Aira Savisaari
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Aira Savisaari (s. 31. toukokuuta 1955 Yli-Ii) on suomalainen kirjailija. Nykyisin hän asuu Kauttualla. Hän on työskennellyt puutarhurina, lastentarhaopettajana ja toimittajana. Savisaari on julkaissut lastenromaaneja sekä kuvakirjoja ja kirjoittaa myös nuorille ja aikuisille.
Savisaarelle myönnettiin vuonna 2019 taiteilijaeläke.[1]
Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvakirjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hemppa, Lasten oma kirjakerho 1989, kuvittanut Pirkko Vainio
- Isokämmen ja pikku Onni, Kirjapaja 1997, kuvittanut Salli Parikka Wahlberg
- Possu Annikki, ilves Ilomieli ja karhu Ilmari, WSOY 2004, kuvittanut Janne Harju
- Tikku ja Melli, WSOY 2007, kuvittanut Satu Paakkala
- Ambulanssipartio, WSOY 2011, kuvittanut Hannamari Ruohonen
- Sylvi Sumppu pulassa, WSOY 2012, kuvittanut Hannamari Ruohonen
- Niilo nikkaroi, Karisto 2015, kuvittanut Hannamari Ruohonen
- Niilo leipoo, Karisto 2016, kuvittanut Hannamari Ruohonen
- Niilo ja villit kepparit, Karisto 2017, kuvittanut Hannamari Ruohonen
- Niilo korjaa pyörää, Karisto 2018, kuvittanut Hannamari Ruohonen
- Niilo rakentaa pöntön, Karisto 2019, kuvittanut Hannamari Ruohonen
Lasten- ja nuortenromaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Eetu ja Termiittihiiri, Kirjapaja 1998
- Kissa jolle arki ei riitä, WSOY 2004
- Kesä kielen päällä, WSOY 2006
Mimmu Tihisen kanssa:
- Ponku, Peetu ja helppo nakki, Karisto 2016
- Ponku, Peetu ja rikotun repun keissi, Karisto 2017
- Ponku, Peetu ja totuuskone, Karisto 2018
- Ponku, Peetu ja Kalle Kolttonen, Karisto 2019
Nimimerkillä M. E. Kuusi (Hannu Hirvonen, Tuula Kallioniemi, Raili Mikkanen, Katariina Romppainen, Aira Savisaari ja Katri Tapola yhdessä):
- Haudasta nousee hemmo, WSOY 2010
- Keikalla katoaa Gibson, WSOY 2011
Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Joku siipi pitäis olla, WSOY 2009
Palkinnot ja ehdokkuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Euran kunnan kulttuuripalkinto 2004
- Olipa kerran metsä, Maaseudun sivistysliitto 1996
- Satukilpailu, Weilin&Göös 1981
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Taiteilijaeläkkeitä jaettiin eniten visuaalisille aloille taike.fi. 15.3.2019. Taiteen edistämiskeskus. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.3.2019.
| ||||||||||
