8 naista
| 8 naista | |
|---|---|
| 8 femmes | |
 |
|
| Ohjaaja | François Ozon |
| Käsikirjoittaja |
|
| Perustuu | Robert Thomasin näytelmään |
| Tuottaja | |
| Säveltäjä | Krishna Levy |
| Kuvaaja | Jeanne Lapoirie |
| Leikkaaja | Laurence Bawedin |
| Pukusuunnittelija | Pascaline Chavanne |
| Pääosat | |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska |
| Tuotantoyhtiö |
Canal+ Celluloid Dreams Fidélité Productions France 2 Cinéma Mars Films |
| Levittäjä |
BiM Distribuzione Focus Features |
| Ensi-ilta | 2002 |
| Kesto | 111 minuuttia |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
8 naista (Huit femmes eli 8 femmes) on François Ozonin vuonna 2001 ohjaama, ranskalais-italialaisena yhteistuotantona syntynyt elokuva, joka sai maailmanensi-iltansa 8. tammikuuta 2002 Ranskassa. Genreltään se on lähinnä rikoskomedia.
Nimensä mukaisesti elokuvassa on pääosassa kahdeksan naista. Useimmat heistä ovat ranskalaisen elokuvan kuuluisimpia tähtinäyttelijöitä. Ainoa niukka miesrooli on talon murhatulla isännällä Marcelilla.
Elokuva sijoittuu äveriääseen porvariskartanoon 1950-luvulle. Elokuvan alussa Marcelin vaimo Gaby on kutsunut joukon Gabyn lähisukulaisia maaseutukartanoonsa viettämään joulua. Näiden viiden eri-ikäisen naisen lisäksi talossa on taloudenhoitajatar Chanel ja sisäkkö Louise. Sitten paljastuu, että isäntä Marcel on murhattu vuoteeseensa. Makuuhuone lukitaan, jotta johtolangat eivät turmeltuisi. He yrittävät kutsua paikalle poliisin, mutta puhelinlinja on katkaistu ja autoa on sabotoitu. Jopa kartanon portti on jumissa ja lunta sataa yhä enemmän, joten he ovat eristyksissä muusta maailmasta. Niinpä he alkavat keskenään selvittää murhaajaa. Selvittelytyön kuluessa paljastuu suuri joukko mitä odottamattomampia salaisuuksia, joista naiset olisivat mieluiten vaienneet.
8 naista on voimakkaasti tyylitelty ja hyvin teatterimainen. Tyylittely ilmenee esimerkiksi Technicolor-värityksessä sekä Agatha Christien dekkarityylin parodisessa liioittelussa. Kuvaan istuvat hyvin myös kahdeksan musikaalimaista laulunumeroa, jotka kukin kahdeksan naista esittävät vuorollaan elokuvan kuluessa. Numerot ovat cover-versioita ranskalaisen kevyen musiikin 1900-luvun historiasta, ja näyttelijät laulavat ne itse. Teatterimaisuus näkyy muun muassa siinä, että kaikki elokuvan kohtaukset sijoittuvat saman talon eri huoneisiin ja että näyttelijät elokuvan lopuksi kerääntyvät riviin kameran eteen. Itse asiassa elokuva perustuu näytelmään: ranskalaisen näytelmäkirjailijan Robert Thomasin (1927−1989) Huit femmes -kappaleeseen, joka sai ensi-iltansa vuonna 1961 Pariisissa.
Alun perin ohjaaja Ozonin tarkoitus oli uudelleenfilmatisoida George Cukorin elokuva Naiset (1939), joka on kuuluisa siitä, että rooleissa on ainoastaan naisia, mutta hän päätyi lopulta Thomasin näytelmään. 8 naista oli seuraavana vuonna valmistuneen Swimming Poolin ohella se elokuva, joka nosti hänet kansainväliseen tietoisuuteen. Elokuva voitti joitakin kansainvälisiä elokuvapalkintoja. Kotimaassaan Ranskassa se sai kaikkiaan 12 César-palkintoehdokkuutta, muttei voittanut yhtäkään.
Rooleissa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Danielle Darrieux | … | Mamy, murhatun Marcelin anoppi |
| Catherine Deneuve | … | Gaby, Marcelin vaimo |
| Isabelle Huppert | … | Augustine, Marcelin käly ja Gabyn sisko |
| Fanny Ardant | … | Marcelin sisko |
| Virginie Ledoyen | … | Suzon, Marcelin vanhempi tytär |
| Ludivine Sagnier | … | Catherine, Marcelin nuorempi, teini-ikäinen tytär |
| Firmine Richard | … | Madame Chanel, taloudenhoitaja |
| Emmanuelle Béart | … | Louise, sisäkkö |
| Dominique Lamure | … | Marcel |
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 8 naista Internet Movie Databasessa (englanniksi)
- 8 naista Elonet.
- 8 naista CBO:ssa (ranskaksi)
- Mari Verho: "Kahdeksan naista ryhmäkuvassa", elokuva-arvostelu (Arkistoitu – Internet Archive) Film-o-holic.com.