Aberraatio (tähtitiede)

Tähden näennäinen asema Maasta katsottuna riippuu Maan nopeudesta. Poikkeama on todellisuudessa paljon pienempi kuin tässä kaaviokuvassa.

Ekliptikan navalla oleva tähti näyttää aberraation vuoksi kiertävän ympyrää, tarkalleen ekliptikalla oleva taas kulkevan janaa pitkin edestakaisin. Muualla sijaitsevat tähdet näyttävät kiertävän ellipsin muotoista rataa.

James Bradley.

Aberraatio on tähtitieteessä havaitsijan liikkeestä aiheutuva tähden paikan näennäinen muutos maapallon liikesuunnassa, ja se saa tähden kiertämään vuoden kuluessa ellipsinmuotoisen kierroksen todellisen paikkansa ympäri. Syynä tähän näennäiseen muutokseen on Maan kiertoliike Auringon ympäri ja valon äärellinen nopeus.

Aberraation suuruudelle radiaaneina voidaan johtaa lauseke

$a={\frac {v}{c}}\sin \theta$

missä v on havaitsijan nopeus, c valon nopeus ja θ havaitsijan liikkeen ja kohteen todellisen suunnan välinen kulma. Suhdetta v/c sanotaan aberraatiovakioksi. Maan kiertoliikkeestä aiheutuvan aberraation aberraatiovakio on noin 21 kulmasekuntia. Lisäksi on olemassa Maan pyörimisliikkeestä aiheutuva, joskin paljon pienempi aberraatio, jonka aberraatiovakio on noin 0,3”.

Aberraation havaitsi James Bradley vuonna 1728. Hänen tarkoituksenaan tuolloin oli mitata tähtien vuotuinen parallaksi, mitä hän ei kuitenkaan sen pienuuden vuoksi onnistunut tekemään, mutta sen sijaan hän havaitsi odottamatta aberraation.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aberraatio (tähtitiede) Wikimedia Commonsissa