Zaporižstal
Zaporižstal (ukr. Запорізький металургійний комбінат «Запоріжсталь», Zaporizkyi metalurhijnyj kombinat ”Zaporižstal”, ven. Запорожсталь, Zaporožstal, engl. Zaporizhstal) on terästehdas Ukrainan Zaporižžjassa.
Toukokuussa 1929 maan hallitus päätti rakentaa suuren metallurgisen tehtaan Zaporižžjaan. Päätehdas oli Dneprin teollisuuskombinaatti, johon sisältyi teräslevyjen valssaamo. Rakennustyöt alkoivat tammikuussa 1931. Syksyllä 1932 valmistunut Dneprin vesivoimalaitos alkoi toimittaa teollisuusalueelle sähköä. Ensimmäinen masuuni laskettiin 16. marraskuuta 1933. Masuuni oli suurin Ukrainassa ja tilavuudeltaan 960 kuutiometriä terästä. Laitoksesta tuli Euroopan suurin terästehdas. Toinen masuuni valmistui 1934 ja kolmas 1938, jolloin se oli 1300 kuutiometrin tilavuudellaan maailman suurin. Vuoteen 1940 mennessä Zaporižstal tuotti 70 prosenttia Neuvostoliiton teräslevyistä.[1] Vuonna 1938 käyttöön otettiin Euroopan toinen jatkuvatoiminen kuumavalssauslinja, jonka toimitti United Engineering of Pittsburgh.[2]
Sodan vuoksi tehdas suljettiin elokuussa 1941. Tehtaan laitteistoja purettiin ja niitä siirrettiin mm. Magnitogorskiin. Sodan jälkeen tehdas uudelleenrakennettiin ja masuunit palautettiin toimimaan 1947 ja 1948. Teräksen tuotanto jatkui joulukuussa 1949. Vuonna 1947 tehtaalle myönnettiin Leninin kunniamerkki. 1950-luvulla tehdas siirtyi happipuhallusprosessiin. Valimo avattiin ensimmäisen kerran 1962. Vuonna 1965 otettiin käyttöön tietokoneohjaus teräksen valmistuksessa. Tammikuussa 1971 tehdas palkittiin Lokakuun vallankumouksen kunniamerkillä tuotantomäärästään.[3]
Neuvostoliiton hajottua tehdas jäi Ukrainan valtion käsiin. Yksityistämisen alkaessa valtion omaisuutta hoitanut Vasyl H’melnytskyi, liikemies ja Verh’ovna Radan jäsen vihreästä puolueesta, yksityisti tehtaan omalle sijoitusyhtiölleen. Vuoteen 2001 mennessä sitä hallitsivat H’melnytskyin lisäksi Alexander Shnaiderin ja Eduard Šyfrinin Midland Resources valtion pitäessä neljänneksen osuuden. Viimein Shnaider sai haltuunsa valtion osuuden ja 93 prosenttia osakkeista 70 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla. Myöhemmin länsimaisen teräksenvalmistajan 1,2 miljardin dollarin tarjous tehtaasta hylättiin.[4] Vuonna 2012 tehdas siirtyi Metinvestin omistukseen.[3]
Vuonna 2016 osa kombinaatin tehtaista erotettiin uudeksi yhtiöksi Zaporižžjan valimo-mekaaninen tehdas (ZLMZ, Запорізький ливарно-механічний завод).[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ ПРЕДПРИЯТИЕ | ПАО «Запорожсталь» zaporizhstal.com. 1.3.2018. Viitattu 23.1.2023. (venäjäksi)
- ↑ ‘Ribbon of Fire’ – How Europe adopted and developed US strip mill… Steel Times International. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Company | PJSC "Zaporizhstal" zaporizhstal.com. 1.3.2018. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ Man of Steel Forbes. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
- ↑ ONE OF ZAPOROZHYE PLANTS OWNED BY METINVEST RESUMES WORK AND INVITES RESIDENTS OF MARIUPOL TO GET JOB Ukraine open for business. 3.4.2022. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)