Rhadét
| Rhadét | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||
| Kielet | rhadé | |||||||||
| Uskonnot | kristinusko, perinteiset uskot | |||||||||
Rhadét (myös nimillä Ê Đê, Ede, Rade) ovat etninen ryhmä Vietnamin keskisellä ylänköalueella ja Kambodžassa[2]. Rhadét ovat yksi alueen monesta eri ryhmästä, jotka tunnetaan yhdessä ylätermillä degat tai montagnard. Vietnamin sodan aikana rhadét taistelivat kommunisteja vastaan ja jatkoivat sissisotaa vuoteen 1992 saakka. Vietnamin sodan seurauksena rhadéja asuu nykyisin myös Yhdysvalloissa.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rhadéjen puhuma rhadén kieli kuuluu austronesialaisiin kieliin ja se on sukua chamien puhumalle tšamin kielelle. On mahdollista, että rhadéjen edeltäjät muuttivat nykyisille alueilleen Vietnamin rannikolta vietnamilaisten siirtolaisten tieltä 900-luvun jälkeen.[3] Vietnamin jakautuessa Pohjois- ja Etelä-Vietnamiin Etelä-Vietnam uudelleenasutti tuhansia vietnamilaisia keskiselle ylängölle, mikä herätti vastustusta paikallisessa väestössä. Vietnamin sodan aikana CIA pelkäsi tämän johtavan alueen heimot kommunistien puolelle. CIA aloitti tämän torjumiseksi CIDG-ohjelman, jolla suojeltiin paikallisia kyliä kommunisteilta aseistamalla ja kouluttamalla paikallisia. Ensimmäinen CIDG-ohjelma aloitettiin Buon Enao -rhadékylässä vuonna 1961 ja seuraavan vuoden lopulla ohjelmaan oli liittynyt noin kolmasosa kaikkiaan 100 000–140 000 Vietnamin rhadésta. Myöhemmin näissä joukoissa palvelleet perustivat järjestön Front Unifié de Lutte des Races Opprimées (1965), jonka tarkoituksena oli taistella Etelä-Vietnamia ja sen uudelleenasutuspolitiikkaa vastaan. 1965 kapinoi vuosina 1964 ja 1965, mutta järjestöä saatiin neuvottelujen kautta liittymään Etelä-Vietnamin alueellisiin joukkoihin kommunisteja vastaan. FULRO jatkoi toimintaansa kommunistien voitettua Vietnamin sodan ja sen viimeiset taistelijat evakuoitiin Kambodžasta vasta vuonna 1992.[4] Sodanaikaisten rhadéjen ja amerikkalaisten välisten suhteiden takia rhadéista tuli toiseksi suurin Vietnamilainen etninen ryhmä Yhdysvalloissa. Vuoteen 1989 mennessä enää noin kolmasosa rhadéista asui perinteisissä kylissään Vietnamin painostaessa paikallisia muuttamaan vietnamilaisiin kyliin. Kiistat uskonvapaudesta ja maan omistuksesta ovat johtaneet yhteenottoihin vuosina 2001 ja 2004.[3]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallisesti rhadéjen pääelinkeino on ollut kaskiviljely. Pääasiallinen viljelykasvi oli riisi, jonka lisäksi myöhemmin ovat vallanneet alaa myös maissi, pippurit ja cashew-pähkinät. Ranskan siirtomaa aikana alueelle tulivat myös kahvi ja luonnonkumi. Michelin pyrki perustamaan alueelle suuria kumiplantaaseja ja rhadét tulivat tunnetuksi niillä työskentelystä kieltäytymisellä. Rhadéjen ja muiden heimojen vastarinta pakotti maanomistajat lopulta hylkäämään suunnitelmat kumiplantaaseista keskisellä ylängöllä. Osa rhadéista kasvattaa kanoja, vuohia, hanhia ja muita kotieläimiä. Myös metsästyksellä ja keräilyllä saadaan vaihtelua ruokavalioon.[3]
Rhadéjen yhteiskunta on matrilineaarinen. Perheen lapset saavat äitinsä sukunimen ja aviopuolisoiden avioituessa mies muuttaa tavallisesti vaimonsa taloon työskennellen vaimonsa perheen omistamalla maalla. Rhadét ovat perinteisesti asuneet pitkätaloissa, joilla voi olla pituutta 30 metriä. Aina perheen tyttären avioituessa pitkätaloa pidennetään uuden parin tiloiksi. Talon jokaisella tällaisella osalla on oma ulko-ovi. Talot on rakennettu maasta kohoaville paaluille, joiden alla voidaan säilyttää esimerkiksi puuta, ruokaa tai kotieläimiä suojassa sateelta. Kylissä on tavallisesti useita pitkätaloja ja kyliä ympäröi raivattu metsäaukea, jonka tarkoituksena on suojata kylää villieläimiltä ja etenkin tiikereiltä.[3]
Rhadéjen perinteiseen uskoon kuuluvat useat eri jumaluudet, joihin liittyy erilaisia rituaaleja. Myös esi-isiä kunnioitetaan rituaalein. Tärkeimmät jumaluudet liittyvät eri tavoin maatalouteen ja etenkin riisin kasvatukseen.[5] Kuolleet haudattiin mataliin hautoihin, jotta kuolleen henki saattoi paeta ja haudat ympäröitiin puukaiverruksin sen suojelemiseksi muilta hengiltä. Puiden joissa oli köynnöskasveja, linnunpesiä tai ampiaispesiä uskottiin sisältävän henkiä ja ne eivät kelvanneet talojen rakennusmateriaaliksi. Kristinusko saapui Vietnamin keskiselle ylängölle ranskalaisten roomalaiskatolilaisten ja amerikkalaisten protestanttisten kirkkojen lähetyssaarnaajien mukana 1800-luvulla. Merkittävä osa rhadéista liittyi etenkin protestanttisiin evankelikalisiin kirkkoihin Vietnamin yhdistyttyä Vietnamin sodan jälkeen.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kết quả toàn bộ Tổng điều tra Dân số và Nhà ở Việt Nam năm 2009 (htm) (Phần I: Biểu Tổng hợp - Table 5) General Statistics Office of Vietnam. Viitattu 26.8.2017. (vietnamiksi) (englanniksi)
- ↑ Cambodia - Khmer Leou World Directory of Minorities and Indigenous Peoples. Minority Rights Group International. Viitattu 26.8.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Barbara A. West: Encyclopedia of the Peoples of Asia and Oceania, s. 685-686. Facts On File, 2009. ISBN 0-8160-7109-8. (englanniksi)
- ↑ Ben Kiernan: Việt Nam A History from Earliest Times to the Present, s. 416-419, 435, 459-461. Oxford University Press, 2017. ISBN 9780195160765. (englanniksi)
- ↑ Paul Hockings: Encyclopedia of World Cultures - v. 5. East and Southeast Asia, s. 211-212. G. K. Hall & Company, 1993. (englanniksi)