Rehu
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Rehu tarkoittaa Yleisen elintarvikeasetuksen[1] mukaan mitä tahansa suun kautta tapahtuvaan eläinten ruokintaan tarkoitettua ainetta tai tuotetta, mukaan lukien lisäaineet, riippumatta siitä, onko jalostettu, osittain jalostettu vai jalostamaton.[2][3]
Lehmien ja lihakarjan rehuja valmistetaan nurmikasveista. Suomen yleisin nurmikasvi on timotei.[4]
Rehutyyppejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- AIV-rehu
- Eläinperäinen rehu
- Eläinrehu
- Erikoisrehu
- Hätärehu
- Juomarehu
- Juottorehu
- Kalajauho
- Kalanrehu
- Kalarehu
- Kananrehu
- Karjanrehu
- Karkearehu
- Kivennäisrehu
- Kotovarainen rehu
- Kuivarehu
- Laidunrehu
- Lehdekset
- Lihajauho
- Luujauho
- Minkinrehu
- Murskevilja
- Nurmirehu
- Painorehu
- Rehuhiiva
- Rehuseos
- Rehutiiviste
- Seosrehu
- Säilörehu
- Teollinen rehu
- Tuorerehu
- Valkuaisrehu
- Vihantarehu
- Viherjauho
- Virikerehu
- Väkirehu
- Öljyväkirehu
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02002R0178-20210526
- ↑ Rehulaki 8.2.2008/86 (rehu-määritelmä viittaa yleiseen elintarvikeasetukseen 178/2002) Finlex, ajantasainen lainsäädäntö.
- ↑ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002 (Yleinen elintarvikeasetus) (3 artikla, kohta 4) EUR-Lex.
- ↑ Nurmikasvit Ruokatieto oppimateriaali (Finfood). Arkistoitu 24.8.2007. Viitattu 14.2.2009.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rehu Wikimedia Commonsissa
