Ero sivun ”Heuristiikka” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 15: | Rivi 15: | ||
*[[Tekoäly|Tekoäly/Asiantuntijajärjestelmissä]] tietokoneessa |
*[[Tekoäly|Tekoäly/Asiantuntijajärjestelmissä]] tietokoneessa |
||
*[[Prospektiteoria]]n mukaan inhimillisessä päätöksenteossa epävarmuuden vallitessa |
*[[Prospektiteoria]]n mukaan inhimillisessä päätöksenteossa epävarmuuden vallitessa |
||
*Tietokoneohjelmien käyttöliittymien arvionnissa (esimerkiksi [[Jakob Nielsen]]in kuuluisat kymmenen sääntöä) <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www. |
*Tietokoneohjelmien käyttöliittymien arvionnissa (esimerkiksi [[Jakob Nielsen]]in kuuluisat kymmenen sääntöä) <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.nngroup.com/articles/ten-usability-heuristics/ | Nimeke = Ten Usability Heuristics | Tekijä = Nielsen, J. | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1994 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 7.7.2008 | Kieli = {{en}} }} </ref> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 7. maaliskuuta 2014 kello 18.53
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Tarkenna korjauspyyntöä tai poista tarpeeton korjauspyyntö |
Heuristiikka on löytämisen ja keksimisen tiedettä ja taidetta. Sana tulee kreikan kielen ilmaisusta heureka, "löysin".
Heuristiikka on myös epäformaali menetelmä ongelmanratkaisuun. Sitä käytetään metodina joka nopeasti johtaa yleensä rittävän lähelle parasta mahdollista lopputulosta. Heuristiikkaa ovat nyrkkisäännöt, akateemiset arvaukset, intuitiiviset päätökset tai maalaisjärki. Kyseessä on valmiiden, etukäteen mietittyjen tai hankittujen ratkaisumallien soveltaminen ongelmanratkaisussa, sekä tietokoneohjelmissa, että ihmisten päässä. Yksinkertainen esimerkki heuristiikasta "yritys ja erehdys". Kun valitaan ruuvia laatikosta polkupyöräremontissa, lähinnä sopivimman valintaan ei käytetä mittareita eikä lajittelua, vaan kokeillaan parhaalta näyttävää vaihtoehtoa ja tarvittaessa uusitaan yritys.
Yleisiä heuristiikkoja ovat[1]
- Yritys ja erehdys
- Systemaattinen vaihtoehtojen listaus
- Erikoistapauksien kokeileminen
- Ongelman variointi (helpomman ongelman ratkaiseminen, ongelman jonkin osan muuttaminen, ongelman yleistäminen)
- ‘Takaperin’ selvittäminen, eli tunnetusta ratkaisusta kulkeminen kohti mahdollista lähtötilannetta
Heuristiikkaa käytetään esimerkiksi:
- Tunkeilijan havaitsemisjärjestelmissä etsimään poikkeuksia tietoliikenteessä
- Tekoäly/Asiantuntijajärjestelmissä tietokoneessa
- Prospektiteorian mukaan inhimillisessä päätöksenteossa epävarmuuden vallitessa
- Tietokoneohjelmien käyttöliittymien arvionnissa (esimerkiksi Jakob Nielsenin kuuluisat kymmenen sääntöä) [2]
Lähteet
- Pólya, George. 1948. How to solve it. Princeton : Princeton University Press.
Viitteet
- ↑ Pólya, 1948
- ↑ Nielsen, J.: Ten Usability Heuristics nngroup.com. 1994. Viitattu 7.7.2008. (englanniksi)