Abis

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Abis (engl. Abish) on eräs harvoista Mormonin kirjassa nimeltä mainituista naisista. Hänet kuvataan pakanakuningas Lamonin hurskaaksi palvelijattareksi, jonka ansiosta joukko jumalattomia lamanilaisia kääntyy Kristuksen uskoon.

Mormonin kirjan kertomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Abisin ensiesiintyminen Alman kirjan jakeessa 19:16.

Mormonin kirjan mukaan Abis eli noin vuonna 91 eaa.[MK 1] Hänestä kerrotaan Alman kirjan neljässä jakeessa.[MK 2] Abisin sanotaan olleen lamanilaisen kuninkaan Lamonin palvelijatar. Hänen isänsä oli saanut ”merkillisen näyn”, ja niin myös Abis ”oli ollut kääntyneenä Herraan monta vuotta”.[MK 3] Hän kuitenkin piti uskonsa salassa jumalattomilta maanmiehiltään.[MK 4]

Abisin tarina liittyy laajempaan kertomukseen lähetysmatkoista lamanilaisten parissa. Nefiläisten kuninkaan Moosian pojat hylkäävät kotiseutunsa ja suuntaavat lamanilaisten maille lähetystyöhön, vaikka lamanilaiset suhtautuvat nefiläisiin vihamielisesti.[MK 5] Ammon päätyy kuningas Lamonin hoviin ja ryhtyy tämän palvelijaksi.[MK 6] Lamoni kääntyy Kristuksen uskoon, rukoilee Herraa ja kaatuu maahan kuin kuolleena.[MK 7] Ammon jatkaa saarnaamista ja lopulta kaikki Lamonin hovin jäsenet lankeavat maahan Abisia lukuun ottamatta.[MK 8]

Abis arvaa, että kyseessä on Jumalan voima ja todistaa asiasta muille.[MK 4] Väkijoukko kokoontuu kuuntelemaan häntä ja löytää paikalta Ammonin. Ihmiset kuvittelevat kirouksen kohdanneen hovia, koska Lamoni antoi nefiläisen asua maassaan.[MK 9] Yksi miehistä yrittää murhata Ammonin mutta Herra suojelee tätä ja murhamies kaatuu kuolleena maahan.[MK 10] Väkijoukon kiistellessä Abis purskahtaa itkuun ja tarttuu maassa lojuvaa kuningatarta kädestä. Samassa tämä nousee seisaalleen Jeesusta ylistäen ja kielillä puhuen.[MK 11] Kuningatar koskettaa miehensä kättä ja tämäkin elpyy.[MK 12] Kuningas Lamoni nuhtelee riitaisia alamaisiaan, ja monet näistä kääntyvät kristityiksi, mutta osa ei pidä kuulemastaan ja poistuu.[MK 13]

Historiallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mormonit ovat perinteisesti pitäneet Abisia ja muita Mormonin kirjan hahmoja historiallisina henkilöinä.[1] Kirjan kuvaamista tapahtumista ei kuitenkaan ole tieteellistä näyttöä,[2] ja sekulaarit tutkijat pitävät sitä 1800-luvun tuotteena.[3]

Book of Mormon Onomasticon ehdottaa Abisille länsiseemiläistä etymologiaa ab-iš (’isä on mies’ tai ’miehen isä’) tai abî-iš (’isäni on mies’). Nimi muistuttaa vanhatestamentillisia nimiä Abisag (1. Kun. 1:3), Abisai (1. Aik. 2:16), Abisua (1. Aik. 6:4) ja Abisur (1. Aik. 2:28).[4]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katkelma runosta ”Abish”[a]
Oh see! Attend ye, one and all!
The queen rises!
She calls the king!
Ah blessed hour!
Ah blessed sunrise for my people!

– Mildred Hunt: Book of Mormon and Other Poems (1981)[5]

Abis on yksi kuudesta naisesta, jotka mainitaan Mormonin kirjassa nimeltä. Muut ovat Raamatun Eeva, Saara ja Maria sekä ei-raamatulliset Saria ja Isabel. Useimmat naishahmoista ovat äitejä, vaimoja ja tyttäriä, joiden luonteesta tai tekemisistä ei kerrota juuri mitään.[1] Alman kirjan luvut 18–19 muodostavat poikkeuksen, sillä niissä kuvaillaan yksityiskohtaisesti kahden naishahmon – Abisin ja Lamonin nimettömän kuningattaren – vaiheita. He todistavat ja toteuttavat monenlaisia ihmeitä: näkyjä, profetioita, kielilläpuhetta ja sairaiden parantamista. Kevin ja Shauna Christensen (1998) huomauttavat, että alkukielen sanavalinnat jättävät epäselväksi, oliko Abisin kääntymys hänen isänsä näkemän näyn ansiota vai oliko Abis nähnyt näyssä (biologisen tai taivaallisen) isänsä.[6] Abisin elvyttävä kosketus on yksi harvoista Mormonin kirjan kohtauksista, joissa naishahmo tekee jotakin juonen kannalta merkittävää.[7]

Encyclopedia of Mormonism (1992) tulkitsee Abisin hurskaan palvelijan arkkityypiksi samaan tapaan kuin Saria on oikeamielisen äidin ja Isabel seksuaalisesti epäpuhtaan ja yhteiskunnasta ulkopuolisen naisen arkkityyppi.[1] Myöhempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti Howard W. Hunter kirjoitti ”äiti Sarian ja yksinkertaisen palvelusneito Abisin – – tehneen töitä, joille ihmisten silmät eivät antaneet tunnustusta mutta jotka Jumalan silmät näkivät”.[8]

Vuonna 2019 ilmestyi Mette Ivie Harrisonin romaani The Book of Abish. Abis on sen päähenkilö, suurperheen nuorin lapsi, joka monien vaikeuksien jälkeen päätyy hoviin palvelijattareksi. Romaanissa kuvaillaan myös lamanilaisten yhteiskuntaa ja epäjumalia. Frances Hodgson Burnettin romaani Pikku prinsessa (1905) innoitti Harrisonin romaanin juonta.[9] Abisia on kuvattu myös runoudessa ja maalaustaiteessa.[5]

Runon suomennos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Oi, katsokaa! Tulkaa luo, joka ainoa! / Kuningatar nousee! / Hän kutsuu kuningasta! / Oi siunattua hetkeä! / Oi siunattua auringonnousua, joka koittaa kansalleni!

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet tutkimuskirjallisuuteen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Bowen, Donna Lee & Williams, Camille S.: Women in the Book of Mormon Encyclopedia of Mormonism. 20.3.2014. Brigham Young University. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  2. Coe, Michael: Mormons and Archaeology: An Outside View. Dialogue: A Journal of Mormon Thought, Summer 1973, 8. vsk, nro 2, s. 41–48. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.1.2023. (englanniksi)
  3. Hutchinson, Anthony A.: The Word of God is Enough: The Book of Mormon as Nineteenth-Century Scripture. Teoksessa New Approaches to the Book of Mormon: Explorations in Critical Methodology. Toim. Bren Lee Metcalfe. Salt Lake City, Utah: Signature Books, 1993. ISBN 1-56085-017-5. Internet Archive (viitattu 10.11.2022). (englanniksi)
  4. Abish Book of Mormon Onomasticon. 18.10.2016. The Laura F. Willes Center for Book of Mormon Studies. Viitattu 17.4.2023. (englanniksi)
  5. a b Bone, Wendy L.: Because of Thy Exceeding Faith: A Choreographic Portrayal of Women in The Book of Mormon. Opinnäyte, 2001. BYU Scholars Archive (viitattu 17.4.2023). (englanniksi)
  6. Christensen, Kevin & Christensen, Shauna: Nephite Feminism Revisited: Thoughts on Carol Lynn Pearson’s View of Women in the Book of Mormon. FARMS Review of Books, 1998, 10. vsk, nro 2, s. 9–61. Provo, Utah: Brigham Young University. Brigham Young University. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  7. Pearson, Carol Lynn: Could Feminism Have Saved the Nephites?. Sunstone, March 1996, 19. vsk, nro 1, s. 32–40. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)
  8. Hunter, Howard W.: Out of the Limelight The New Era. September 1991. The Church of Jesus Christ of Latter-Day Saints. Viitattu 17.4.2023. (englanniksi)
  9. Perkins, Luisa: The Maidservant’s Witness. Dialogue, Summer 2019, 52. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 16.4.2023. (englanniksi)

Viitteet Mormonin kirjaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alma 19, johdanto.
  2. Alma 19:16–17, 28–29.
  3. Alma 19:16.
  4. a b Alma 19:17.
  5. Alma 17–21.
  6. Alma 17.
  7. Alma 18.
  8. Alma 19:1–16.
  9. Alma 19:18–19.
  10. Alma 19:22–23.
  11. Alma 19:28–29.
  12. Alma 19:30.
  13. Alma 19:31–32.