Yleisanestesia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Anestesialaitteisto

Yleisanestesia (kansankielessä yleisesti nukutus) on tila, jossa potilas ei tunne kipua, reagoi siihen tai muista sitä jälkikäteen. Yleisanestesiaa käytetään isompien leikkausten yhteydessä ja pienissä leikkauksissa sitä ei yleensä käytetä. Yleisanestesian aikaansaamiseksi käytetään useiden eri lääkkeiden yhdistelmää. Siten turvallinen yleisanestesia on vaativa erikoislääketieteellinen tehtävä. Anestesian tasoa ja potilaan elintoimintoja täytyy seurata koko anestesian ajan.

Potilas ei ole unessa, koska unessa pystyy reagoimaan kipuun, mutta potilas ei ole varsinaisesti koomassakaan. Itse asiassa anestesiatilasta tiedetään suhteellisen vähän. On yleistä, että vaikka tietoisia muistikuvia ei jää, potilas saattaa nähdä unta kivusta.lähde?

Yleisanestesian aikana nukutetun potilaan elintoimintoja seurataan tarkoin leikkauksen ja yleiskunnon vaatimalla laajuudella. Tarvittaessa monitoroidaan myös lihasrelaksaation astetta ja unen syvyyttä.

Yleisanestesian jälkeen käytetään varsinaisia keskushermostoon vaikuttavia kipulääkkeitä, kuten opiaatteja (yleensä morfiini tai oksikodoni), erilaisia paikallisia puudutuksia sekä tavallisia tulehduskipulääkkeitä.

Yleisanestesian vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisessa yleisanestesiassa on ainakin kaksi osaa: kivun lievitys, sedaatio eli nukuttaminen ja tarvittaessa lisäksi lihasrelaksaatio. Kipua lääkitään opioidijohdoksilla, joilla on myös unettava vaikutus. Varsinainen nukahtaminen saadaan aikaan anestesia-aineilla. Anestesia-aineita[1] annetaan tavallisesti ensin suoneen, jolloin aikaansaadaan anestesiainduktio. Tämän jälkeen annetaan hengitettävää anestesiakaasua tai laskimonsisäistä nukutusainetta anestesian ylläpitämiseksi. Anestesia-aineilla on myös kipua vähentävä vaikutus. Kolmanneksi joissakin leikkauksissa annetaan lihasrelaksanttia lihasjänteyden alentamiseksi.[2]

Yleisanestesian tavoitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisanestesialla tavoitellaan seuraavaa:

  • Rauhoittuminen (anestesia-aineet, esilääkkeet)
  • Muistikuvien syntymisen ehkäisy (anestesia-aineet, esilääkkeet)
  • Tajuttomuus (anestesia-aineet)
  • Lihasjännityksen katoaminen (lihasrelaksantit, anestesia-aineet)
  • Kivun poisto (kipulääkkeet)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Olkkola KT, Scheinin H. Yleisanestesia-aineet, ss. 329-342, kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007. ISBN 978-951-97316-2-9, verkossa http://www.medicina.fi
  2. Olkkola KT. Perifeeriset lihasrelaksantit, ss. 215-224, kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007. ISBN 978-951-97316-2-9, verkossa http://www.medicina.fi

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]