Yrjö Hyvärinen
| Yrjö Hyvärinen | |
|---|---|
 Yrjö Hyvärinen 1910-luvun lopulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 15. joulukuuta 1888 Kuopio |
| Kuollut | 6. huhtikuuta 1949 (60 vuotta) Helsingin mlk |
| Ammatti | toimittaja, luennoitsija |
Yrjö Emil Hyvärinen (15. joulukuuta 1888 Kuopio – 6. huhtikuuta 1949 Helsingin mlk)[1] oli suomalainen toimittaja ja luennoitsija, joka toimi sisällissodan aikana punakaartin Savon piiriesikunnan päällikkönä.
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyvärinen kävi kansakoulun ja viisi luokkaa Kuopion lyseota, jonka jälkeen hän työskenteli rautatieläisenä muun muassa kirjurina Kuopion asemalla. Hyvärinen liittyi Kuopion työväenyhdistykseen ensimmäistä kertaa 1907 ja muutaman vuoden tauon jälkeen uudelleen 1916. Hän oli työväenyhdistyksen johtokunnan jäsen ja toimi Kuopion Riennon puheenjohtajana.[2][3]
Marraskuun 1917 yleislakon aikana Hyvärinen valittiin Kuopion suurlakkokomiteaan ja työväen järjestyskaartin esikuntaan. Joulukuussa 1917 Hyvärinen osallistui kaartin edustajana Tampereella pidettyyn työväen järjestyskaartien edustajainkokoukseen, ja vuodenvaihteessä hänet valittiin kokouksessa muodostetun Savon piiriesikunnan päälliköksi. Kun järjestyskaarti uudelleenorganisoitiin Kuopion punakaartiksi toimi Hyvärinen myös sen päällikkönä. Sisällissodan alkupäivinä hän haki Kuopioon Eino Rahjan asejunan tuomia kivääreitä, joilla punakaarti aseistettiin. Hyvärinen ei ehtinyt osallistumaan varsinaisiin taisteluihin, vaan hänet vangittiin Kuopion valtauksen yhteydessä 10. helmikuuta. Hyvärinen oli aluksi Kuopion vankileirillä, josta hänet toukokuun lopussa siirrettiin Suomenlinnan vankileirille. Elokuussa 1918 Hyvärinen sai elinkautisen kuritushuonerangaistuksen Kuopion suojeluskunnan vaatiessa kuolemantuomiota.[2][3] Armahduslakien nojalla hän pääsi Tammisaaren pakkotyölaitoksesta ehdonalaiseen jo tammikuussa 1922.[4]
Vapauduttuaan Hyvärinen liittyi Suomen Sosialistiseen Työväenpuolueeseen ja työskenteli sen julkaiseman Savon Kansan toimittajana. Juuri ennen lehden lakkauttamista vuonna 1923 hän oli lyhyen aikaa myös Savon Kansan toinen päätoimittaja Bruno Tenhusen ohella. Elokuussa 1923 Hyvärinen pidätettiin niin sanotun suuren kommunistijutun yhteydessä. Hän sai Turun hovioikeudelta 9 vuoden ja 9 kuukauden kuritushuonerangaistuksen valtiopetoksen valmistelusta, mikä oli Oskari Ikosen jälkeen toiseksi pisin jutussa langetettu vankeustuomio.[5] Huhtikuussa 1924 korkein oikeus kuitenkin alensi Hyvärisen tuomion vuoden pituiseksi.[6] Hyvärinen suoritti rangaistuksensa jälleen Tammisaaressa ja vapautui huhtikuussa 1926.[7] Vapautumisensa jälkeen Hyvärinen työskenteli aluksi Osuusliike Kallan myymälänhoitajana ja vuodesta 1928 lähtien Kulutusosuuskuntien Keskusliiton kiertävänä luennoitsijana.[8]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hyvärinen, Yrjö Emil Kansaneläkelaitoksen henkilökortit -arkisto. 17.3.2019. Kansallisarkisto. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b Hyvärinen, Yrjö Emil - Valtiorikosylioikeuden akti (11087) Valtiorikosylioikeuden aktit. 24.9.1918. Kansallisarkisto. Arkistoitu 9.5.2021. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ a b Eerola, Jouni: ”Savon radan työväenkaartien lyhyt sota”, Sotahistoriallinen aikakauskirja 38, s. 68–70. Helsinki: Suomen sotahistoriallinen seura. ISSN 0357-816X. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Marttyrien muistojuhla ja vankilasta vapautuneiden tovereiden tervetuliaisjuhla eilen. Savon Kansa, 17.1.1922, nro Vapaa Kansa 12, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Turun hovioikeus julistanut eilen päätöksen suuressa kommunistijutussa. Uusi Suomi, 21.6.1924, nro 142, s. 1, 9–10. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Korkeimman oikeuden päätös suuressa kommunistijutussa. Uusi Suomi, 23.4.1925, nro 92, s. 1, 10. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Kurjalasta vapautuneita. Pohjan Voima, 27.4.1926, nro 94, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.5.2021.
- ↑ Yrjö Hyvärinen 50-vuotias. Osuusliike, 1938, nro 6, s. 264. Kansalliskirjasto. Viitattu 10.5.2021.