Aino Angerkoski
Aino Elina Angerkoski, sukunimi vuoteen 1908 Ålfors (9. tammikuuta 1898 Pietari – 30. maaliskuuta 1974 Helsinki) oli suomalainen laulaja ja elokuvanäyttelijä.[1][2]
Aino Angerkosken isä oli mekaanikkona Pietarin konepajalla. Perhe asui Pietarissa vuoden 1917 Venäjän vallankumoukseen saakka jolloin he muuttivat Suomen puolelle aluksi Terijoelle. Aino Angerkoski oli alttolaulaja ja hän piti ensikonserttinsa 1932. Hän lauloi myöhemmin Radiokuorossa ja Suomelaisen Oopperan solistikuorossa. Sivilliammatiltaan hän oli Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston virkailija. Aino Angerkosken veli oli näyttelijä Kaarlo Angerkoski ja käly näyttelijä Siiri Angerkoski.[2][3]
Aino Angerkoski teki vuonna 1936 12 levytystä yhdessä Aapo Similän, Elli Rannan, Armas Hantun ja Gustaf Niemisen kanssa. Hän esiintyi vuosina 1937–1961 sivuosien näyttelijänä ja avustajana 26 kotimaisessa elokuvassa. Merkittävimmät roolinsa hänellä oli Hugo Hytösen 1940 ohjaamassa farssissa Ketunhäntä kainalossa (Ines Kontiokorpi) sekä Lasse Pöystin 1953 ohjaamassa musiikkielokuvassa 2 hauskaa vekkulia (rouva Hopeaheimo). Viimeksi Aino Angerkoski esiintyi sivuosassa vuonna 1961 Åke Lindmanin ohjaamassa elokuvassa Kertokaa se hänelle....[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
