Albinismi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Albiino” ohjaa tänne. Albino on shakkitermi.
Albiino kenguru.
Albiino papuauusiguinealainen tyttö.

Albinismi on harvinainen resessiivisesti periytyvä perinnöllinen tila, joka aiheuttaa ominaisen heikkonäköisyyden yhdessä vaihtelevasti ilmenevän hypopigmentaation kanssa.[1] Albinismi liittyy melanosomien kehitykseen tai toimintaan joko vain silmissä tai sekä silmissä että ihossa, hiuksissa ja ihokarvoissa. Hypopigmentaatioksi kutsuttu poikkeuksellinen vaaleus liittyy siihen, että melanosomit eivät tuota tai tuottavat hyvin vähän näkyvää melaniinia.

Albinismia aiheuttavia geenejä on paikallistettu useita[2][3]. Tunnetuin albinismin muoto johtuu tyrosinaasi-entsyymiä koodaavan Tyr-geenin (eli OCA1) muutoksista.[4]. Suurin piirtein yhtä yleinen on OCA2, joka johtuu samannimisestä OCA2-geenistä[5]. Albinismilla on silmään ja näkemiseen liittyviä haittavaikutuksia. Se aiheuttaa fovean alikehittyneisyyden, vaakasuoraa nystagmusta, iiriksen läpikuultamista, verkkokalvontakaisen pigmenttiepiteelin puutteen, häikäisyä, karsastusta ja stereonäön ongelmia. Albinismi ei vaikuta muuhun kehitykseen, eikä sillä ole tekemistä tavanomaisen pigmentin vaihtelun, esimerkiksi vaaleahiuksisuuden kanssa. Vaalea iho altistaa auringon ultraviolettisäteilylle.

Albiino[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albiino hyttynen.
Albinistinen (ei albiino) valkovoikko hevonen. Valkovoikoilla hevosilla muodostuu hieman melaniinia, vaikka väritys onkin melkein puhtaanvalkoinen.

Albinismi viittaa tietyt kriteerit täyttäviin[4] melaniinipigmentin vajallisuustiloihin. Albiino (substantiivi tai adjektiivi) [6] tarkoittaa eliötä, jolla on albinismi. Sille on ehdotettu suomennosta "valkomuunnos".

Albiinot eläimet eivät aina ole täysin valkoisia: esimerkiksi matelijoilla, linnuilla ja kaloilla esiintyy myös muita kuin melaniinipigmenttejä, joten albiino matelija voi olla väriltään esimerkiksi kirkkaankeltainen. Albiinoiksi kutsutaan myös jossain mielessä virheellisesti sekä osittain melaniinia muodostavia (albinistisia), melaniinin lisäksi mitään muuta pigmenttiä tuottamattomia esimerkiksi lintuja ja kaloja, että muutoin valkoisia, normaalisti melaniinia muodostavia (esimerkiksi leukistisia) eläimiä.

Ihmisellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisellä albinismin tunnusmerkkejä ovat vaalea iho, verkkokalvon kehityshäiriöstä johtuva heikko näöntarkkuus ja yleisimmin siniset, harmaat tai vaaleanruskeat silmät (jotka saattavat sopivassa valaistuksessa saada punaisen sävyn). Hiukset ovat vaaleat, joko kellertävät, punertavat tai puhtaan valkoiset. Albinismi on harvinaista[7][8]. Esimerkiksi USA:ssa noin joka 17 000. henkilöllä on jonkin tyypin albinismi.[9] Lisäksi isompi määrä ihmisiä on tietämättään jonkin albinismigeenin kantajia. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa albinismi on huomattavastikin yleisempää.[10][11][12]

Afrikan albiinovainot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varsinkin Tansaniassa ja Burundissa Afrikassa, tuhannet albiinot saavat pelätä henkensä puolesta. Punaisen Ristin mukaan vuonna 2009 Tansaniassa noin 300 albiinolasta ja -nuorta piileskeli vammaisille tarkoitetuissa kouluissa ja hätämajoituksessa. Kahden vuoden kuluessa yli 50 albiinoa Tansaniassa oli tuolloin tapettu ja Burundissa ainakin 12. Tämä johtuu taikauskosta sekä rahasta. Lisäksi albiinojen ja valkotukkaisten afrikkalaisten raajoja sekä elimiä myydään eräänlaisille poppamiehille taikakalujen raaka-aineeksi.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Montoliu, L., Grønskov, K., Wei, A.-H., Martínez-García, M., Fernández, A., Arveiler, B., Morice-Picard, F., Riazuddin, S., Suzuki, T., Ahmed, Z. M., Rosenberg, T. and Li, W: Increasing the complexity: new genes and new types of albinism Pigment Cell & Melanoma Research. 2014. Wiley Online Library. Viitattu 7.10.2016.
  2. Oculocutaneous albinism Genetics Home Reference. 4.1.2016. US National Library of Medicine. Viitattu 8.1.2016.
  3. Ocular albinism Genetics Home Reference. 4.1.2016. Viitattu 8.1.2016.
  4. a b Richard Alan Lewis: Oculocutaneous Albism Type 1 GeneReviews. 16.5.2013. National Center for Biotechnological Information. Viitattu 8.1.2016.
  5. Richard Alan Lewis: Oculocutaneous Albinism Type 2 GeneReviews. 16.8.2012. National Center for Biotechnology Information. Viitattu 8.1.2016.
  6. Pienehkö sivistyssanakirja, a-alkuiset sanat www.cs.tut.fi. Viitattu 8.1.2016.
  7. Albinism in humans
  8. Albiinon värikäs elämä
  9. What is Albinism?
  10. Prevalence of albinism in the South African Negro Jennifer G. R. Kromberg, T. Jenkins. SA MEDICAL JOURNAL, 13. maaliskuuta 1982, s. 383.
  11. Letter: Skin cancer in albinos at the University of Calabar Teaching Hospital, Calabar, Nigeria M. E. Asuquo, O. O. Otei, J. Omotoso, E. E. Bassey. Dermatology Online Journal 16 (4): 14, 2010
  12. Albinism in Africa as a public health issue Esther S. Hong, Hajo Zeeb, Michael H. Repacholi. BMC Public Health 2006, 6:212
  13. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Albiinot+el%C3%A4v%C3%A4t+kuolemanpelossa+Afrikassa/1135250939554

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Albinismi.


Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.