2-etyyliheksanoli
| 2-etyyliheksanoli | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C8H18O |
| Moolimassa | 130,228 g/mol |
| Ulkomuoto | väritön neste |
| Sulamispiste | −76 °C |
| Kiehumispiste | 184–185 °C |
| Tiheys | 0,83 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | huonosti veteen |
2-etyyliheksanoli on rasvaliukoinen orgaaninen yhdiste (alkoholi), joka on huoneenlämmössä (20 °C) olomuodoltaan väritön neste, jolla on tunnusomainen makeahko, imelä haju, mikäli yhdisteen hajukynnys ylittyy. Sen kemiallinen kaava on C8H18O ja rakennekaava CH3(CH2)3CH(CH2CH3)CH2OH. Aineesta käytetään myös nimiä 2-etyyli-1-heksanoli ja 2-etyyliheksyylialkoholi.
2-etyyliheksanolin moolimassa on 130,228 g/mol, sulamispiste −76 °C, kiehumispiste 184–185 °C, tiheys 0,83 g/cm3, liukoisuus veteen 20 °C lämpötilassa huono eli 1,0 g / 1 000 ml, leimahduspiste 73 °C, itsesyttymislämpötila 231 °C, taitekerroin 1,43–1,433 ja CAS-numero 104-76-7.
2-etyyliheksanoli on rakennusten sisäilmassa kosteus- ja mikrobivauriota ilmaiseva yhdiste. Eräät homeet, kuten Aspergillus versicolor ja sädesienet (streptomykeetit, aktinomykeetit) tuottavat 2-etyyliheksanolia. Ainetta voi syntyä myös emäksisissä olosuhteissa rakennekosteuden vaikutuksesta PVC-mattojen valmistuksen yhteydessä pehmittiminä käytettyjen ftalaattien hajoamistuotteena.[2][3]
Ympäristö- ja terveysvaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2-etyyliheksanoli on erittäin helposti haihtuva yhdiste. Lyhytaikainen altistus aineelle ärsyttää silmiä, ihoa sekä hengitysteitä.
Valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2-etyyliheksanolia valmistetaan prosessissa, joka lähtee propeenista. Propeenista valmistetaan hydroformylaatiolla butanaalia, joka emäksisen katalyytin vaikutuksesta reagoi aldolikondensaatiolla. Tässä reaktiossa muodostuva 2-etyyli-2-heksenaali vedytetään 2-etyyliheksanoliksi. Sekä hydroformylaatio- että vedytyskatalyytteinä käytetään koboltti- tai rodiumyhdisteitä.2-etyyliheksanolia käytetään liuottimena ja erityisesti valmistettaessa muovin pehmentiminä käytettäviä ftalaattiestereitä. Tällaisia ovat muun muassa di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti, di(2-etyyliheksyyli)adipaatti ja di(2-etyyliheksyyli)tereftalaatti.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 2-Etyyliheksanoli Käyttöturvallisuustiedote. 17.4.2018. Sigma Aldrich (Merck). Viitattu 3.9.2018.
- ↑ Antti Ervasti: Suomessa tehdään paljon turhia homekorjauksia Kaleva.fi. 18.12.2010. Arkistoitu 22.12.2010. Viitattu 18.12.2010.
- ↑ Outi Pippuri: Pilaako tämä myrkkypommi kotisi? Taloussanomat.fi. 17.2.2011. Viitattu 17.2.2011.
- ↑ John D. Wagner, George R. Lappin & J. Richard Zietz: Alcohols, Higher Aliphatic, Synthetic Processes, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2000. Viitattu 15.04.2013
- ↑ Helmut Bahrmann, Heinz-Dieter Hanh, Dieter Mayer & Guido D. Frey: 2-Ethylhexanol, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2013. Viitattu 15.04.2013
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 2-etyyliheksanolin kansainvälinen kemikaalikortti
- Ositum.fi: 2-etyyliheksanoli (Arkistoitu – Internet Archive)
- PubChem: 2-ethylhexanol (englanniksi)
- Kyoto Encyclopedia of Genes and Genomes (KEGG): 2-Ethyl-1-hexanol (englanniksi)
- ChemBlink: 2-Ethylhexanol (englanniksi)