Yves Tanguy

Yves Tanguy, koko nimeltään Raymond Georges Yves Tanguy (5. tammikuuta 1900 Pariisi – 15. tammikuuta 1955 Waterbury, Yhdysvallat) oli ranskalais-amerikkalainen taidemaalari.

Tanguy työskenteli nuorena Ranskan kauppalaivastossa. Hän palasi vuonna 1922 synnyinkaupunkiinsa Pariisiin, jossa teki satunnaisia töitä ja alkoi piirtää kahviloissa. Vuonna 1923 hän näki eräässä taidegalleriassa Giorgio de Chiricon maalauksen, joka teki häneen voimakkaan vaikutuksen. Tanguy päätti välittömästi ryhtyä maalaamaan. Tanguyn ystävä tutustutti hänet 1924 André Bretonin surrealististen taiteilijoiden piiriin. Tanguy liittyi surrealistiryhmään vuonna 1925 ja osallistui sittemmin kaikkiin surrealistien suuriin näyttelyihin. Hänen ensimmäinen yksityisnäyttelynsä oli Pariisissa 1927. Vuonna 1939 Tanguy muutti sotaa pakoon Yhdysvaltoihin ja asui siellä loppuelämänsä.

Pian surrealisteihin liittymisensä jälkeen Tanguy alkoi soveltaa maalauksissaan automatismin periaatteita. Automatismin ideana on luoda spontaaneja assosiaatioita ilman mitään ennakkosuunnitelmia. Taiteilija antaa sattuman määritellä vapaasti lopputuloksen. Surrealistit uskoivat, että tätä tekniikkaa voitaisiin käyttää ilmaisemaan alitajunnan toimintaa.

Muiden surrealististen maalareiden tavoin Tanguy maalasi ajattomia, unenomaisia maisemia, mutta hänen muotonsa olivat puhtaasti keksittyjä, ilman mitään viittauksia todellisuuteen. Teoksissaan, kuten Shadow Country (1927), hän kuvasi eriskummallisten, mielikuvituksellisten esineiden ryhmiä, jotka muistuttavat meren selkärangattomia tai veistoksellisia kalliomuodostelmia. Hän maalasi nämä monitulkintaiset muodot pikkutarkasti ja asetti ne karuihin, kirkkaasti valaistuihin unenomaisiin maisemiin, joiden horisontti on ääretön.

Tanguyn maalaukset ovat suhteellisen ei-esittäviä ja pelkistettyjä. Laajojen abstraktien maisemien väriasteikko on melko rajoitettu. Kirkkaampia värejä on vain satunnaisina tehosteina ja kontrasteina. Maisemissa olevat muodot ovat toisinaan kulmikkaita ja lasisärmämäisen teräviä, toisinaan taas melko orgaanisia, kuin kivettyneitä ameeboja.

Kirjallisuutta

• Karin von Maur et al: Yves Tanguy and Surrealism, Hatje Cantz: 2001
• An Important Private Collection of Works by Yves Tanguy, Christie's New York: 2001

Aiheesta muualla

• Tanguy Taten kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tanguy MoMAn kokoelmissa