Lihasrelaksantit
Lihasrelaksantit ovat lihaksia lamaavia ja lihasjännitystä alentavia lääkeaineita. Ne jaetaan perifeerisiin lihasrelaksantteihin, jotka vaikuttavat hermo-lihasliitokseen ja riittävänä annoksena halvaannuttavat lihaksen täysin, sekä sentraalisiin lihasrelaksantteihin, joista ainakin osa vaikuttaa keskushermoston hermosolujen pinnassa oleviin inhibitorisiin (ärsytystä estäviin) gaba-reseptoreihin.[1]
Sentraaliset lihasrelaksantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sentraaliset lihasrelaksantit ovat huonosti määriteltävissä oleva lääkeaineryhmä, joita on käytetty lihasjännityksen ja lihaskouristusten hoitoon mm. selän lihaskivuissa. Niiden vaikutus perustunee ainakin osittain sedatiiviseen eli rauhoittavaan vaikutukseen. Selkäsärkyyn käytetään etenkin titsanidiinia, joka salpaa aivojen kipureseptoreita[2] ja vähentää luurankolihasten kramppeja ja tahdosta riippumatonta jännitystä.[3] Myös ahdistuneisuuslääkkeenä käytettävä diatsepaami on sentraalinen lihasrelaksantti.
Perifeeriset lihasrelaksantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hermo-lihasliitoksen salpaajat ovat tärkeä lääkeaineryhmä anestesiologiassa. Esimerkiksi vatsaontelon leikkauksien ajaksi on tärkeä saada lihastoiminta ja refleksit pois. Tähän käytettiin alkujaan kurarea.
Depolarisoivat lihasrelaksantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Anestesian aloitukseen ja intubointiin nopeavaikutteinen depolarisoiva suksametoni.[4]
Ei-depolarisoivat lihasrelaksantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyään on käytössä kuraren sukuisia synteettisiä aineita kuten atrakuuri ja mivakuuri, sekä steroidirakenteisia aineita kuten pankuroni, rokuroni ja vekuroni.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Koulu.M, Tuomisto.J: Farmakologia ja Toksikologia. Kustannus Oy Medicina, 2007, 7.p. ISBN 978-951-97316-2-9.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Koulu M Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio, s. 188, kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007. ISBN 978-951-97316-2-9, verkossa http://www.medicina.fi
- ↑ Tizanidine. Dec 28, 2018. https://www.drugs.com/tizanidine.html
- ↑ Pakkausseloste: Tietoa käyttäjälle, Sirdalud 2 mg tabletti ja Sirdalud 4 mg tabletti. http://spc.nam.fi/indox/nam/html/nam/humpil/3/874363.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Olkkola KT. Perifeeriset lihasrelaksantit, s. 215–224 kirjassa Koulu M, Tuomisto J. Farmakologia ja toksikologia, Kustannus Oy Medicina, Kuopio 2007. ISBN 978-951-97316-2-9, verkossa http://www.medicina.fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lihasrelaksantit Wikimedia Commonsissa
