Pukeutumiskielto

Pukeutumiskielto on lainsäädäntöön perustuva, usein uskontoon tai politiikkaan liittyvä kielto, jolla säädellään kansalaisten vapautta käyttää haluamiaan, esimerkiksi vakaumukseensa tai tiettyyn ryhmään kuulumiseen liittyviä ulkoisia tunnuksia.

Pukeutumiskielto voi kohdistua myös muoti-ilmiöihin, esimerkiksi Yhdysvalloissa on vuonna 2007 useissa kaupungeissa kielletty säädyttömänä nuorison suosimien vyötärön alapuolella roikkuvien housujen käyttö. Delcambressa Louisianassa liian alhaalla roikkuvien housujen käytöstä saa 500 dollarin sakot tai jopa kuusi kuukautta vankeutta .

Poliittiset pukeutumiskiellot

Tietynkaltainen pukeutuminen on liittynyt luokkayhteiskunnissa yhteiskunnalliseen arvoon. Joskus pukeutumisessa on kielletty tietynlaisten värien käyttö. Esimerkiksi Kiinan keisarikunnassa keltaisen värin käyttö oli varattu keisarille. Asemaan liittyvä pukeutuminen on selkeintä nykyään virkapukuun liittyvissä kysymyksissä, joissa jotkin kankaat tai värisommitelmat voidaan varata ainoastaan virkakäyttöön, esimerkiksi Keniassa siviilejä on kielletty käyttämästä maastokuvioituja asusteita.

Turkin ensimmäinen presidentti Kemal Atatürk kielsi 30. elokuuta 1925 perinteisen fetsi -päähineen käytön feodalistisena. Kielto aiheutti useita mellakoita ja fetsien salakuljetusta, mutta 1930 -luvulla fetsi oli jo lähes kadonnut käytöstä Turkissa.

1930-luvulla lähinnä äärioikeiston pelossa kiellettiin poliittista pukeutumista. Suomessa IKL:n, mutta myös kommunistien poliittista pukeutumista pyrittiin rajoittamaan puserolakina tunnetuksi tulleen lain myötä, koska oikeistolaiset olivat väkivalloin riisuneet kommunisteilta heidän puseroitaan, mistä oli seurannut levottomuuksia. Toisaalta oikeistoradikalismia pelännyt hallitus halusi vaikuttaa heikentävästi myös Isänmaallisen kansaliikkeen mahdollisuuksiin tehdä poliittista mainontaa pukeutumalla mustaan paitaan ja siniseen solmioon.^lähde?

Saksassa ja Itävallassa on kiellettyä käyttää kansallissosialistiseen Saksaan liittyviä asusteita julkisesti. Tällä pyritään vaikeuttamaan tunnuksia muuten käyttävien oikeistolaisten järjestäytymistä. Kieltoon liittyvät mm. hihanauhat ja muut tunnukset. Tämän vuoksi korvikkeena käytetään Weimarin Saksa edeltäneen Saksan keisarikunnan tunnuksia, joiden käyttö ei ole rangaistavaa.^lähde?

Uskonnollis-poliittiset pukeutumiskiellot

Euroopan unionissa on valtioita, joille uskonto, lähinnä katolilainen korkeakirkollisuus kuin myös siirtolaisten islam on sisä- ja kulttuuripoliittinen ongelma. Tämän vuoksi lähinnä vasemmiston, mutta myös liberaalien pyrkimykset rajoittaa uskonnon vaikutusta politiikkaan aiheuttavat lainsäädäntöä, jonka uskotaan ajoittain rajoittavan ihmisoikeuksia mm. uskonnonvapauden ja ilmaisuvapauden näkökulmasta.^lähde?

Ajankohtaiseksi aiheeksi on noussut islaminuskoisten lasten ja nuorten oikeus käyttää kouluissa huivia. Euroopan unonin jäseneksi pyrkivässä Turkissa, jossa armeija takaa vallankaappausuhan avulla maan maallisen perustuslain islamilaistamispyrkimyksiä vastaan on 1920-luvulta alkaen ollut pukeutumiskieltoja. Kielletty on ollut mm. miesten fetsi ja naisten hajabi. Turkissa näiden käyttö ei ole ollut kiellettyä pelkästään kouluissa, vaan myös yleensä julkisella paikalla.^lähde?

Turkin islamilainen hyvinvointipuolue on pyrkinyt väljentämään kieltoja sillä perusteella, että koska Turkki aikoo Euroopan unionin jäseneksi, on sen noudatettava tarkemmin myös ihmisoikeuksia. Tätä maallisen perustuslain kannattajat pitävät vääränä ihmisoikeuksien käyttönä, jolla vain helpotetaan islamilaisuuden tuomista politiikkaan.^lähde?

Ranskassa oikeusistuin totesi huivikiellon lailliseksi, kun taas Britanniassa kielto todettiin laittomaksi siksi, että se rajoittaa yksilön kansalaisvapauksia, joiden katsotaan kuuluvan perustuslaillisten oikeuksien piiriin. Britanniassa ei ole yhtenäistä perustuslakia, mutta kansalaisoikeuksien piiriin katsotaan luettelo kansalaisvapauksista, joihin ei saa puuttua. Niin Ranska kuin Britanniakin kuuluvat Euroopan neuvostoon, joka valvoo ihmisoikeussopimuksen toimeenpanoa.

Espanjassa, jonka väkiluku on 15 vuodessa EMU:n vuoksi halpakorkoisten lainojen aiheuttaman rakennuskorkeasuhdanteen ja kotimarkkinakorkeasuhdanteen vuoksi saanut neljä miljoonaa uutta asukasta, joista osa on islaminuskoisia Pohjois-Afrikasta, on asia sisäpoliittinen kysymys.^lähde? Sosialidemokraattinen hallitus periaatteessa ei edellytä, että kouluhallinnosta vastaavat alueviranomaiset kieltäisivät hajabit, kun taas kansallisen opposition ja jotkin alueoppositioiden edustajat vaativat myös islaminuskoisia siirtolaisia kunnioittamaan maallisia arvoja yhteisinä arvoina, mikä tarkoittaisi hajabin käytön kieltämistä.

Tapauksia

Espanja

Shaima Saidani

Shaima Saidani on kumotun huivikiellon kohteeksi joutunut Euroopan unionin marokkolaissyntyinen asukas. Hän piti koulussaan hajabia. Edellisenä vuonna hän joutui vaihtamaan koulua siksi, että hänen huiviaan vedettiin pois päästä.

Espanjassa yhdeksänvuotias Shaima Saidani, joka oli joutunut vaihtamaan koulua siksi, että muut oppilaat olivat kiskoneet hänen hajabiaan päästä sai kiellon uudessa koulussaan käyttää huivia. Tieto levisi tiedotusvälineisiin ja aluehallinto joutui perumaan kiellon. Myös Espanjan pääministeri otti kantaa Shaima Saidanin puolesta kieltoa vastaan.

Gironassa sijaiseva Joan Puigbert-Annexamin koulu ilmoitti, että huivin pito luokassa olisi kansainvälisten sääntöjen vastaista syrjintää koululaisten keskuudessa. Tieto kiellosta pitää huivia, mistä levisi paikalliseen lehdistöön, minkä seurauksena Katalonian aluehallinto (espanjaksi Generalitat de Catalunya) kumosi kiellon siksi, että Espanjan hallitus kunnioittaa kaikkia uskontoja.

Myös Espanjan pääministeri Jose Luis Rodriguez Zapatero otti asiaan kantaa.

Tuloksena muodostui laaja poliittinen keskustelu huivinkäytön oikeudesta kouluissa. Turkissa ja Ranskassa on kieltoja, kun taas Britanniassa ja monissa muissa Euroopan unionin maissa oikeus huivin käyttöön kouluissa liittyy kansalaisoikeuksiin kuuluviin kansalaisvapauksiin.

Julkisuus

Asia nousi Espanjan lehtien pääaiheeksi nopeasti. Kiellon tultua kumotuksi antoi Shaima Saidani haastattelun El Periódico de Catalunya-lehteen, jossa hän ilmoitti halunneensa olla vain kuin muutkin lapset. ( "Soy igual que las otras niñas y quiero estudiar")

Katso myös

• Puserolaki
• Pukeutumiskiellot

Aiheesta muualla

• Aamulehti: [5] Marokkolaistytön huivi kuumentaa tunteita Espanjassa, 7. lokakuuta 2007 14:35 UTC +3h
• Vivisimo: [6] Shaima Saidani

• The Peninsula: [7] Shaima Saidani

Lähdeviitteet

Ranska

Ranskassa Naziha-niminen englanninopettaja erosi työstään 2004 siksi, että muut opettajat suhtautuvat kielteisesti siihen, että hän vapaa-ajallaan käytti hajabia. Huivin käyttö liitettiin ranskalaistoimittajat siepanneiden islamilaisten ääriryhmien tukemiseen pukeutumisella.

Ranskassa valtion kouluissa on hajban käyttö kielletty.

Turkki

Turkissa on kiellettyä huivin käyttäminen valtion laitoksissa, koska se viittaa islamilaiseen maailmankatsomukseen maassa, joka korostaa valtion uskonnottomuutta.

Katso myös

• Puserolaki