Aimo Mäkinen
| Aimo Paavali Mäkinen | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. kesäkuuta 1924 Helsinki |
| Kuollut | 22. maaliskuuta 2003 (78 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | rakennusmestari, jääkiekkovaikuttaja |
| Puoliso | Maire Mäkinen[1] |
Aimo Paavali Mäkinen (9. kesäkuuta 1924 Helsinki – 22. maaliskuuta 2003 Helsinki) oli suomalainen jääkiekkovaikuttaja ja rakennusmestari.[1] Hän perusti jääkiekkoseura Helsingin Jokerit. Mäkisen toiminta antoi ratkaisevan sysäyksen suomalaisen jääkiekon ammattilaistumiselle ja ammattimaistumiselle.[2] Mäkinen tunnettiin hyvin impulsiivisena luonteena, jonka voimakkaat mielipiteet jakoivat ihmisiä.[1]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingissä rakennusyrittäjänä vaurastunut Mäkinen oli ammatiltaan rakennusmestari. Hän työskenteli lähes koko työuransa Pohjola-yhtiöiden palveluksessa. Viimeiset vuodet hän toimi rakennuttajan edustajana uudiskohteissa.[1]
Mäkinen aloitti urheilutyöskentelyn alun perin pesäpallon parissa. Kun lajin asema Helsingissä 1960-luvulla laski, hän siirtyi rahoittamaan Töölön Vesan jääkiekkojoukkuetta. Seura kuitenkin velkaantui, ja vuonna 1967 Mäkinen perusti jääkiekkoseura Jokerit ostettuaan Vesan jääkiekkotoiminnan. Kaksi vuotta myöhemmin Jokerit nousi SM-sarjaan. Mäkinen ryhtyi hankkimaan joukkueeseen maajoukkuetason pelaajia, ja vuonna 1973 Jokerit voitti Suomen mestaruuden. Vaikka se jäi Mäkisen aikana Jokerien ainoaksi mestaruudeksi, hänen värväystoimintansa nosti huippupelaajien palkat uudelle tasolle, mikä taas asetti korkeampia vaatimuksia SM-sarjan seurojen toiminnalle. Tämä johti lopulta SM-liigan perustamiseen vuonna 1975. Liigan ensimmäisellä kaudella Mäkinen oli sen varapuheenjohtaja. Vuodet 1975–1980 hän istui myös liigahallituksessa.[2] Ansioistaan hänelle myönnettiin liiton kultainen ansiomerkki.[1]
Mäkinen oli mukana myös jääkiekon junioritoiminnassa.[2] Hän ajatteli, että lajissa ei menestytä ilman omaa juniorityötä.[1] Mäkinen rahoitti vuonna 1969 syntynyttä ”Kanada-sarjaa”, jossa pelasi Jari Kurrin ja Esa Tikkasen kaltaisia tulevaisuuden nimiä.[2] Kyseinen kaupunginosajoukkueiden sarja oli käynnistynyt, kun Mäkinen oli pyytänyt Kalervo Lindgreniä tuomaan Tampereella toimineen samantyyppisen mallin Helsinkiin.[1]
Kuolema ja sen jälkeiset tunnustukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aimo Mäkinen kuoli 22. maaliskuuta 2003 Herttoniemen sairaalassa, Helsingissä, jossa hän oli ollut hoidettavana vuosia.[1] Mäkisen muistoksi pidettiin hiljainen hetki tiistaina 25. maaliskuuta 2003 SM-liigan Jokerit–Kärpät-välieräsarjan ensimmäisen ottelun alussa.
Mäkinen aateloitiin Suomen Jääkiekkoleijonaksi nro. 153 vuonna 2004.[2]
Marraskuussa 2011 Itä-Helsingin Vuosaaressa avattiin jäähalli, joka nimettiin Aimo Mäkinen Areenaksi.[3] Vuonna 2014 sen nimeksi oltiin muuttamassa uuden sponsorisopimuksen myötä Kuljetusrinki Areena, mistä syntyi kohu, sillä hallin rakentamiseen oli käytetty 1,8 miljoonaa euroa Mäkisen perintörahoja. Pian halliyhtiö purki sopimuksen Kuljetusrinki Oy:n kanssa ja nimeksi palautettiin Aimo Mäkinen Areena.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Kummola, Kalervo: Aimo Mäkinen. (Muistokirjoitus.) 26.3.2003. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.5.2016.
- ↑ a b c d e Jääkiekkoleijonat – Aimo Mäkinen Jääkiekkomuseo. Viitattu 19.5.2016.
- ↑ Aimo Mäkinen Areenan avajaiset Viikingit. Arkistoitu 16.6.2016. Viitattu 22.5.2016.
- ↑ Täyskäännös: Jokereiden perustajan nimi palautetaan jäähallin seinään 9.5.2014. Metro. Viitattu 22.5.2016.