Aleksi Myllykoski
| Aleksi Myllykoski | |
|---|---|
 Aleksi Myllykoski |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. toukokuuta 1975 Pori, Suomi |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | Inverse Ensemble, Urban Dark Ensemble |
| Aktiivisena | 2010– |
| Tyylilajit | doom/dark/noir jazz, drone music, ambient, trip hop, dub techno, jungle, elektroninen musiikki, kokeellinen musiikki |
| Yhtyeet | RinneRadio |
| Levy-yhtiöt | Rapu Records, Kontact Records, Signature Dark, Rockadillo Records |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Aleksi Myllykoski (s. 1975 Pori) on suomalainen artisti, dj, äänisuunnittelija ja tuottaja, joka asuu Helsingissä.
Ura muusikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksi Myllykosken doom/dark/noir jazz -tuotannossa yhdistyvät erilaiset vaikutteet dronesta, ambientista, trip hopista ja dub technosta jungleen ja kokeelliseen elektroniseen musiikkiin.[1] Musiikki on luonteeltaan melankolista, minimalistista ja sisäänpäin kääntyneen pohdiskelevaa.[2]
Myllykoski on julkaissut kaksi albumia ja yhden EP-levyn. Näistä uusin, yhdessä RinneRadiosta tunnetun saksofonisti ja klarinetisti Tapani Rinteen kanssa tehty Dark Days ilmestyi 12.6.2020 Aleksi Myllykosken perustaman Signature Dark -levymerkin kautta.[2] Levy on maineikkaan suomalaisen Rockadillo Recordsin levityksessä. [3]Musiikkivideo kappaleelle "Consumed" julkaistiin YouTubessa 6.6.2020. [4]
Helsinkiläinen Rapu Records julkaisi taiteilijanimellä Inverse Ensemble ilmestyneen Cold Rock -ensilevyn vuonna 2018.[5] Se syntyi ääniraidan pohjalta, jonka Aleksi Myllykoski sävelsi vuonna 2015 Kylmää kiveä -dokumenttielokuvaan kiipeilystä Suomessa toimiessaan osana tuotantoryhmää.[6] EP-levy Heimo ilmestyi Kontact Records -levy-yhtiön kautta vuonna 2018.[7] Aleksi Myllykosken musiikkia voi kuulla myös muun muassa Vienosounds-levymerkin vuoden 2019 kokoelmalevyllä Emotional Listening Pt. 1, joka esittelee suomalaista ambientia ja kokeellista musiikkia.[8]
Aleksi Myllykoski on ollut myös osa RinneRadion virallista kokoonpanoa vuodesta 2020 lähtien, jolloin hän korvasi yhtyeessä vuosia vaikuttaneen Konsta “DJ Muffler” Mikkosen. [9] Myllykoski on esiintynyt RinneRadion kanssa myös aiemmin sekä Suomessa että ulkomailla .[10]
Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- St. Virus (2022)
- Dark Days (2020)
- Cold Rock (2015)
EP:t[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heimo (2018)
Ura deejiinä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksi Myllykoski on toiminut ammattimaisesti dj:nä vuodesta 1996 lähtien ja esiintyy tällöin taiteilijanimellä DJ A. Myllykoski. Hän on soittanut säännöllisesti monilla helsinkiläisillä klubeilla, yökerhoissa ja festivaaleilla sekä pyörittänyt useita omia klubeja, kuten Söndag Jazz, DJ Kitchen, Release ja Shift.[10] Monet klubeista ovat tunnettuja myös live-esiintymisistä ja jamisessioistaan.[11]
Ura äänisuunnittelijana ja tuottajana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laava Production on Aleksi Myllykosken vuonna 2001 perustama tuotantoyhtiö, joka keskittyy äänitaiteeseen ja äänisuunnitteluun sekä tapahtumatuotantoon. Sävellystöitä ja äänisuunnittelua hän on tehnyt muun muassa dokumenttielokuviin Kylmää kiveä ja The Lappnor Project sekä lukuisiin mainoksiin.[10]
Aleksi Myllykoski toimi myös edellä mainittujen dokumenttielokuvien tuottajana osana Blue Kangoo Films -tuotantoyhtiötä, jonka yksi omistajista hän on.[12] Vuonna 2015 ilmestynyttä Kylmää kiveä esitettiin elokuvateattereissa eri puolilla Suomea[13] sekä valtakunnallisesti Yleisradion televisiokanavilla. Elokuva oli myös saman vuoden Rakkautta & Anarkiaa -filmifestivaalilla yksi yleisön suosikeista.[14]
Tuottajana Aleksi Myllykoski on ollut tuomassa lukuisia kansainvälisiä rytmimusiikin artisteja esiintymään Suomeen sekä vastaamassa Funky Elephant (2009, 2010)[15] ja Kuudes Aisti (2012, 2013) -musiikkifestivaalien tuotannosta[16]. Hän tuotti vuosina 2013 ja 2016 kiipeilytapahtuman Sisu Masters, jonka myös Yle esitti valtakunnallisesti.[17] Vuonna 2017 Aleksi Myllykoski toteutti Kallio Noir -festivaalin, joka esitti kuuden viikon aikana merkkielokuvia eri teemoilla elokuvateatteri-baari Rivierassa Helsingissä.[18]
Palkintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Varjo-Yrjö (2009)
Koulutus ja akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aleksi Myllykoski on valmistunut medianomiksi (amk) vuonna 2001 ja mediatuottajaksi 2009 (ylempi amk) Metropolian ammattikorkeakoulusta. Hän on suorittanut myös vuosina 1996-1997 Laajasalon opiston radiolinjan.
Monipuolisen ja pitkän kokemuksensa ja osaamisensa ansiosta Aleksi Myllykoski on toiminut vierailevana luennoitsijana esimerkiksi Oulun ammattikorkeakoulussa ja Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jazz Finland: Biografia artistista Aleksi Myllykoski with Tapani Rinne Jazz Finland. Suomen Jazzliitto. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ a b Jazz Finland. Albumitiedot levystä Aleksi Myllykoski with Tapani Rinne: Dark Days Suomen Jazzliitto. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Jazz Finland: Jazz Finland. Levy-yhtiön Signature Dark biografia. Suomen Jazzliitto. Viitattu 8.10.2020.
- ↑ Aleksi Myllykoski with Tapani Rinne: Musiikkivideo kappaleesta "Consumed" YouTube.
- ↑ Inverse Ensemble Discogs. Viitattu 3.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Ossi Luoto: Kylmää kiveä - suomikiipeilyn tarina. Kiipeily-lehti, 2015, nro 02. Suomen kiipeilyliitto ry.
- ↑ Aleksi Myllykoski Discogs. Viitattu 3.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Various - Emotional Listenings #1 Discogs. Viitattu 3.6.2020. (englanniksi)
- ↑ RinneRadion biografia RinneRadion www-sivut. Viitattu 23.7.2020.
- ↑ a b c Aleksi Myllykoski laavaproduction.com. Arkistoitu 3.6.2020. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Henkilökohtaista | Parempaa kuin karaoke Helsingin Sanomat. 18.6.2011. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Blue Kangoo Films | Tuotantoyhtiö | Helsinki Blue Kangoo Films | Tuotantoyhtiö | Helsinki. Arkistoitu 3.6.2020. Viitattu 3.6.2020. (englanniksi)
- ↑ Finnkino - Kylmää kiveä - Suomikiipeilyn tarina Finnkino. Arkistoitu 3.6.2020. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin suosikeista lisänäytöksiä 33. Rakkautta & Anarkiaa. 21.9.2015. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Musta rytmimusiikki elää uutta kulta-aikaansa Yle Uutiset. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Festarit tunkevat kaupunkiin Helsingin Sanomat. 13.5.2013. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Sisu Mastersin voittoon Hukkataival ja Le Nevé Relaa.com. Arkistoitu 3.6.2020. Viitattu 3.6.2020.
- ↑ Nyt.fi | Uusi elokuvafestivaali pohtii, millainen elokuva Kallio olisi: ”Paljon nuorten iloa ja sykettä, mutta on olemassa myös toinen Kallio” Helsingin Sanomat. 11.7.2017. Viitattu 3.6.2020.