Alapihlaja

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alapihlaja on kylä Virolahdella. Se sijaitsee kuninkaantien molemmin puolin loivassa rinteessä josta suuri osa on peltoa ja joka etelässä rajoittuu mereen Porolahteen. Kylän halki laskee Pihlajanjoki joka virtaa pohjoispuolella sijaitsevasta Yläpihlajan kylästä.

Kansantarinoiden mukaan munkit ovat keskiajalla lähetystyötä tehdessään saarnanneet kylän kaakkoisosassa sijaitsevalla Lammaskalliolla ja väitetään, että tällä kalliolla olisi yhä munkkien hakkaamia kirjoituksia, jotka ovat peittyneet sammalen alle. Keskiajalla Alapihlajassa sijaitsi huomattava rälssitila, joka myöhemmin testamentattiin kirkolle. Tätä tilaa viljeli lampuoteina 1500-luvulla Kimosen suku.

1600-luvulla kylästä hankki tilan mm. skotlantilaissukuinen Jacob Lindsay. Tämä tila siirtyi pian Halfbiörn-suvulle, jonka omistuksessa se oli pitkän aikaa. Maaliskuussa 1753 tämän tilan osti kolme vehkalahtelaista talonpoikaa, joiden sukunimeksi tuli Halfbjörn tilan mukaan. 1794 Venäjän keisarinna Katariina lahjoitti kuitenkin mm. Alapihlajan kylän ”sielut” eversti Jean Prevot de Lumianille, joka kuitenkin jo viiden vuoden kuluttua joutui panttaamaan lahjoitus­maansa eräälle haminalaiselle porvarille. Lopulta tilat joutuivat Baeckman-suvulle ja erinäisten vaiheiden jälkeen 1885 valtiolle, jolloin kyläläisten oli mahdollista ostaa tilat itselleen. Jo 1836 jotkut alapihlajalaiset olivat kuitenkin ostaneet rälssimaata Säkäjärven kylästä.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaukiainen, Yrjö: Virolahden historia I 1850-luvulle. Virolahden kunta, Lappeenranta 1970
  • Tompuri, Annikki: Alapihlajan aatelisista ja muistakin kylän asukkaista (1983). moniste, Virolahden kirjasto

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.