Boeing Harpoon

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta AGM-84 Harpoon)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AGM-84 Harpoon
AGM-84 Harpoon USS Bowfin -museossa.
AGM-84 Harpoon USS Bowfin -museossa.
Tyyppi meritorjuntaohjus
Valmistushistoria
Valmistaja Boeing Integrated Defense Systems
Valmistusmaa  Yhdysvallat

AGM-84 Harpoon on yhdysvaltalaisen Boeing Integrated Defense Systemsin aluksi vain Yhdysvaltain laivastolle, sittemmin myös muille maille valmistama tutkan ohjattu meritorjuntaohjus. Harpoonit ovat olleet käytössä ja tuotannossa vuodesta 1977. Harpoonin kanssa vertailukelpoisia, ominaisuuksiltaan melko samanlaisia meritorjuntaohjuksia ovat ranskalainen Exocet, ruotsalainen RBS15, saksalainen AS.34 Kormoran, venäläinen SS-N-25 Switchblade, brittiläinen Sea Eagle ja kiinalainen Yingji (YJ-83). Vuoteen 2004 mennessä Boeing valmisti 7 000 Harpoonia.

Helmikuussa 2018 julkistettiin tieto ohjusten myyntiluvasta Suomen merivoimille.[1]

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harpoon block I[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harpoon block II:n testilaukaisu USS Thornilta.
  • AGM-84A (lentokoneesta laukaistava)/RGM-84A (laivasta laukaistava)/UGM-84A (sukellusveneestä laukaistava) Block 1A-ensimmäinen versio
  • UGM-84B Muuteltu versio Royal Navya varten
  • AGM-84C/RGM-84C/UGM-84C Block 1B -Paranneltu suunnistusjärjestelmä
  • AGM-84D/RGM-84D/UGM-84D Block 1D -Pidennetty kantama
  • AGM-84E SLAM Block 1E -Muutettu maalla käytettäväksi
  • AGM-84F/RGM-84F Block 1F -Paranneltu block 1D:stä
  • AGM-84G/RGM-84G/UGM-84G Block 1G -Paranneltu block 1C:stä

Harpoon Block II[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harpoon Block III[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • AGM-84M/RGM-84M Block III. Uusin kehityssuunnitelma. Oli tarkoitus ottaa käyttöön 2008, mutta Yhdysvaltain laivasto perui hankkeen huhtikuussa 2009.

AGM-84K SLAM-ER[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AGM-84K (SLAM-ER, Expanded Response) on kehitetty AGM-84E-ohjuksesta ja saavutti alustavan käyttöönoton (IOC) kesäkuussa 2000.[2] Se on kaukolaukaistava ohjus (engl. Standoff Outside of Area Defense, SOAD) ja käyttää inertianavigaatiota (INS), GPS-järjestelmää ja infrapunahakua.[2] Ohjuksen kantama ylittää 135 nm (250 km).[2] Ohjuksen moottori on Teledyne Turbojet.[2]

Ohjukseen on kehitetty automaattinen kohteen haku (engl. Automatic Target Acquisition, ATA), jossa kuvantunnistus vertaa kohdekuvaa lämpöhakuiseen kuvaan, sekä mahdollistaa kohteen täsmentämisen laukaisevasta lentokoneesta.[3] Ohjuksia päivitetään SLAM-ER ATA -malliin.[4]

Ominaisuuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

AGM-84E SLAM ripustettuna F/A-18 Hornetiin.
  • Pituus: Ilmasta laukaistavassa mallissa 3,8 m, laivasta ja sukellusveneestä laukaistavissa malleissa 4,6 m
  • Paino: Ilmasta laukaistavassa mallissa 519 kg, laivasta ja sukellusveneestä laukaistavissa malleissa 628 kg
  • Siivekkeiden kärkiväli: 91 cm
  • Leveys: 34 cm
  • Nopeus: 864 km/h
  • Kantomatka:
    • AGM-84: 220 km
    • UGM-84: 140 km
    • UGM-84: 140 km
  • Moottori: suihkumoottori

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Merivoimille tulossa uusia ohjuksia: USA hyväksyi alustavasti jopa 600 miljoonan euron asekaupan Suomeen 6.2.2018. Kauppalehti. Viitattu 24.7.2018.
  2. a b c d SLAM-ER Missile. United States Navy. Arkistoitu 30.8.2019. Viitattu 27.5.2019. (englanniksi)
  3. Boeing SLAM-ER Successful In Automatic Target Acquisition Launch 30.4.2001. Defense-Aerospace. Arkistoitu 28.5.2019. Viitattu 28.5.2019. (englanniksi)
  4. Standoff Land-Attack Missile-Expanded Response (SLAM-ER) Defense Daily. Viitattu 28.5.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]