Aarne Tanninen

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aarne Jaakko Olavi Tanninen (s. 12. joulukuuta 1931 Jämsä) on suomalainen lehtimies ja toimittaja, joka on työskennellyt sekä Uuden Suomen että Yleisradion palveluksessa. Hän toimi Yleisradion kirjeenvaihtajana Washingtonissa vuosina 1981–1994.

Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Tanninen opiskeli valtiotiedettä Helsingin yliopistossa ja työskenteli ensin Koillis-Hämeen ja sitten Uuden Suomen kesätoimittajana.[1] Hänet vakinaistettiin vuonna 1958 ja nimitettiin Uuden Suomen Moskovan-kirjeenvaihtajaksi. Tanninen oli toinen suomalainen kirjeenvaihtaja, jonka asemapaikka oli Moskova (ensimmäinen oli Kansan Uutisten Jarno Pennanen).[2] Hän vietti Moskovassa vuodet 1958–1963 avustaen samalla Yleisradiota. Moskovan jälkeen hän toimi Uuden Suomen kirjeenvaihtajana Lontoossa vuosina 1965–1969 ja sen jälkeen vuoden päivät lehden ulkomaanosaston päällikkönä.[1]

Tanninen siirtyi vuonna 1970 Uudesta Suomesta Yleisradion uutistoiminnan päälliköksi, ja hänestä tuli vuonna 1981 Ylen Yhdysvaltain pääkirjeenvaihtaja. Tannisen asemapaikaksi vakiintui Washington, missä hän työskenteli eläkkeelle jäämiseensä asti, vuoteen 1994. Tannisen Washingtonin vuosina hänen uutiskatsauksensa päättyivät säännöllisesti sanoihin "Täällä Aarne Tanninen, Washington", mikä teki hänestä koko kansan tunteman hahmon.[1]

Aarne Tanninen on julkaissut muistelmateoksen Täällä Tanninen - reportterina neljässä maassa (1996), jossa hän kertoo työstänsä ja tapahtumista kirjeenvaihtajana. Hänen puolisonsa on lastenkirjailija ja kuvittaja Oili Tanninen.[1] Heidän tyttärensä Maija Tanninen-Mattila on Helsingin taidemuseon johtaja.[3]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Mitä kuuluu ex-jämsäläinen? Täällä Aarne Tanninen, Jämsä ja Washington. Keskisuomalainen 18.8.2013. Viitattu 19.10.2014.
  2. Krekola, Joni: Täällä Aarne Tanninen, Moskova, arvio Turo Uskalin teoksesta "Älä kirjoita itseäsi ulos", Suomalaisen Moskovan-kirjeenvaihtajuuden alkutaival 1957-1975. Työväenperinne, päiväyksetön. Viitattu 19.10.2014.
  3. Kuka kukin on 2015, s. 908–909. Helsinki: Otava. ISBN 978-951-1-28228-0.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]