Aasialainen paradoksi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Aasialainen paradoksi on kansanterveydellinen ristiriita, jonka mukaan Aasian maissa tautien yleisyys ei selity vain tunnetuilla tautien riskitekijöillä. Aasialainen paradoksi osoittaa, että tauteihin liittyvissä yleistyksissä on syytä olla varovainen eikä yleistyksiä voida tehdä pelkästään yhtä muuttujaa tarkastelemalla.[1]

Amerikkalaisen Yalen yliopiston tutkijan artikkelin mukaan aasialainen paradoksi on se, että Aasiassa syöpä ja sydän- ja verisuonitaudit ovat harvinaisempia kuin länsimaissa runsaasta tupakoinnista huolimatta. Esimerkkinä japanilaisten miesten elinikä on maailman korkeimpia. Yalen yliopiston tutkimus selittää aasialaisen paradoksin yhteyttä vihreän teen antioksidantteihin ja katekiineihin ja soijan kasviestrogeeneihin, jotka suojaisivat japanilaisia syövältä ja sydäntaudeilta länsimaisia ihmisiä paremmin. Artikkelin mukaan epigallokatekiinit voivat estää kolesterolin hapettumista ja saattavat ehkäistä syöpäkasvainten kasvua, parantaa ruoansulatuselimistön, maksan ja munuaisten toimintaa. Pelkkä tee ei kuitenkaan riitä tai korvaa terveellisiä elintapoja.

Aasialaiseksi paradoksiksi nimetään myös sitä, että Intiassa diabetes ja sydäntaudit ovat kaupungeissa yleisempiä kuin ravinnon rasvamäärä ja lihavuus edellyttäisivät. Uudet riskitekijät voivat myös selittää tautien runsautta.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aasialainen paradoksi voi johtua vihreästä teestä (Lähde: Medical News Today 7.6.2006) Tohtori.fi. 10.7.2006. Viitattu 8.11.2014.
  2. Singh, R.B. et al.: Coronary Artery Disease and Coronary Risk Factors: The South Asian Paradox. Journal of Nutritional & Environmental Medicine 2001, 2001, 11. vsk, nro 1. doi:10.1080/13590840020030258. Artikkelin verkkoversio Viitattu 8.11.2014. (englanniksi)