Akutuq
Akutuq on Alaskan alkuperäiskansa inuitien keskuudessa perinteisesti valmistettu ruokalaji. Sen perinteisiin ainesosiin kuuluvat esimerkiksi karibunrasva, merinisäkkäistä saatava öljy, lumi ja makua antamaan lisättävät marjat. Ruokalajin nimi akutuq tarkoittaa sekoittamista.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistettaessa jouduttiin ottamaan huomioon paikallisesti saatavilla olevat raaka-aineet.[1] Akutuqin valmistukseen on perinteisesti käytetty karibun ohutsuolen ympäriltä kerättyä kovaa ja valkoista rasvaa.[2] Joskus karibun rasvan sijaan on käytetty esimerkiksi kalanrasvaa, josta valmistetun akutuqin rakenne on kuitenkin heikompi.[1] Rasvaa pehmennetään vispaamalla, kunnes siitä tulee kuohkeaa massaa. Massaan lisätään kirkasta ja keltaista hylje- tai valasöljyä, joka vatkataan osaksi massaa sormin.[2] Öljyä saadaan ensin nylkemällä traani ruhosta ja pesemällä se verestä. Tämän jälkeen traani varastoidaan puisiin tai nykyisin muovisiin säiliöihin. Traanin pinnalle muodostuu monityydyttämättömiä rasvahappoja.[1] Öljyä ja rasvaa vatkataan sekaisin noin 45 minuuttia ja sekaan lisätään hieman vettä. Ruokalajin nimi akutuq tarkoittaa sekoittamista. Massa muistuttaa valmistuksen tässä vaiheessa kuohukermaa ja siihen lisätään sille makua antavat ainesosat. Usein käytettyihin aineisiin kuuluvat esimerkiksi alaskanvatukka ja mustikka.[2] Sokeria on käytetty 1800-luvun puoliväliltä lähtien, jolloin sen toivat alueelle valaanpyytäjät. Marjojen ohella annokseen saatetaan lisätä lunta.[1] Ainesosien suhde on tavallisesti yksi osa rasvaa, yksi osa öljyä ja neljä osaa proteiinia tai kasvismateriaa.[2] Perinteisesti akutuqia saatettiin valmistaa suuri määrä kerralla, ja se varastoitiin ikiroudan kylmentämiin kellareihin.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Akutuqin historiaa ei tunneta. Mahdollisesti se tuli Pohjois-Amerikkaan jo ensimmäisten nykyisen Beringinsalmen ylittäneiden ihmisten mukana. Aina 1900-luvun alkupuolelle saakka oli tapana järjestää markkinat, joille saattoi saapua inuiteja satojenkin kilometrien päästä. Markkinoilla eri alueilta saapuneet vaihtoivat keskenään hyljeöljyä karibunrasvaan. Joillakin markkinoilla järjestettiin jonkinlaisia akutuqin valmistuksen kilpailuja. Niihin saattoi kuulua aqutuqit, joihin kilpailijat pyrkivät käyttämään mahdollisimman erikoisia raaka-aineita, kuten kuivattua kalaa, linnunmunia, karibun vatsan sisältöä, verta, majavaa tai saukkoa. Akutuqin valmistus on vähentynyt nykyaikana, ja sen valmistuksen taitavat ovat vanhentuneet. Jotkut ovat pyrkineet nykyaikaistamaan akutuqin valmistustapoja, esimerkiksi käyttämällä karibun ja hylkeen sijaan kasvisrasvaa tai oliiviöljyä ja sekoittamalla annoksen tehosekoittimella.[1]