Ero sivun ”Taaro” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
p Botti muokkasi: tl:Gabi (gulay)
Aiheesta muualla ym
Rivi 24: Rivi 24:
'''Taaro''', myös '''taro'''<ref name="Nimistö,2004">{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti | Nimeke = Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Puutarhaliitto | Tunniste = ISBN 951-8942-57-9 | Kieli = {{fi}} ja {{sv}} }}</ref> (''Colocasia esculenta'') on vehkakasvi, jota kasvatetaan kosteilla trooppisilla alueilla ruoaksi [[mukula|juurimukuloidensa]] vuoksi. Mukulan muita nimiä ovat '''eddo''', '''dasheen''' ja '''old cocoyam'''.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/n.html| Nimeke = Nuolijuuri | Julkaisija = Raholan syötäviä sanoja | Selite = suomenkielisen nimen lähde}}</ref>
'''Taaro''', myös '''taro'''<ref name="Nimistö,2004">{{Kirjaviite | Tekijä = Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti | Nimeke = Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn | Vuosi = 2004 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Puutarhaliitto | Tunniste = ISBN 951-8942-57-9 | Kieli = {{fi}} ja {{sv}} }}</ref> (''Colocasia esculenta'') on vehkakasvi, jota kasvatetaan kosteilla trooppisilla alueilla ruoaksi [[mukula|juurimukuloidensa]] vuoksi. Mukulan muita nimiä ovat '''eddo''', '''dasheen''' ja '''old cocoyam'''.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/n.html| Nimeke = Nuolijuuri | Julkaisija = Raholan syötäviä sanoja | Selite = suomenkielisen nimen lähde}}</ref>


Taro on kotoisin Kaakkois-Aasiasta,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN6055_Luonnonvarat/viljelykasvit_05.htm | Nimeke = Viljelykasvit | Tekijä = Kalliola, R. | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = TY maantieteen laitos}}</ref> mutta sitä kasvatetaan nykyisin myös
Taro on kotoisin [[Kaakkois-Aasia]]sta,<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.sci.utu.fi/projects/maantiede/kurssit/MAAN6055_Luonnonvarat/viljelykasvit_05.htm | Nimeke = Viljelykasvit | Tekijä = Kalliola, R. | Ajankohta = 2005 | Julkaisija = TY maantieteen laitos}}</ref> mutta sitä kasvatetaan nykyisin myös
Afrikassa, Oseaniassa ja Karibian saarilla. Vuonna 1998 maailmassa kasvatettiin 6,6 miljoonaa tonnia taroa, josta 4,4 miljoonaa tonnia Afrikassa, 1,8 Aasiassa ja 280&nbsp;000 tonnia Oseaniassa. [[Tonga]]n ja [[Samoa]]n saarilla taron osuus ihmisten energiansaannista on kuitenkin suurin, yli 15 prosenttia. Afrikan suurimpia taronsyöntimaita ovat [[Ghana]] ja [[Gabon]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e03.htm#b1-1.1%20Food%20Security%20Importance | Nimeke = Importance of Taro | Julkaisija = FAO | Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific | Tekijä = Onwueme | Ajankohta = 1999}}</ref>
[[Afrikka|Afrikassa]], [[Oseania]]ssa ja [[Karibian saaret|Karibian saarilla]]. Vuonna 1998 maailmassa kasvatettiin 6,6 miljoonaa tonnia taroa, josta 4,4 miljoonaa tonnia Afrikassa, 1,8 Aasiassa ja 280&nbsp;000 tonnia Oseaniassa. [[Tonga]]n ja [[Samoa]]n saarilla taron osuus ihmisten energiansaannista on kuitenkin suurin, yli 15 prosenttia. Afrikan suurimpia taronsyöntimaita ovat [[Ghana]] ja [[Gabon]].<ref>{{Verkkoviite| Osoite = http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e03.htm#b1-1.1%20Food%20Security%20Importance | Nimeke = Importance of Taro | Julkaisija = FAO | Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific | Tekijä = Onwueme | Ajankohta = 1999}}</ref>


Afrikassa ja Oseaniassa taroa käytetään hiilihydraatin lähteenä, ja syödään riisin tai perunan tapaan. Japanissa sitä käytetään vihanneksena, ja kasvatetaan enemmänkin versojen ja lehtien kuin mukuloidensa takia. Myös maavarret käytetään, ja koska ilmasto on viileämpi kuin muilla taronviljelyalueilla, Japanissa taron mukulat voidaan varastoida pellolla. Taro on tunnettu Japanissa ainakin kahdentuhannen vuoden ajan, mutta sen viljely on vähentynyt sadan vuoden aikana huimasti. 1900-luvun alussa keskivertojapanilainen söi lähes 25 kiloa taroa vuodessa, nykyisin viitisen kiloa.<ref name ="FAO 6">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e08.htm#b18-6.18%20Taro%20Cultivation%20in%20Japan | Nimeke = Pecularities of taro production: Taro cultivation in Japan | Julkaisija = FAO | Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific | Tekijä = Onwueme, I. | Ajankohta = 1999}}</ref>
Afrikassa ja Oseaniassa taroa käytetään [[hiilihydraatti|hiilihydraatin]] lähteenä, ja syödään [[riisi]]n tai [[peruna]]n tapaan. [[Japani]]ssa sitä käytetään vihanneksena, ja kasvatetaan enemmänkin versojen ja lehtien kuin mukuloidensa takia. Myös maavarret käytetään, ja koska ilmasto on viileämpi kuin muilla taronviljelyalueilla, Japanissa taron mukulat voidaan varastoida pellolla. Taro on tunnettu Japanissa ainakin kahdentuhannen vuoden ajan, mutta sen viljely on vähentynyt sadan vuoden aikana huimasti. 1900-luvun alussa keskivertojapanilainen söi lähes 25 kiloa taroa vuodessa, nykyisin viitisen kiloa.<ref name ="FAO 6">{{Verkkoviite| Osoite=http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e08.htm#b18-6.18%20Taro%20Cultivation%20in%20Japan | Nimeke = Pecularities of taro production: Taro cultivation in Japan | Julkaisija = FAO | Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific | Tekijä = Onwueme, I. | Ajankohta = 1999}}</ref>


Samoalla taro oli paikallisten ruokavalion perusta (yhdessä banaanin ja leipäpuun hedelmien kanssa) vuoteen 1993 asti. Vuonna 1994 kasvitauti tuhosi tarosadon lähes kokonaan. <ref name ="FAO 6"/>
Samoalla taro oli paikallisten ruokavalion perusta (yhdessä [[banaani]]n ja [[leipäpuu]]n hedelmien kanssa) vuoteen 1993 asti. Vuonna 1994 kasvitauti tuhosi tarosadon lähes kokonaan. <ref name ="FAO 6"/>


Taron juurimukuloissa on noin kaksi kolmasosaa vettä ja kolmannes hiilihydraattia, lähinnä tärkkelystä. Seitsemän prosenttia kuiva-aineesta on proteiinia: tämä tekee tarosta proteiinipitoisempaa kuin esimerkiksi [[jamssi]] tai [[kassava]]. Lehdissä proteiinin osuus on vielä suurempi. Lehdissä on myös kalsiumia, fosforia, rautaa, C-vitamiinia ja muita vitamiineja.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e07.htm#b1-5.1%20Composition%20of%20the%20Taro%20Corm%20and%20Leaf | Nimeke = Compositiona nd utilisation | Julkaisija = FAO| Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific | Tekijä = Onwueme, I. | Ajankohta = 1999}}</ref>
Taron juurimukuloissa on noin kaksi kolmasosaa vettä ja kolmannes hiilihydraattia, lähinnä tärkkelystä. Seitsemän prosenttia kuiva-aineesta on [[proteiini]]a: tämä tekee tarosta proteiinipitoisempaa kuin esimerkiksi [[jamssi]] tai [[kassava]]. Lehdissä proteiinin osuus on vielä suurempi. Lehdissä on myös kalsiumia, fosforia, rautaa, C-vitamiinia ja muita vitamiineja.<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.fao.org/docrep/005/ac450e/ac450e07.htm#b1-5.1%20Composition%20of%20the%20Taro%20Corm%20and%20Leaf | Nimeke = Compositiona nd utilisation | Julkaisija = FAO| Selite = Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific | Tekijä = Onwueme, I. | Ajankohta = 1999}}</ref>


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet}}
{{viitteet}}

== Aiheesta muualla ==
*[http://puutarha.net/index.asp?s=/suorakanava/kasvikortti.asp?id=1610 Puutarha.net: Taaro (''Colocasia esculenta'')]
*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=42549 ITIS: Colocasia esculenta] {{en}}
*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=COES United States Department of Agriculture (USDA): Colocasia esculenta] {{en}}
*[http://www.efloras.org/florataxon.aspx?flora_id=2&taxon_id=200027262 Flora of China: Colocasia esculenta] {{en}}


[[Luokka:Vehkakasvit]]
[[Luokka:Vehkakasvit]]

Versio 28. heinäkuuta 2011 kello 23.38

Taaro
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Magnoliophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Alismatales
Heimo: Vehkakasvit Araceae
Suku: Colocasia
Laji: esculenta
Kaksiosainen nimi

Colocasia esculenta
(L.) Schott

Synonyymit
  • Colocasia antiquorum Schott
Katso myös

  Taaro Wikispeciesissä
  Taaro Commonsissa

Taron juurimukuloita

Taaro, myös taro[1] (Colocasia esculenta) on vehkakasvi, jota kasvatetaan kosteilla trooppisilla alueilla ruoaksi juurimukuloidensa vuoksi. Mukulan muita nimiä ovat eddo, dasheen ja old cocoyam.[2]

Taro on kotoisin Kaakkois-Aasiasta,[3] mutta sitä kasvatetaan nykyisin myös Afrikassa, Oseaniassa ja Karibian saarilla. Vuonna 1998 maailmassa kasvatettiin 6,6 miljoonaa tonnia taroa, josta 4,4 miljoonaa tonnia Afrikassa, 1,8 Aasiassa ja 280 000 tonnia Oseaniassa. Tongan ja Samoan saarilla taron osuus ihmisten energiansaannista on kuitenkin suurin, yli 15 prosenttia. Afrikan suurimpia taronsyöntimaita ovat Ghana ja Gabon.[4]

Afrikassa ja Oseaniassa taroa käytetään hiilihydraatin lähteenä, ja syödään riisin tai perunan tapaan. Japanissa sitä käytetään vihanneksena, ja kasvatetaan enemmänkin versojen ja lehtien kuin mukuloidensa takia. Myös maavarret käytetään, ja koska ilmasto on viileämpi kuin muilla taronviljelyalueilla, Japanissa taron mukulat voidaan varastoida pellolla. Taro on tunnettu Japanissa ainakin kahdentuhannen vuoden ajan, mutta sen viljely on vähentynyt sadan vuoden aikana huimasti. 1900-luvun alussa keskivertojapanilainen söi lähes 25 kiloa taroa vuodessa, nykyisin viitisen kiloa.[5]

Samoalla taro oli paikallisten ruokavalion perusta (yhdessä banaanin ja leipäpuun hedelmien kanssa) vuoteen 1993 asti. Vuonna 1994 kasvitauti tuhosi tarosadon lähes kokonaan. [5]

Taron juurimukuloissa on noin kaksi kolmasosaa vettä ja kolmannes hiilihydraattia, lähinnä tärkkelystä. Seitsemän prosenttia kuiva-aineesta on proteiinia: tämä tekee tarosta proteiinipitoisempaa kuin esimerkiksi jamssi tai kassava. Lehdissä proteiinin osuus on vielä suurempi. Lehdissä on myös kalsiumia, fosforia, rautaa, C-vitamiinia ja muita vitamiineja.[6]

Lähteet

  1. ↑ Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9 (suomeksi) ja (ruotsiksi)
  2. ↑ Nuolijuuri (suomenkielisen nimen lähde) Raholan syötäviä sanoja.
  3. ↑ Kalliola, R.: Viljelykasvit 2005. TY maantieteen laitos.
  4. ↑ Onwueme: Importance of Taro (Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific) 1999. FAO.
  5. ↑ a b Onwueme, I.: Pecularities of taro production: Taro cultivation in Japan (Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific) 1999. FAO.
  6. ↑ Onwueme, I.: Compositiona nd utilisation (Raportissa Taro Cultivation in Asia and the Pacific) 1999. FAO.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Taaro&oldid=10482883”