Þingvellir
Þingvellir on alue Islannin lounaisosassa. Þingvellir on kuuluisa kahdesta syystä: se oli Islannin parlamentin eli alltingin kokoontumispaikka 900-luvulta alkaen, ja se on geologisesti mielenkiintoinen alue maankuoren liikkeiden ja tulivuoritoiminnan takia. Þingvellir on osa suosittua nähtävyyskierrosta, jota kutsutaan nimellä Kultainen kierros.
Þingvellirissä on kansallispuisto ja se on Unescon maailmanperintökohde.[1]
Þingvellir politiikan näyttämönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Þingvellirin käräjäkivillä kokoontui vuosittain allting, yksi Euroopan vanhimmista parlamenteista. Siellä puhemies luki ääneen lakia, paikka toimi tuomioistuimena, ja tarvittaessa säädettiin uusia lakeja. Vuonna 999 tai 1000 puhemies julisti siellä kristinuskon Islannin viralliseksi uskonnoksi. Samalla paikalla julistettiin myös Islanti itsenäiseksi valtioksi 17. kesäkuuta 1944.
Þingvellir geologisena nähtävyytenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkaantuminen toisistaan näkyy selvästi alueen kivimuodostelmissa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Þingvellir National Park Unesco
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Þingvellir Wikimedia Commonsissa
- Thingvalla - nuoren Islannin tuhatvuotinen kehto, Kuva, 07.12.1938, nro 25, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot