Aldolikondensaatio

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Yleinen kuvaus aldolikondensaatiosta

Aldolikondensaatio on reaktio, jossa kaksi karbonyyliyhdistettä reagoi muodostaen α,β-tyydyttymättömän karbonyyliyhdisteen, tyypillisesti joko enonin tai enaalin. Aldehydikondensaatio voi tapahtua joko inter- tai intramolekulaarisesti.[1][2][3]

Aldolikondensaatio voi olla joko happo- tai emäskatalysoitu reaktio. Molemmissa tapauksissa muodostuu ensin aldolituote aldoliadditioreaktiolla.[1]

Happokatalysoitu aldolikondensaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Happokatalysoitu aldolikondensaatio on tyypiltään E1-reaktio. Ensimmäisessä vaiheessa happo luovuttaa protonin aldolituotteen hydroksyyliryhmälle, josta tulee näin hyvä lähtevä ryhmä ja postuu vetenä. Näin muodostuu karbokationi ja vedyn irtoamisen jälkeen muodostuu α,β-tyydyttymätön karbonyyliyhdiste.[1]

Animation zum säurekat. Reaktionsmechanismus der Aldolkondensation
animaatio

Emäskatalysoitu aldolikondensaatio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Emäskätalysoitu aldolikondensaatio poikkeaa mekanismiltaan happokatalysoidusta aldolikondensaatiosta. Emäskatalysoitu aldolikondensaatio noudattaa E1cB-reaktiomekanismia. Ensimmäisessä vaiheessa emäs poistaa aldolituotteen karbonyyliryhmään nähden α-asemalta olevalta hiileltä protonin muodostaen enolaatti-ionin. Tämän jälkeen seuraa enolaattianionin tautomerisoituminen karbonyyliyhdisteeksi ja hydroksyyliryhmä poistuu hydroksidi-ionina, jolloin katalyyttinä toimiva emäs vapautuu ja muodostuu α,β-tyydyttymätön karbonyyliyhdiste..[1][4]

Animation zum basenkat. Reaktionsmechanismus der Aldolkondensation
animaatio
  1. a b c d Jonathan Clayden, Nick Greeves, Stuart Warren, Peter Wothers: Organic Chemistry, s. 691–692. Oxford University Press, 2008. ISBN 978-0-19-850346-0 (englanniksi)
  2. Francis A. Carey & Richard J. Sundberg: Advanced Organic Chemistry A: Structure and Mechanisms, s. 683–684. Springer, 2007. ISBN 978-0-387-44897-8 (englanniksi)
  3. Michael B. Smith & Jerry March: March's Advanced Organic Chemistry, s. 1349–1350. John Wiley & Sons, 2007. ISBN 978-0-471-72091-1 (englanniksi)
  4. Aldolikondensaation mekanismi Opetushallitus. Arkistoitu 6.11.2010. Viitattu 7.2.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.