Alfred Percy Sinnett

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta A. P. Sinnett)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
A. P. Sinnett

Alfred Percy Sinnett (18. tammikuuta 184026. kesäkuuta 1921) oli brittiläinen kirjailija, toimittaja ja teosofi.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alfred Sinnettin isä oli toimittaja ja äiti kirjailija. Hänenen opintonsa jäivät kesken. Vuodesta 1859 vuoteen 1870 kirjoitti useisiin lehtiin ja oli ulkomaankirjeenvaihtajana eri puolilla maailmaa. Hän mm. haastatteli mormonien johtajaa Brigham Youngia Salt Lake Cityssä.[1] Alfred Sinnett oli naimisissa Patience Sinnettin kanssa vuodesta 1870.

Intian vuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1872 Sinnett muutti Intiaan Allahabadiin, jossa hän työskenteli toimittajana The Pioneer-lehdessä, joka oli suurin Intiassa ilmestyvä englanninkielinen sanomalehti.[2] Vuonna 1879 hän tutustui Teosofisen liikkeen perustajaan Helena Blavatskyyn ja Henry Steel Olcottiin, joille tarjosi asunnon.[3] Vuonna 1880 Blavatsky ja Olcott viettivät myös kuusi viikkoa Sinnettin kesäasunnolla Shimlassa. Vierailujen aikana Sinnett vakuuttui siitä, että Blavatskyllä on yliluonnollisia kykyjä, ja lupasi tälle näkyvyyttä lehdessään sekä kykeni tarjoamaan yhteyksiä merkkihenkilöihin sekä siten hankkimaan teosofialle uskottavuutta.[4] Kirjassaan The Occult World (1881) hän kuvasi yksityiskohtaisesti Blavatskyn tekemiä taikoja, kuten savukkeiden kadottamistemppuja sekä vesipullojen ilmestymistä eväskoriin kesken retken. Lisäksi Blavatsky oli löytänyt kadonneen korun. Sinnett kirjoitti, että julkaistuaan tarinoita lehdessä hänelle naureskeltiin.[3] 

Merkittävin tapahtuma liittyi kuitenkin mahatmakirjeisiin. Blavatskyn tarinan mukaan Tiibetissä asuvat Salaisen Veljeskunnan jäsenet ohjasivat teosofien toimintaa mm. ilmestymällä hänelle astraaliruumiina tai telepaattisesti antamillaan ohjeilla ja paljastamalla salatietoa. Sinnett kysyi, voisiko Blavatsky toimittaa heillä hänen kirjeensä. Hänen hämmästyksekseen Blavatsky lähetti kirjeen paranormaalein keinoin ja myös vastaus materialisoitui. Sinnett ja hänen vaimonsa saivat useita kirjeitä Blavatskyn kautta. Joillakin kerroilla vastaus palasi jopa samassa kirjekuoressa, jonka hän oli antanut Blavatskylle, ja niin nopeasti, että sitä ei olisi voinut tavanomaisin keinoin kuljettaa Tiibetiin ja takaisin. 

Kirjeet vakuuttivat Sinnettin, ja hän julkaisi niiden pohjalta kirjan The Esoteric Buddhism vuonna 1883. Se nosti Sinnettin liikkeen merkkihenkilöksi, kun mahatmat näyttivät valinneet hänet ikiaikaisen viisauden välittäjäksi. Kirjassa Sinnett toi esiin mm. juurirotuopin, jonka Blavatsky julkaisi omissa nimissään vasta myöhemmin kirjoittamassaan Salainen oppi -kirjassa.[5] Myös Rudolf Steiner omaksui myöhemmin juurirotuopin, mutta hänelle rotu oli enemmän kulttuurinen käsite kuin rotu aineellisessa merkityksessä.[6]

Paluu Englantiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hämmentävien kirjoitustensa vuoksi Sinnett joutui luopumaan työstään Pioneerissa ja palasi Englantiin vuonna 1883. Samana vuonna Blavatskyn avustajina toimineet Coulombit paljastivat Blavatskyn taikatempuissa käyttämiä menetelmiä sekä Blavatskyn heille lähettämiä kirjeitä, joissa niitä ohjeistettiin.[4][7] Myös teosofien keskuudessa oli epäilyjä rehellisyyden suhteen. Englannissa Sinnett toimi Teosofisen seuran Lontoon kahtia jakautuneen loosin johtajana ja oli teosofisen yhteisön merkittävin hahmo aina vuoteen 1887 saakka, jolloin Blavatsky palasi Lontooseen ja perusti kilpailevan loosin. Sinnett sai selville, että osa hänen saamistaan kirjeistä ei ollutkaan mahatmojen fyysisesti kirjoittamia vaan Blavatskyn kautta kanavoituja, ja hän alkoi kritisoida niitä vääräoppisiksi.[8] Sinnett kirjoitti vuonna 1905, että Blavatskyn toimiminen kanavoijana oli saattanut saastuttaa joitakin kirjeistä. Hän selitti kuitenkin valinneensa Esoteeriseen Buddhismiin ottamansa huolellisesti, eikä halunnut kaikkia kirjeitä julki.[9]

Sinnett kuoli 6. kesäkuuta 1921. Hänen saamansa mahatmakirjeet julkaistiin kokonaisuudessaan vasta kaksi vuotta myöhemmin.[10] Kriittisen näkemyksen mukaan mitään mahatmoja ei ollut vaan kirjeet olivat Blavatskyn aikaansaannoksia.[11]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • The Occult World, London 1881
  • Esoteric Buddhism, London 1883
  • Karma: A Novel, London: Chapman & Hall. 1885.
  • The rationale of mesmerism, Boston 1892
  • The Growth Of The Soul, London and Benares 1905
  • Married by degrees; A play in 3 acts, London 1911
  • In the next world: Actual narratives of personal experiences by some who have passed on, Theosophical Publishing Society, London 1914
  • The spiritual Powers and the War, London 1915
  • Unseen Aspects of the War; Two articles by A[lfred] P[ercy] Sinnett, London 1916
  • The early days of theosophy in Europa, London 1922

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuolemantakaisesta maailmasta, Biokustannus 1993, ISBN 951-9413-63-4
  • Stonehenge ja Egyptin pyramidit, Biokustannus, 1993
  • Salainen maailma, Teosofinen seura, 2000

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sinnett, Alfred Percy: Autobiography of A. P. Sinnett. Theosophical History Centre, 1986.
  2. Combined Chronology of The Mahatma Letters - Preface
  3. a b Sinnett, Alfred Percy: The Occult World, s. 42. London : Trübner & Co., 1883. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.12.2017).
  4. a b Meade, Marion: Madame Blavatsky: The Woman Behind the Myth. Open Road Media, 1990. ISBN 9781497602250. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.12.2017). en
  5. Conser, Walter H., Twiss, Sumner B.: Religious Diversity and American Religious History: Studies in Traditions and Cultures, s. 177. University of Georgia Press, 1997. ISBN 9780820319186. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.12.2017). en
  6. Hindes, Daniel: Root Races In Theosophy and in Anthroposophy Defending Steiner. 2005. Viitattu 8.12.2017.
  7. Ryan, Charles, J: The Coulomb Conspiracy Against Theosophy H. P. Blavatsky and the Theosophical Movement. 1975. Theosophical University Press. Viitattu 8.12.2017. (englanniksi)
  8. Oppenheim, Janet: The Other World: Spiritualism and Psychical Research in England, 1850-1914. Cambridge University Press, 1988-02-26. ISBN 9780521347679. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.12.2017). en
  9. Shearman, Hugh: Madame Blavatsky and the Mahatma Letters The Theosophist. June 1967. Viitattu 8.12.2017.
  10. Barker, A. P (ed): The Mahatma Letters to A. P. Sinnett 1923. Theosophical University Press. Viitattu 8.12.2017. (englanniksi)
  11. Lavoie, Jeffrey D.: The Theosophical Society: The History of a Spiritualist Movement. Universal-Publishers, 2012. ISBN 9781612335537. Teoksen verkkoversio (viitattu 8.12.2017). en

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]