Aavetykki

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

"Aavetykki" tai "pitkä ryssä" oli suomalaisten antama kutsumanimi rautatietykille, jolla Neuvostoliiton puna-armeija ampui Viipuriin talvisodassa (1939-1940).

Jouluaaton aattona 23. joulukuuta 1939, väestönsuojelun sotapäiväkirjan mukaan kello 0.07 Viipurissa alkoi tapahtua yllättäen rajuja räjähdyksiä, joiden alkuperää ei heti pystytty tunnistamaan. Aluksi arveltiin, että kyseessä olisi vakoojien ujuttamia aikapommeja, mutta ajatus hylättiin saman tien, koska räjähdykset olivat niin rajuja.

Pelottavimpana mahdollisuutena todettiin olevan kauaskantoinen tykki, joka ampuisi niin kaukaa ettei laukauksia kuulisi. Tämä havaittiinkin todeksi kun tutkittiin räjähdyksen jälkiä: kranaattisirpaleiden havaittiin kuuluvan neuvostolaisiin 150 mm miinakranaatteihin.

Mittauspatteristo yritti mittaustiedustelulla paikantaa tykin asemaa, mutta tämä oli hankalaa, sillä aavetykin laukauksia ei juuri kyetty erottelemaan jatkuvasta puna-armeijan kenttätykistön tulituksesta [1]. Tiedustelun avulla selvisi, että neuvostolaiset olivat asentaneet Perkjärven asemakylän raiteilla varustettuun hiekanlastauspaikkaan useita 150 mm rautatietykkejä, joilla Viipuria tulitettiin. Osumatarkkuus oli pitkästä matkasta johtuen epämääräinen, mutta tulituksen tarkoitus olikin taistelutahdon luhistaminen.[2] Tässä ei kuitenkaan onnistuttu. Pahin tulituspäivä oli 12. helmikuuta 1940, rumputulisunnuntaina.

Neuvostotykistön edettyä Viipurin laidoille helmikuun lopulla "aavetykin" käyttö loppui.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koponen, Emil & Viitanen, Eero: Viipurin viimeiset päivät : asiakirjojen ja omien kokemusten perusteella kuvattuna. Porvoo: WSOY, 1940.
  • Paulaharju, Ahti & Paulaharju, Jyri: Perkjärveltä Niinisaloon : mittauspatteriston historia 1924-1974. Hämeenlinna: Karisto, 1973.
  • Pohjamo, Eino: Aavetykki ampui Viipuria. Kansa taisteli: miehet kertovat, 1984, nro 2. lähde tarkemmin?
  • Viipurin kaupunginkanslian asiakirjat, Suomen kansallisarkistolähde tarkemmin?
  • Viipurin kaupunginkamreerin päiväkirjamerkinnät, Suomen kansallisarkistolähde tarkemmin?

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. A. ja J. Paulaharju: Perkjärveltä Niinisaloon, s. 83. Hämeenlinna: A. A. Karisto, 1973.
  2. Koponen & Viitanen 1940, luku Rumputulisunnuntailähde tarkemmin?