3G-verkot Suomessa
3G-verkot Suomessa muodostuvat toimiluvan saaneiden kolmen teleoperaattorin Elisan, DNA:n ja Telian ylläpitämistä kolmannen sukupolven UMTS-verkoista. Näiden lisäksi Ålcom Ahvenanmaalla ylläpitää 3G-verkkoa maakunnan itsehallinnon periaatteiden mukaisesti.
UMTS-verkot otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2004. Ne kattoivat aluksi vain pääkaupunkiseudun ja suuret kaupungit.[1]
Yleisimmin tunnetun 3G:n määritelmän on luonut ITU-T. Myös 3GPP on osallistunut standardisointityöhön määrittelemällä alkuperäisen 3G UMTS:in. Kolmannen sukupolven matkapuhelinverkoille on ominaista esimerkiksi mahdollisuus videopuheluihin ja vähintään 384 kbit/s -tiedonsiirtonopeus verkosta päätelaitteeseen. 3G-verkko-operaattoreilla on myös WCDMA:ta nopeampi tiedonsiirtojärjestelmä, HSPA, jolla päästään teoriassa jo lähelle kiinteiden laajakaistayhteyksien nopeuksia. Todellinen siirtonopeus voi olla usein vain 70–80 % nimellisestä kaikilla operaattoreilla.
Suomessa UMTS-verkot käyttävät 900 MHz ja 2 100 MHz -taajuuksia. Alhaisempi taajuus mahdollistaa laajan peittoalueen harvemmilla tukiasemilla, korkeampi taajuus mahdollistaa suuremman kapasiteetin taajamissa.
Suomessa ei käyty 3G-toimilupien avointa huutokauppaa monien muiden maiden, kuten Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tapaan.
Matkapuhelintekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa matkapuhelinten penetraatio on 109 % väestöstä, mikä merkitsee kypsää markkinaa yleensä GSM-matkapuhelinten osalta. Keväällä 2007 oli kaikista matkapuhelimista 700 000 3G-puhelimia. Liikenne- ja viestintäministeriö salli kytkykaupan 3G-puhelinten osalta, jotta kalliina pidettyjen 3G-puhelinten myynti lisääntyisi ja jotta muodostuisi markkina 3G-matkapuhelinpalveluille. Keväällä ja kesällä 2007 halpenivat yksinkertaisimmat 3G-puhelimet 100–250 euron hintaisiksi, minkä vuoksi omistusleasingin kaltainen 12 kuukauden tai 24 kuukauden kytkykauppa menetti osittain merkitystään ja laitteiden hinnan sijasta ratkaisevaksi tekijäksi muodostui teleoperaattoreiden tukiasemien levinneisyys ja niiden verkkojen laajentaminen.
3G:tä tiedonsiirroltaan nopeampaa tekniikkaa, HSDPA-tekniikkaa kutsutaan kaupallisesti markkinoinnissa Super-3G:ksi tai 3,5G:ksi.
Saatavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaikka matkapuhelinoperaattorit ovat laajentaneet 3G-verkkojaan viime vuosina voimakkaasti, niiden peitossa on edelleen huomattavia aukkoja. Etenkin Pohjois-Suomen alueella on laajoja alueita vailla minkäänlaista 3G-kuuluvuutta. Tällöin esimerkiksi tiedonsiirrossa joudutaan turvautumaan hitaampiin toisen sukupolven GPRS- ja EDGE-yhteyksiin.
Alasajo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
DNA, Elisa ja Telia sulkevat 3G-verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä ja siirtävät 3G-taajuudet 4G:n, 5G:n ja muiden tekniikoiden käyttöön.[2][3] Elisa kertoi 3G-verkon sulkemisesta maaliskuussa 2020, Telia helmikuussa 2021 ja DNA elokuussa 2021.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Langattomat sukupolvet 1G, 2G, 3G, 4G, 5G… 15.6.2018 https://www.ficom.fi/ajankohtaista/uutiset/langattomat-sukupolvet-1g-2g-3g-4g-5g%E2%80%A6 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lehtiniitty, Markus: Elisa sulkee 3G-verkkonsa vuoden 2023 lopussa – panostaa 4G- ja 5G-verkkoihin mobiili.fi. 12.3.2020. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Telia sulkee 3G-verkkonsa 2023 – GSM jatkuu Uusiteknologia.fi. 1.2.2021. Viitattu 19.8.2021.
- ↑ Lehtiniitty, Markus: DNA sulkee 3G-verkkonsa vuoden 2023 loppuun mennessä mobiili.fi. 19.8.2021. Viitattu 19.8.2021.