AIM-7 Sparrow

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Yhdysvaltain ilmavoimien F-15 Eagle ampuu Sparrow-ohjuksen.

AIM-7 Sparrow ("Varpunen") on yhdysvaltalainen, puoliaktiivinen, tutkahakuinen keskimatkan ilmasta-ilmaan-ohjus. Se on muun muassa Yhdysvaltain laivaston, merijalkaväen ja ilmavoimien käytössä. Ohjus on ollut länsimaiden käytössä 1950-luvun lopulta 2000-luvun alkuun asti. Ohjus on yhä käytössä, joskin se on väistymässä AIM-120 AMRAAM:n tieltä. Sen viimeisin versio on AIM 7 P.lähde?

Ohjuksen kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ohjuksen kehittely aloitettiin 1940-luvun lopulla Yhdysvaltain laivaston ohjelmassa ohjattavan rakettiaseen saamiseksi ilmasta-ilmaan -käyttöön.lähde? Ohjus saatiin palveluskäyttöön 1950-luvun lopussa; se oli eräs ensimmäisiä lajissaan. Kuten kaikkien vastaavien ohjusten on sen puoliaktiivisuuden heikkoutena jatkuva tutkalähetteen tarve ampuvasta koneesta.[1] Tämä sitoo ampuvan koneen osoittamaan maalia osumaan tai ohimenoon asti. Jos tässä tilanteessa joutuu väistämään vihollisen hyökkäyksiä se voi aiheuttaa tutkalukituksen menettämisen, jolloin ohjus eksyy.lähde? Ohjuksesta tehtiin sekä tavanomainen kiskolta ammuttava versio että runkoon asennettava versio. Laukaisulaitteessa oli tällöin heittäjä, joka irrotti ohjuksen ennen moottorin käynnistymistä.lähde?

Asetta käytettiin Vietnamissa, missä sen menestys oli heikkoa.[1] Tämä johtui mm. pitkästä minimilaukaisuetäisyydestä ja yleisestä epäluotettavuudesta, jota trooppinen ilmasto korosti.lähde?

Italiassa ja Isossa-Britanniassa ohjuksesta kehitettiin parannetut versiot nimillä Aspide ja Skyflash.lähde? RIM-7 Sea Sparrow on AIM-7 -ohjuksesta kehitetty ilmatorjuntaohjus merivoimille.lähde? Tutkan tuhoamiseen tarkoitettu AGM 45 Shrike - ohjus kehitettiin Sparrow - ohjuksesta yhdistämällä sen moottoriin ja runkoon tutkasäteilyn ilmaisin.[2]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: [1]

  • Puoliaktiivinen
  • Laukaisuetäisyys minimi 600 m
  • Poispäin lentävää maalia vastaan maksimi toimintamatka 50 km, kohtilentävä 100 km
  • Pituus 3,70 m
  • Evien kärkiväli 1 m
  • Läpimitta 20 cm
  • Paino 228 kg josta taistelukärki 40 kg

Taistelukärjessä on räjähteen ympärillä toisiinsa sidottuja metallitankoja. Räjähdyksessä niistä muodostuu laajeneva, leikkaava rengas.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ilmataisteluohjukset tänään ja huomenna. Ilmavoimat, {{{Vuosi}}}, nro 1991, s. 73. Helsinki: Ilmavoimien tuki-säätiö. ISSN 0784-7319.
  2. Gunston, Bill: The Illustrated Encyclopedia of the World’s Rockets & Missiles. Salamander Books Ltd, 1979. ISBN 0861010299, ISBN 978-0861010295. lähde tarkemmin?