Keksin, että voisimme aina vuoden lopussa jakaa tietynlaisia yhteisöpalkintoja Wikipedian käyttäjille eri kategorioissa; esimerkiksi vuoden aktiivisin tulokas (rekisteröitynyt juuri sinä vuonna, kun palkinto jaetaan), vuoden paras ylläpitäjä, vuoden paras seuloja, vuoden auttavaisin käyttäjä jne. Wikipedian käyttäjät saisivat itse äänestää kuka heidän mielestä olisi paras vaihtoehto jossain tietyssä kategoriassa, ja vaikka perustella mielipidettänsä esimerkiksi ottamalla tietyn käyttäjän kontribuution artikkelien muokkaamisessa, ylläpidossa, seulonnassa tai muiden käyttäjien auttamisessa huomioon. Tämänlainen kiva ”gaala” olisi suhteellisen helppoa toteuttaakin. Ensiksi jokainen wikipedisti saisi valita vaikkapa kolme ehdokasta tietyn palkinnon saajaksi ja tämän jälkeen eniten ehdotetuista käyttäjistä jokainen saisi äänestää omaa suosikkiaan. Eniten ääniä tietyssä kategoriassa saanut voittaisi.
Mitä mieltä olette? Uskon vahvasti, että tämänlaisten yhteisöpalkintojen jakaminen vuoden lopussa motivoisi yhteisöä ja siirtäisi Wikipedian yhteisöämme parempaan suuntaan huomattavasti! –Sullay (Asiaa?) 27. heinäkuuta 2017 kello 05.07 (EEST)[vastaa]
Jos katselet, millaisia riitoja ja sekaannuksia olemme saaneet aikaan esimerkiksi taannoisen Suomi–Viro-kirjoituskilpailun ja sen palkintojen jaon, tai Kuukauden wikipedistin palkitsemisen yhteydessä, huomaat että tällä porukalla on aika mahdotonta yrittää kohottaa yhteishenkeä. Nykyisiäkään palkintoja ei muisteta jakaa, koska jakamista ei ole mitenkään organisoitu. Suosittelen luopumista hyvältä kuulostavasta mutta piankin järjestäjilleen epäkiitolliseksi osoittautuvasta hankkeesta. –Kotivalo (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 09.02 (EEST)[vastaa]
Kuukauden wikipedisti on tosin toiminut pääsääntöisesti ihan hyvin ja palkinnot ovat tulleet jaetuksi. Työnsankari-palkintojen ongelma on siinä, että se vaatii tilaston josta näkee helposti ketkä ovat muokkaajamäärän saavuttaneet ja niiden jakaminen jämähti siihen, että botti lopetti toimintansa eikä tuollaista listaa enää ollut. Seulontapalkinnot on jaettu vuosittain ajallaan ja muita varsinaisia organisoidusti jaettuja säännöllisiä palkintoja meillä ei taida olla jos ei viikon kilpailuja tai lähde- ja kuvitustalkoita ei lasketa. Meillä on täällä sivu wikipedia:Palkinnot johon koostettu nykyisiä papapukaijamerkkejä ei lasketa. Jos innokkuutta riittää, niin kunniaviiloja, yhteistyö-, Suositeltu-mitaleja ja oikolukupalkintoja yms. voisi kyllä jaella. --Zache (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 09.43 (EEST)[vastaa]
Ei se ole, vaikka monet eivät osaakaan erottaa termejä. Aikoinaan lehti- ja kirjankustantajien painoissa istui oikolukijoita, mutta ei heillä ollut oikeutta kielenhuoltoon. Työtä tekivät pienen lisätienestin tarpeessa olevan opiskelijat ja satunnaiset muut ilman kielenhuollon ammattitaitoa tarkistamalla, että latoja oli tehnyt työnsä huolellisesti. Painoissa oikolukijoiden ammattikuntaa ei enää tarvita, koska kirjoittaja lukee omat tekstinsä (toivottavasti) niin monta kertaa, ettei virheitä jää. Vieläkin voi oikolukua tehdä vapaaehtoistyönä esimerkiksi Runeberg-projektissa, jossa on näkyvissä skannattu kuva, jonka perusteella julkaistun tekstin voi tarkistaa. Eräs tuttavani kertoo joskus oikolukevansa Tietosanakirjaa, Kuka kukin on -teoksia ja muita projektin keskeisiä julkaisuja. Kielenhuoltoa tekevät ne, jotka ymmärtävät jotakin kielen päälle koulutuksensa perusteella, paitsi että Wikipediassa tietysti kaikki ovat siinä suhteessa tasa-arvoisia, peruskoululaisista Kielitoimiston asiantuntijoihin ja suomen kielen professoreihin. --Abc10 (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 13.19 (EEST)[vastaa]
Sullayn ehdotuksen tekstissä oleva lapsustekstistä kirveellä irrotettu sanajono "...muiden käyttäjien auttamisessa huomioon" on kitkerän hauska. Tosiaan, jos joku hiljaisuudessa viihtyvä asiallinen muokkaaja joutuu tahtomattaan äänestyksen kohteeksi, niin kyllä häntä varmaan sapettaa, että hänet on "autettu huomioon". --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 11.29 (EEST) Muutettu: Lapsus oli lukijan oma, mutta idea toki säilyy. --Pxos (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 11.39 (EEST)[vastaa]
Minusta tuon työn sankari-palkinnon voisi elävöittää takaisin, jos sen kerran voi hoitaa botilla ja yrittää huokutella ihmisiä jakamaan erilaisia palkintoja toisilleen rohkeammin. Minusta nuo asiat yhdessä Viikon kilpailun, lähde- ja kuvitustalkoiden sekä kuukauden Wikipedistin kanssa riittävät. --LCHawk (keskustelu) 28. heinäkuuta 2017 kello 12.55 (EEST)[vastaa]
Patu98: Minulla ei ole kokemuksia muista, mutta luulisin että on ilmaisiakin. Mielestäni palvelun turvallisuus on tärkein asia, sitten mahdollinen maksullisuus ja nopeus. Mainitsemani ohjelman voi ottaa koekäyttöön viideksi päiväksi, noin 3–4 päivän jälkeen se tarjosi eräästä tuotteesta 20 € alennusta, jolloin kertamaksu vuoden käytöstä voi olla järkevää. Ostamista ei kannata kiirehtiä ainakaan ennen tarjousta. Oman itsenäisen mielikuvan turvallisuudesta voi muodostaa samoin kuin oman suosikkiautomerkin, lukemalla kommentteja, kokemuksia ja uutisia. Tämän jälkeen voi sanoa uskottavasti etteivät mainokset eikä ulkopuolinen ympäristö ole vaikuttanut päätökseen millään lailla. ”Ei tarvetta luoda tiliä tai rekisteröityä” ei pidä paikkaansa, sillä ostotapahtumassa piti täyttää joitakin tietoja. --raid5 (keskustelu) 27. heinäkuuta 2017 kello 19.18 (EEST)[vastaa]
Mainostellaan ny sitten.. itsellä on käytössä ruotsalainen https://www.mullvad.net/. 5e/kk jatkuvana tai määräaikaisena. Kirjautuminen on melko anonyymiä koska eivät halua yhteystietoja, sivusto luo numerosarjan jolle voi maksaa käyttöaikaa ja joka sitten pitää naputella tuohon clienttiin. Tuossa oli muistaakseni myös joku parin tunnin mittainen ilmainen kokeilumahdollisuus. --Seeggesup?2. elokuuta 2017 kello 05.37 (EEST)[vastaa]
Onko sarjakuva myös merkittävämpi kuin elokuva? Yleensä epämerkittävämmän artikkelin nimessä on lisämääre ja merkittävimmän artikkelin ei. Jos artikkeleista mikään ei ole yleisesti merkittävin tehdään täsmennyssivu ilman lisämäärettä. --4shadoww (keskustelu) 9. elokuuta 2017 kello 13.16 (EEST)[vastaa]
Artikkeli Pentti Toivola on osin lähteistetty jonkin jalkapallopalstan kirjoituksilla. Henkilö on siis kuollut 2012, mutta netistä ei oikein löydy lähdettä. Iltalehdessä on ehkä ollut juttu, mutta ei löydy enää. Länsi-Savossa on kai ollut muistokirjoitus 10.1.2012. Tai olisiko jokin muu lähde? -kyykaarme (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 15.51 (EEST)[vastaa]
Artikkeli non sequitur 25.9.2006 näytti tältä: https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Non_sequitur&oldid=1665290 . Nykyisen kunnon voi kukin katsoa ensimmäisestä linkistä (tai sitten ei koska olen sen tätä lukiessasi jo muokannut). Vuosikymmenen aikana formaalimpi muoto on muutamaan kertaan lisätty ja poistettu, ja ääripäitä kuvaavien linkkien väliltä löytyy yksi sun toinen versio. Lauseen "Loogisesti kyseessä on operandin OR käyttämisestä tilanteessa, jossa implisiittinen additiorelaatio XOR olisi oikea" tärkeys on mielestäni kyseenalaista, mutta numeroitu lista loogisesta päättelyketjusta on standardina jotakuinkin kaikkien argumentointivirheiden sivulla. Palautan version 25.9.2006 muutamaa minuuttia em. version jälkeen (https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Non_sequitur&oldid=1665297) lukuunottamatta viimeistä kappaletta joka ei ole loogisesti oikein, sillä siinä syyllistytään väärän premissin argumentaatiovirheeseen. En ole varma Wikipedian käytännöistä ja säännöistä koskien muokkaussotia, joten vaikka viimeisestä isosta muokkauksesta onkin seitsemän vuotta, ajattelin asiasta ilmoittaa jossakin muualla kuin keskustelusivulla jota kukaan ei lue. BlueBanana (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 22.55 (EEST)[vastaa]
Omista työtavoistaan ei kannata tehdä oletuksia muiden työtavoista vapaaehtoisessa etäprojektissa. En muista koskaan katsoneeni keskustelusivua ennen muokkausta tai kumoamista. Mutta ei hätää, en juuri enää seulokaan. –Kotivalo (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 23.07 (EEST)[vastaa]
No en minäkään katso kuin isoissa muutoksissa. Ensin sivuhistoria ja sitten keskustelusivu. Kirjoitusvirheisiin tms. en katso. Mutta tässä ei kai ole kukaan ehtinyt edes kumota muokkausta, että tarvitsisi tuoda keskustelua artikkelin keskustelusivulta kahvihuoneeseen.--MAQuire (keskustelu) 13. elokuuta 2017 kello 23.23 (EEST)[vastaa]
En käyttäisi tuota sivustoa lähteenä. Sivuston faqissa kirjoitetaan, että se on jonkun henkilökohtainen kotisivu, jossa on hänen omia näkemyksiään, eikä hän lupaa tietojen pitävän paikkaansa, vaikka tekeekin parhaansa, että tiedot olisivat luotettavia. Stryn (keskustelu) 16. elokuuta 2017 kello 21.07 (EEST)[vastaa]
Edellämainitusta lienee keskusteltu mutten löytänyt, eli jos joku normaalisti lainkuuliainen henkilö syyllistyy esim. törkeään rattijuopumukseen niin miten kauan tuota mainintaa tarttisi pitää artikkelissa. Kissan pöydälle nostanut diffi:1. Em. tapauksessa tuo joutaa pois mutta toisaalta täällä on artikkeli eräästä pohjalaisesta kunnanjohtajasta jonka rattijuopumuksia lähivuosilta yritetään siivota pois artikkelista parin kuukauden välein. --Seeggesup?22. elokuuta 2017 kello 00.19 (EEST)[vastaa]
Ei kai henkilön tekemien rikosten tietosanakirjamerkittävyys vanhene koskaan sen enempää kuin muidenkaan maininnanarvoisten saavutusten ja tekojen. On sitten eri asia, pidetäänkö tuollaisia maininnanarvoisina alun perinkään. Tässä on toinen tapaus, joka näyttää yhteenvedon perusteella saaneen inspiraationsa tuosta muokkauksesta.--Fotogurachan (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 00.32 (EEST)[vastaa]
Seppälän (2002) ja Myllylän (2001) rikokset eivät ole wikivanhenneet vielä, koska huomattavasti vanhemmat (esimerkiksi Karpelan (1993), Vapaavuoren (1982) , Wetzellin (1974) ja Vainion (1984)) rikokset ovat vielä wikivoimassa. En kauheasti kannata ajatusta alkaa näitä poistelemaan summittaisesti. Kyseiset rikokset ja niistä saadut rangaistukset ovat aikanaan olleet julkisia ja niiden olemassaolosta on runsaasti lähdemateriaalia saatavilla. Ihan samalla tavalla voidaan myös positiivisia saavutuksia poistaa ("niistä on jo aikaa") "vanhentuneina". Wikipediaa ei sensuroida. Ja tasapuolisuus. --Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 05.29 (EEST)[vastaa]
Tuokin vielä, yli 2300 vuotta sitten tapahtunut. Eli nykyisen, edellisen ja sitä edellisen vuosituhannen rikokset ovat vielä wikivoimassa. - Mutta en kannata noiden tuoreimpienkaan poistoa, koska ne ovat "historiaa", ja poistelu johtaa siihen, että kaverit alkavat niitä poistelemaan, poistamiset ovat siitä syystä summittaisia noin objektiivisesti ja ulkopuolisen silmin katsottuna. On aivan tarpeeksi paimentamista siinä, kun artikkelien aihehenkilöt (ja heidän kaverinsa ja faninsa) tekevät omia lisäyksiään ilman lähteitä tai kyseenalaisin lähtein. Myönnettävä on, että artikkeleista tulee helposti sillisalaattia ja huomio kiinnittyy ehkä asioihin, jotka eivät ole pitkässä juoksussa kovin oleellisia, mutta elämä on.--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 06.06 (EEST)[vastaa]
Ei, elämä ei ole vaan Wikipedia on, ja artikkelien pitäisi olla tasapainoisia elämäkertoja eikä julkisia häpeäpaaluja tai tirkistelyä siitä mitä juomaa joku joi ennen kuin lähti autonrattiin. Timo Seppälän artikkeli on yhdeksän lauseen pituinen, joista neljä käsittelee rattijuopumusta. Siinä selitetään mm. mitä hän joi ja mistä sai juoman. Tuomioon on myös yhdistetty tieto siitä, että hän on ollut tutkimassa alkoholin vaikutusta ajokykyyn. Lähteenä siinä on käytetty pubmed-artikkelia [1] Mistä edes tiedämme, että kyseessä on sama T. Seppälä? Miksi juuri tämä yksittäinen tutkimus pitää lisätä artikkeliin? Onko tutkimuksesta sekundäärisiä lähteitä? PudMedistä löytyy myös T. Seppälän saunatutkimus, miksi sitä ei lisätä alkoholitutkimuksen sijasta? Syy on tietenkin selvä, halutaan nolata henkilö. Jan Vapaavuoren artikkelissa kerrotaan kolmesta tuomiosta kolmella lauseella. Ei ole selostettu mistä sai juoman tai miltä maistui. On myös täysin väärin väittää muokkaajalle, että artikkeleista ei saa poistaa lähteistettyä tietoa. -kyykaarme (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 08.40 (EEST)[vastaa]
Minustakin sen Seppälän rattijuopumustapauksen ylipitkä selostus näyttää mustamaalausyritykseltä, ja minä poistaisin sen artikkelista. Sen sijaan sellaiset rikokset ja muut töppäilyt, joilla oli jotain vaikutusta henkilön uraan, ovat eri asia. Tässä artikkelissa ei selviä tapahtuman merkitys. Poliitikot ja muut henkilöt, joilla on paljon vihollisia, joutuvat Wikipediassa usein epäasiallisen kohtelun kohteeksi, ja silloin artikkeleista saa poistaa myös "lähteistettyä tietoa". --Savir (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 08.56 (EEST)[vastaa]
Poistin esimerkkiartikkelista epäoleelliset. Jos poistaa lähteistettyä tietoa, olisi hyvä perustella vaikka yhteenvedossa. Muuten olen samaa mieltä Kyykäärmeen kanssa. Henkilöartikkeleita kutsutaan englanniksi joskus sanalla "bio", joka tulee biografiasta eli elämäkerrasta. Wikipedian henkilöartikkelit ovat pienoiselämäkertoja. Tasapaino tarkoittaa, että jotain asiaa ei painoteta suhteettomasti. Pablo Picasso tunnetaan lukuisista naissuhteistaan, mutta olisi väärin kirjoittaa hänen henkilöartikkelinsa vain noista asioista. Pitää selvittää niitä oleellisia asioita, joita henkilö on elämäntyökseen tehnyt. Mutta ei henkilöartikkeli ole myöskään ansioluettelo, eikä pelkkä ansioluettelo ole tarpeeksi itsenäinen tietolähde henkilöartikkeliin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.23 (EEST)[vastaa]
Minusta rikokset tulee säilyttää, sillä ne tuovat kuvaa henkilöstä ja siitä, mitä hän on tehnyt. Jos ei halua, että päätyy Wikipediaan ja tänne tulee mainintoja rattijuopuksista tms., kannattaa olla syyllistymättä niihin tai kannattaa valita ammatti, jossa sinusta ei tehdä artikkelia Wikipediaan. Kenenkään ei ole pakko lähteä työhön, jossa tullaan wikimerkittäväksi. Aina voi valita uran porrassiivoojana, Siwan kassana tai postinjakajana, jolloin ei päädy wikipediaan.--LCHawk (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 09.30 (EEST)[vastaa]
Miten niin eivät ole? Jos lähdet politiikkaan, näyttelemään tms. tiedät, että sinusta tullaan kirjoittamaan. Se on oma valinta. En tiedä tapausta, jossa Wikipediaan olisi kirjoitettu porrassiivojasta, Siwan kassasta tai postinjakajasta tai ainakaan niin, että heidän rikostuomionsa olisivat esillä.--LCHawk (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 23.54 (EEST)[vastaa]
Säätiön ohjeet kuitenkin korostavat ihmisarvoa, yksityisyyttä ja neutraaliutta. Wikimediaprojektien tarkoitus ei kai ole lyödä näidenkään alojen edustajia kuin vierasta sikaa.--Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 14.12 (EEST)[vastaa]
Ja jos poimii oleelliset Säätiön julkilausumasta: artikkeleissa esitetyt asiat on julkaistu luotettavissa lähteissä ja lähteet ovat tarkistettavissa ja artikkeleissa on neutraali näkökulma; kun marginaalisesti merkittävistä henkilöistä kertoviin artikkeleihin lisätään tai siitä poistetaan tietoa, niin näiden ihmisten ihmisarvoa on tarkasteltava huolellisesti; artikkeleiden arviointia on kehitettävä ja ongelmista ilmoittamista helpotettava; jos elävä henkilö valittaa siitä miten häntä on kuvattu artikkelissa, häntä tulee kohdella kärsivällisesti, ystävällisesti ja kunnioittavasti. Lisäksi julkilausumassa tuotiin esille se, että ihmiset kirjoittavat tai muokkaavat ylenmäärin ylistäviä artikkeleita itsestään, ihailemistaan henkilöistä tai niistä jotka maksavat heille siitä. Nämä artikkelit eivät ole neutraaleita, eivätkä kuulu tämän projektin piiriin. Säätiö toteaa, että yhteisö yleensä kuitenkin hoitaa tämmösen suhteellisen yleisen ongelman joko poistamalla kokonaan tai muokkaamalla paremmaksi näitä hagiografioita kuten säätiö niitä kutsuu. -Jos vaikuttaa siltä, että artikkelissa on liian vähän "positiivista" sisältöä "negatiiviseen" verrattuna, niin lisäämällä hyvää tavaraa artikkeliin huonon tavaran osuus pienenee. Tällä sivulla mainituissa tapauksissa ei ole mistään kauheuksista kyse ja tuomiot ja dopingit on lähteistetty. Tässä mainitsemattomiin artikkeleihin on taannoin yritetty lisätä lähteistetyn lisäksi lähteistämätöntä tavaraa, joka on tiukasti poistettu sanoisinko joukkovoiman toimesta. Mitä tulee tässä keskustelussa erityisen huomion saaneeseen artikkeliin, niin promillet ovat ihan normaalia faktatietoa. Asianomainen käytti lisäksi humaltumiseensa verovapaasti ostamaansa väkiviinaa jota ei suinkaan lain mukaan oltu tarkoitettu juotavaksi ja jonka hän lähteen mukaan on itsekin myöntänyt. Kukaan tässä keskustelussa mainittu artikkelihenkilö ei ole mikään nobody eli marginaalisesti merkittävä tai kiinnostava - eniten vatvotun artikkelin kiinnostus on noussut normaalista 1-10 päivittäisestä latauksesta eilisen 250:een.--Htm (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 22.03 (EEST)[vastaa]
Rikokset, joista on annettu vankeusrangaistus ja niistä on kirjoitettu lehdissä, kuten yllämainituissa on, on silloin henkilöartikkeleissa usein syytä mainita. Tietysti artikkelin tulisi olla tasapainoinen, eikä lyhyessä artikkelissa tulisi painottaa asiaa, jos se ei ole oleellinen henkilön kannalta. –Makele-90 (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 19.46 (EEST)[vastaa]
Jos puolet lyhyestä artikkelista koostuu rikoksesta, ja henkilön merkittävyysperuste on muu kuin se, niin onko artikkeli silloin tasapainoinen? Silloin ollaan jo lähellä joitakin journalistisista periaatteista irtisanoutuneita medioita. Tällaisia erikoisia artikkeleita on tai on ollut aika liuta. "Oikeissa" tietosanakirjoissa, joissa on vastaavanpituisia artikkeleita, tällaista tuskin tapaa. Nuo säätiön periaatteet ehkä antavat tähän jotain lähestymiskulmaa. Onko esimerkiksi artikkeli tällöin neutraali? --Urjanhai (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 14.09 (EEST)[vastaa]
Kunhan pidetään reilu linja kaikkien osalta. Dopingin käyttö ei kaikissa maissa ole edes rikos. Nyt ne on merkattu jopa omaksi luokakseen sen lisäksi, että asia mainitaan leipätekstissä. Minusta ne pitää siivota ennen kuin aletaan arikkeleista poistamaan rikostuomioita, joita on käsitelty mediassa (eri asia, jos jokin tuomio on kaivettu primäärilähteestä). Esimerkiksi Johaugin artikkelissa voidaan ehkä mainita (tai sivuuttaa tauko kokonaan), että hän piti 18 kuukauden kilpailutauon, mutta jättää syy pois, koska se helposti leimaa urheilijan koko uran.--MAQuire (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Nyt meni naurettavuuksiin. Urheilijalla doping on nimen omaan hänen oman alansa "lakien* rikkomista ja liittyy vahvasti siihen, miksi hän on wikimerkittävä. Dopingin leimaavuudesta voit keskustella Lontoon yleisurheiluyleisön kanssa. --Lax (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 14.41 (EEST)[vastaa]
Voisi kyllä pohtia leimaako heittäytymisen mainitseminen negatiivisesti Vainion uran. Jos tekee, niin maininnan voisi kyllä poistaa. Onko kultamitalin voittaminen heittäytymällä loppupeleissä kuitenkaan niin eri asia kuin heittäytymättä, niin miksi luoda mestaruuden ylle tuollainen negatiivinen leima.--MAQuire (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 16.41 (EEST)[vastaa]
Muistutan ehdotuksesta tulevaksi tieotosuojalaiksi joka on kommentoitavana 8.9.2017 saakka. Voisi olla paikallaan, että suomenkielinen Wikipedia tai Wikimedia Suomi tms. jättäisi tuohon lausunnon, mutta se vaatisi, että luettaisiin tuo ensin ja mietitään mitä kommentoidaan. Minusta tuossa ei pitäisi se näkemys paikkaansa, että kaikkia rikoksia voisi artikkeleissa luetella yksityishenkilöiden kohdalla pelkästään sillä perusteella, että niistä on joskus kerrottu uutisissa vaan tietosanakirjassa mainitsemiselle pitäisi olla jokin peruste. --Zache (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 15.26 (EEST)[vastaa]
Eiköhän suurin osa henkilöitä käsittelevistä Wikipedia-artikkeleista sisällä muutenkin arkaluontoista tietoa, kuten tietoa henkilön poliittisista tai uskonnollisista näkemyksistä tms., jolloin suurin osa luokan Luokka:Henkilöt sisällöstä joudutaan poistamaan, ettei asiassa jouduta oikeuteen. Samoin todennäköisesti pykälä henkilön oikeudesta tulla unohdetuksi tulee todennäköisesti vaikuttamaan myös tuohon, että sieltä lähtee tavaraa paljon. Minusta tulisi jopa keskustella siitä, voiko ko. asetuksen ja sen muodostaman uhan jälkeen Wikipediassa olla lainkaan henkilöartikkeleita.--LCHawk (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 18.39 (EEST)[vastaa]
Wikipedian omiin periaatteisiin kuuluu neutraalius ja tasapainoisuus. Jos joku rikostuomio käsittää suuren osan lyhyestä henkilöartikkelista ja henkilön merkitävyys tulee musta kuin rikollisuudesta, niin voidaan kysyä neutraaliuden ja tasapainoisuuden perään. Lisäksi tulee käytäntö Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä ja Wikimedia-säätiön käyttöehdot ja muut kannanotot. Tältä kannalta siis Wikipedian omista periaatteista lähtien satetaan voida katsoa, että pitää olla joku peruste.--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 11.33 (EEST)[vastaa]
Mitä tulee noihin urheilijoihin, niin doping-rikkomuksethan ainakaan yleensä eivät taida olla rikkomuksia lakeja vastaan vaan rikkomuksia urheilukilpailujen sääntöjä vastaan, ja lisäksi olleellinen osa kunkin urheilijan uraa, vaikka joskus voidaankin eri perustein riitauttaa se, onko sääntörikkomusta tapahtunut vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 11.33 (EEST)[vastaa]
Jos erään äänekoskelaisen saama tuomio pysyy voimassa, niin julkisenkin tuomion julkaiseminen saattaa olla rikos jo nykyään. Näistä tuomioista on keskuteltu ainakin jossakin artikkelissa jossa listataan kansanedustajien tuomioita. Jukka Wallin (keskustelu) 23. elokuuta 2017 kello 16.50 (EEST)[vastaa]
Tuolla aiemmin mainittiin Streisand-ilmiö, niin se voi kyllä iskeä pahemmin itse Wikipediaan ja sen maineeseen, kuin niihin henkilöihin, joista kirjoitetaan liian negatiivisesti. Ratkaisun pitäisi tulla mielestäni säätiön taholta. Esimerkiksi olisi mahdollista edellyttää, että henkilöstä ei voi kirjoittaa artikkelia, ellei hänestä löydy kansallisen tason medialähteitä, jotka ovat oikeasti kirjoittanut henkilöstä enemmän kuin ohimennen, eivätkä esim. paikallislehdet tai johonkin alaan liittyvät sivustot riitä. Wikipedia pärjää hyvin ilman miljoonaa jalkapalloilijaa tai mitättömiä yritysjohtajia. -kyykaarme (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 13.15 (EEST)[vastaa]
Vaikeasti määriteltävä tuo kansallisen tason medialähteet. Mitä ne olisivat Saksassa, Venäjällä, Intiassa tai Yhdysvalloissa tai muissa liittovaltiotyyppisissä maissa? Ja median rakenne on melko erilainen eri maissa, onhan se harvassa maassa keskittynyt niin selvästi kahteen suureen, kuten Suomessa. Ja minusta juttu Hesarissa ei tee ihmistä sen kummemmaksi kuin juttu paikallislehdessä. Onko median hierarkisointi levikin tai jakelumäärän mukaan Wikipedian tehtävä? Mitä alussa kysyttyihin rikosten mainitsemisiin henkilöartikkeleissa tulee, tässä on keskusteltu vain vähän siitä, onko mainittavalla rikoksella jotain rajaa (sakko ylinopeudesta vai murha) ja miten rikoksista pitäisi kertoa? Esimerkiksi iltapäivälehtityyppinen, populistinen rikospornografia, jossa tekoa kuvataan hyvin yksityiskohtaisesti, ei varmastikaan sovi tietosanakirjaan. tuomio-artikkelissa todetaan "Yleiskielessä, esimerkiksi joukkotiedotusvälineissä, tuomiolla usein tarkoitetaan rikosasiassa tuomittua rangaistusta."--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 14.31 (EEST)[vastaa]
Rajaus ei ehkä ole niin yksinkertaista, mutta ideana kuitenkin se, että henkilöllä pitäisi olla enemmän julkisuutta tai yhteiskunnallista merkitystä. Rikosten käsittelyyn on vaikea sanoa mitään tiettyä rajaa. Artikkelit pitäisi käsitellä kokonaisuutena ja suhteutettuna henkilön tunnettuuteen. Tämäkin keskustelu lähti siitä, kun joku yritti puuttua artikkelin liialliseen negatiiviseen sisältöön, mutta se palautetiin koska siinä oli lähteet. Saatiin siitä sentään yksityiskohdilla mässäily pois. Englanninkielisen Wikipedian Neutraali näkökulma -käytäntö selittää sen mielestäni hyvin: An article should not give undue weight to minor aspects of its subject, but should strive to treat each aspect with a weight proportional to its treatment in the body of reliable, published material on the subject. For example, discussion of isolated events, criticisms, or news reports about a subject may be verifiable and impartial, but still disproportionate to their overall significance to the article topic. -kyykaarme (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 21.26 (EEST)[vastaa]
Chairman on hallituksen puheenjohtaja ja CEO on toimitusjohtaja, sama henkilö voi tehdä molempia. President tarkoittaa tässä pääjohtajaa tai johtoryhmän johtajaa ja COO on chief operative officer, joka suomalaisissa yrityksissä on usein tekninen johtaja tai talousjohtaja. Minusta nämä lyhenteet CEO, CTO ja COO ovat yleensä aika selviä osoittamaan vastuut. Japanilaisissa yrityksissä voi olla liuta senior presidenttejä, jotka ovat yleensä vain osittain eläkkeellä olevia neuvonantajia. Vilkapi (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 14.10 (EEST)[vastaa]
Hajime Sato on selvä tapaus, Haruki Satoa voisi merkitä vaikka operatiiviseksi johtajaksi, joka on selvempi kuin pääjohtaja. Muuten suomenkielen kannalta nämä johtajanimitykset ovat menneet hankaliksi, koska useassa vientiä tekevässä firmassa johtajilla ei ole organisaatiokaaviossa suomenkielisiä nimityksiä. Käyntikortit painetaan vain englanniksi. Vilkapi (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 21.47 (EEST)[vastaa]
Suomessa toimitusjohtaja on selvästi laissa määritelty: hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa. Pääjohtaja on hankala termi: sitä ei yrityksissä yleensä ole, mutta joissain virastoissa on. President taas on joko toimitusjohtaja tai toimitusjohtaja sekä hallituksen puheenjohtaja, tai ehkä jotain muutakin. Näissä tuntuu olevan maakohtaisia eroja. Voi olla paras jättää kääntämättä, jos 1:1 käännöstä ei löydy. --Wähäwiisas (keskustelu) 30. elokuuta 2017 kello 18.33 (EEST)[vastaa]
Kuvien käytölle ei ole tekijänoikeudellisia esteitä, koska kuvien suoja-ajat ovat rauenneet jo aikoja sitten. Museo yrittää tietysti pitää kuva-arkistonsa mahdollisimman suojattuna ja kuvien saattamista ihmisten nähtäväksi mahdollisimman rajoitettuna, ettei kukaan vain näkisi kuvia jotka on aikoinaan lahjoitettu yleishyödylliseen käytöön. –Makele-90 (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 19.28 (EEST)[vastaa]
Joku CC-lisenssistä innostunut voisi huomata myös sen, että lisenssin yksinkertaistetussa ohjelaatikossa on myös seuraava englanninkielinen virke: "You do not have to comply with the license for elements of the material in the public domain or where your use is permitted by an applicable exception or limitation." Suomeksi sanottuna lisenssiehdoilla ei ole merkitystä silloin, kun itse materiaali on public domainissa. Tekijänoikeuskahvihuoneessa oli aiemmin vastaavaa keskustelua museon omistamista valokuvista ja niiden käyttämisestä. Silloin käyttörajoitus oli mainittu museon itse kirjoittamissa ehdoissa eikä ollut käytetty CC-lisenssiä. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 11.37 (EEST) Lisätty linkki aiempaan keskusteluun. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 12.25 (EEST)[vastaa]
Onkohan tämä Suomen valokuvataiteen museon tulkinta pätevä? "Vaikka alkuperäisen valokuvan suoja-aika olisi rauennut jo vuosikymmeniä aikaisemmin, on museolla tai arkistolla kuitenkin lähioikeuden turvaama yksinoikeus päättää valmistamastaan digitaalisesta kopiosta eli reprokuvasta, jota nykyaikainen printti- tai verkkojulkaisu edellyttää. Tästä syystä näilläkään nettisivuilla julkaistuja valokuvia ei saa kopioida ja julkaista ilman Suomen valokuvataiteen museon lupaa, vaikka alkuperäisen valokuvan tekijä olisikin kuollut jo yli 70 vuotta sitten." --PtG (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 11.56 (EEST)[vastaa]
Pätevyydestä en osaa sanoa, mutta hienoa, että jokin museo on kerrankin selväsanaisesti kertonut perustelujen kera oman näkökantansa ja samalla tuonut aivan uuden näkökulman keskusteluun, jota ainakaan Wikipediassa ei ole taidettu käsitellä. On olemassa vanhat lasinegatiivit ja niissä olevat skraidut ja tahrat, mutta museo valmistaa hallussaan olevista lasiesineistä digitaalisen päivityksen, jonka se katsoo nauttivan valokuvasuojaa. Ihan mielenkiintoinen juttu. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 12.01 (EEST)[vastaa]
Mielenkiintoisia oikeuksien ketjuja. Sukulaiseni otti aikoinaan paljon diakuvia, joista osa on minulla laatikoissa diapositiiveina. Jos ei mennä teostason arviointiin, niin tässähän erilaisia oikeuksia voi olla useita: sukulaisellani on "kuvaajan oikeus" ottamaansa välähdykseen Alppimaisemasta, jossa maailmassa liikkuvat fotonit on vangittu diafilmille. Se voi olla tekijänoikeus tai lähioikeus riippuen siitä, onko kuva teos vai pelkkä otos. Sitten siitä valmistetun esineen eli muovisen neliön omistusoikeus on siirtynyt minulle. Jos teetän pikkuruisesta diasta valokuvasuurennoksen paperille ja vielä skannaan paperikuvasta digitaalisen version, olenko sitten itse valmistanut "valokuvan valokuvasta" ja onko syntynyt uusi oikeus? Mitenköhän niitä voi sitten siirtää? Voisinko luovuttaa sukulaiseltani minulle siirtyneen murto-osuuden tekijänoikeuksista eteenpäin suvussa, lahjoittaa alkuperäisen diapositiivin omistusoikeuden (esineoikeutena) jollekin yhdistykselle ja vielä erikseen myydä valokuvasuurennoksen lähioikeudesta kertakäyttöoikeuden kaverilleni, joka käyttäisi maisemakuvaa firmansa mainoksessa? Olisi siinä hauska nähdä kaverin ilme, kun hän saisi kolme laskua: minulta, tuolta yhdistykseltä ja suvun asianajalta. Näinhän tämä menee. Uutisissa oli vastikään juttua siitä, että kun David Bowie maalasi kasvoihinsa kuvan, niin kuva-aiheen käytöstä muun ihmisen pärstässä pitääkin maksaa sille taholle, joka on ottanut kasvomaalauksesta valokuvan. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 12.53 (EEST)[vastaa]
Odottelen erään tahon kommenttia museoiden rajoituskäytännöstä, ja raportoin jos se siltä tulee. Mikään väite ei ole sitova ellei sitä ole testattu oikeudessa, sanoi muuan alan asiantuntija kysyessäni. (Pxos voisi hillitä haluaan puuttua muiden otsikointiin). --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 13.00 (EEST)[vastaa]
Korostan, että kyse ei ole pelkästään yhden valokuvaajan kuvista, vaan yleisesti museoiden käytännöstä, kuten keskustelussa muut paitsi otsikkoa vääntävä ovat ymmärtäneet. Taholta josta odotan vastausta, olen pyytänyt kannanottoa yleisesti museoiden käytännöistä. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 13.35 (EEST)[vastaa]
Hei,
pyydän tekijänoikeusneuvostolta lausuntoa asiasta, joka koskee tekijänoikeudelta vanhentuneiden kuvien saattamista digitaaliseen muotoon ja siitä syntyvien digitaalisten kuvien tekijänoikeutta.
Valokuva, jonka tekijänoikeudet ovat vanhentuneet, saatetaan digitaaliseen muotoon joko valokuvaamalla tai skannaamalla. Valokuva julkaistaan internetissä kaikkien saataville.
Kysymykset:
Saako uusi digitaalinenkuva uuden suojan eli lähioikeuden?
Onko eroa sillä, onko digitointi tehty valokuvaamalla vai skannaamalla?
Onko eroa sillä, jos digitaalinen kuva on täysin samanlainen toisinto alkuperäisestä kuvasta tai negatiivista erona siihen, että digitaaliseen kuvaan on tehty restaurointia kuten valoisuuden muutosta, roskien poistoa ja rajausta?
Onko digitaalisenkuvan tekijällä jokin tekijänoikeudellinen peruste estää kuvan käyttämistä vapaasti muualla, jos digitoinnissa syntynyt toisinto alkuperäisestä kuvasta ei saa tekijänoikeuden suojaa?
Esimerkiksi otan tähän Kuopion kulttuurihistoriallinen museon julkaisemat Victor Barsokevitschin valokuvat, jotka se on julkaissut internetissä flickr-sivustolla. Victor Barsokevitsch kuoli vuonna 1933, eli edes hänen teostasoon yltäneet valokuvat eivät enää nauti tekijänoikeuden suojaa. Kuopion
kulttuurihistoriallinen museo on asettanut kyseisille kuville tekijänoikeuslisenssiksi Creative Commons -lisenssin CC BY-NC-SA 2.0., joka näin ollen rajoittaa kuvien käytttämistä. Esimerkiksi Wikipediassa kyseisiä kuvia ei voida käyttää.
Aiheeseen liittyvät linkit: Kuopion kulttuurihistoriallinen museon julkaisemat Victor Barsokevitschin valokuvat Flickr-sivustolla: https://www.flickr.com/photos/138287977%40N08/albums/with/72157664108390021 ja asiaan liittyvä uutinen Yleisradion sivuilla: https://yle.fi/uutiset/3-9796138
Vastaavia museoiden asettamia tekijänoikeusehtoja vanhoihin jo tekijänoikeudesta vapautuneisiin valokuviin on runsaasti. Tällä lausuntopyynnöllä olisi tarkoitus selventää, ovatko museoiden asettamat ehdot tekijänoikeuslain mukaisia, eli voiko museo saada lähioikeuden digitoimaansa kuvaan.
Museot vetoavat siis lähioikeuden suojaan, ei tekijänoikeussuojaan, kuten viimeisessä virkkeessä kysyt. Tosin pitää olla juristi, ymmärtääkseen lakeja ja niiden tulkintaa, eikä sekään riitä. Mutta: neuvostokaan ei voi antaa sitovia kannanottoja, jos ei ole aiempaa oikeuden ratkaisua, näin olen ymmärtänyt. Kiitos kuitenkin aloitteellisuudestasi. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Ymmärtääkseni se lähioikeus johon museoiden näkemys perustuu on luettelo ja tietokantasuoja josta Aallon wiki kirjoittaa seuraavasti:... Suojaamisen edellytykseksi ei ole asetettu luovaa omaperäisyyttä, vaan tietojen suuri määrä taikka tietojen kokoamiseen käytettyjen resurssien huomattavuus riittää. Luettelojen ja tietokantojen suojaamisen taustalla on ensisijaisesti tarve suojata niiden valmistamisen vaatimia inhimillisiä, teknisiä ja taloudellisia panostuksia. Kyse on siis enemmänkin investointien suojaamisesta kuin henkisen luovan työn suojaamisesta... Lakiteksti löytyy kohdasta: Tekijänoikeuslaki 49§ ja suoja-aika on 15-vuotta. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 21.12 (EEST)[vastaa]
Kuvastosta saamani näkemys asiaan on, että tekijänoikeuden suoja-aikaa ei voi yksipuolisesti eikä sopimuksella pidentää. Kun tekijänoikeuden suoja-aika umpeutuu, niin suoja lakkaa eikä sitä voi ”palauttaa”. Museo voi myydä valokuvan digitaalista kopiota, mutta kappaleen valmistaminen digitaalisesti ei tuota valokuvan suojaa. --Abc10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 08.49 (EEST)[vastaa]
Seuraan kiinnostuksella tätä keskustelua. Tilasin juuri yhteen omaan (kaupalliseen) projektiini digitaalisia reprokuvia eräästä suomalaisesta kuvatietokannasta. Kuvat ovat 1800-luvun lopusta. Kuvien toimitusehdoissa mainittiin, että kuvia ei saa käyttää mihinkään muuhun tarkoitukseen ja hallussani olevat tiedostot tulee hävittää välittömästi käytön jälkeen. Vaikutti hurjalta ukaasilta. --albval(keskustelu)7. syyskuuta 2017 kello 16.38 (EEST)[vastaa]
Ehdotus (se on: Nenoniel kysyy, saako hän tehdä sopimuksen Wikipedian sallitusta sotkemisesta)[muokkaa wikitekstiä]
Voidaanko sopia vuoteen yksi päivä, jona saan tehdä epäasiallisia muokkauksia ja roska-artikkeleita sillä ehdolla, että ne muokkaukset kumoan minuutin sisällä niiden tekemisestä ja minuutin sisällä roska-artikkelien luonnista merkitsen ne poistettaviksi? Nenoniel (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 11.25 (EEST)[vastaa]
Eikö kävisi edes niin, että syntymäpäivänäni kaksi roska-artikkelia ja kaksi muuta epäasiallista muokkausta sillä ehdolla, että viikon sisällä olen luonut vähintään 35 asiallista artikkelia ja tehnyt vähintään 50 muuta asiallista muokkausta ja merkinnyt lähteet? Nenoniel (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 11.58 (EEST)[vastaa]
Uskomatonta lukea vuodesta toiseen näitä samoja pienoisrautatiekiskoja pitkin liikkuvia ajatuksia ja kysymyksiä. Wikipedia antaa usein mahdollisuuden tehdä parannuksen ja ryhtyä vandaalista jonkinlaisen tiedon tuottajaksi, mutta tällainen "ehdotus" kahvihuoneessa on melkein häiriköintiä. Pitää harkita, olisiko sopiva syntymäpäivälahja sarjassa seuraava muokkausesto Wikipediaan, joka päättyy 2. joulukuuta. --Pxos (keskustelu) 7. syyskuuta 2017 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Luo tunnus Hikipediaan jas tee pelleilymuokkaukset siellä. Se on tarkoitettu pelleilymuokkauksille ja niihin rohkaistaan siellä. Halutessasi voit muokata Wikipediaa asiallisesti rajoituksetta ja tehdä pelleilymuokkauksia Hikipediaan rajoituksetta.--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2017 kello 07.47 (EEST)[vastaa]
Nyt kun lähteistys- ja kuvitustalkoot ovat takana, niin miten olisi epäviralliset "syyskuun luokittelutalkoot"? Täällä nimittäin on kirjoitushetkellä 414 luokittelematonta artikkelia (joukossa tosin mm. muutamia outoja "ohjaussivu+artikkeliteksti"-yhdistelmäsivuja), jotka eivät näy Luokittelemattomat sivut -toimintosivulla koska ovat korjaus- ja tynkämallineiden kautta luokiteltuna luokan Wikipedian ylläpito alaluokkiin. Koska mielestäni kyse on suht simppelistä ja leppoisasta mutta tärkeästä hommasta, niin uskoisin että muutaman muokkaajan yhteistyöllä nuo luokittelemattomat artikkelit olisi nopeasti luokiteltu. WP:L: "Jokaisella Wikipedian sivulla tulisi olla ainakin yksi luokka. Luokittelun tarkoituksena on jaotella Wikipedian sisältö järkeviin kokonaisuuksiin ja helpottaa lukijaa löytämään muita samaan aihepiiriin kuuluvia artikkeleita." Mikäli joku sattumoisin on kiinnostunut talkoista niin vinkkinä, että kannattaa käyttää HotCat-luokittelutyökalua apuna. 88.113.105.1099. syyskuuta 2017 kello 03.28 (EEST)[vastaa]
Luokittelussa on paljon tehtävää, se voi joskus olla vaikeaa ja haastavaa mutta myös palkitsevaa. Se myös palvelee lukijaa, koska luokkapuussa surffailu on ertäs hyvin toimiva tapa käyttää wikipediaa. Tärkeä osa luokittelua ovat myös interwikit, jotka avaavat aivan uuden tiedon valtameren. Myös commonsin kuvien luokittelu on tärkeää ja hyödyllistä. Luokittelun haasteellisuutta osoittaa, että joskus joku innokas luokittelija on joutunut kommenttipyynnön kohteeksi ja saanut ikuisen eston, mutta vaikka rajoittuisi täysin selviinkin tapauksiin niin työkenttää riittää.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 13.37 (EEST)[vastaa]
Urjanhai itse pitää monia keskusteluja ihmeellisinä, kun ei ole annettu linkkiä tai diffiä. Nyt sitten muiden pitääkin olla osa jonkinlaista "universaalitietoa", joka taas on päivänselvä kuin kyläseppä. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Muistaa, mutta kun käyttäjällä ei ole ikuista estoa. Itse asiassa ainakin viime kuussa vaikutti muokkaavan täyttä päätä päättömästi, ei tosin tuolla tunnuksella. Ainoat ikuiset estot käyttäjän tiimoilta ovat tulleet sukkanukeille ja avoimille välityspalvelimille. --Otrfan (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 14.22 (EEST)[vastaa]
Jep. Pitempiä ja lyhyempiä estoja on käyttäjälle tullut liuta tuon kommenttipyynnön perusteella, estojen kierroista, häiriköinnistä, lähteettömyyksistä (lähteiden merkitseminen kuulemma hidastaa kirjoittamista) ja erilaista mielenosoituksista artikkeleissa, mutta ikuista estoa ei tietääkseni ole annettu. Nyt ei estoja ole päällä ja vaikka kovasti välillä muokkaakin, niin eipä juuri ole luokitellut. Muuten sama tyyli kuin ennenkin. --Otrfan (keskustelu) 9. syyskuuta 2017 kello 14.50 (EEST)[vastaa]
Mää huomasin, että se piti sitkeesti listalla luokiteltuja sivuja joissa oli kotoistettuja päivämääriä-piiloluokka, mutta jotka olin jo luokitellut. Kun rukkasi päiväyksiä, artikkeli poistui listalta. Mystistä.--Htm (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 03.26 (EEST)[vastaa]
Oho - ei ole ehtinyt kulua kuin muutama päivä, niin luokittelemattomien artikkelien määrä on kutistunut 414:stä (kirjoitushetkellä) 22:een, joista taas näyttäisi vain kourallisen olevan luokittelun tarpeessa. Kiitos vain kaikille talkoisiin osallistuneille. 88.113.105.10912. syyskuuta 2017 kello 23.59 (EEST)[vastaa]
Erittäin hyvä idea. Neljä vuotta sitten sorruin luokittelun lisäksi yliluokitteluun, mistä sain osittain ihan aiheesta nuhteet ja luomiani luokkia poistettiin reilut 250. Näihin luokkiin sisältyi toisaalta myös paljon tarpeellisia luokkia, kuten Luokka:Yhdysvaltalaiset toimintaelokuvat jne., mikä ei mielestäni liippaa läheltäkään övereitä, ja tekemisen into loppui jälleen kerran aika toviksi. Ehkä niistä ajoista on viisastuttu, mutta vaara voi korostua, kun tällaiset talkoot järjestetään. En ehdota mitään ratkaisua, vaan totean tämän ja näytän vihreää valoa ajatukselle, eli siis hyvä juttu, ehdottomasti. --Vilhokki (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 11.18 (EEST)[vastaa]
On toki sentään aika eri asia luoda uusia luokkia ja panna joka artikkeliin edes yksi olemassaoleva luokka. Molemmat ovat kyllä tarpeellisia, mutta tuo uusien luokkien luominen on se missä helpommin voi lähteä mopo käsistä. – Wikipedian luokittelujärjestelmä ei kaiken kaikkiaan ole ihan ideaalinen tapa järjestellä tietoa, koska yhteen luokkajärjestelmään menee ristiin monta eri ulottuvuutta: Yhdysvaltalaiset elokuvat, Vuoden 1984 elokuvat, Komediaelokuvat, Spielbergin ohjaamat elokuvat → ehtymätön määrä potentiaalisia luokkia tai niiden puuttumisia tyyliin Yhdysvaltalaiset vuoden 1984 komediaelokuvat, Spielbergin ohjaamat komediaelokuvat, Spielbergin ohjaamat vuoden 1984 elokuvat, Komediaelokuvat joita Spielberg ei ohjannut vuonna 1984. --Jmk (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 11.24 (EEST)[vastaa]
Aika kärjistetty näkemys, mutta totta puhut. Menen vähän ohi aiheesta todetakseni vielä, että napanuora tulisi tässä tapauksessa katkaista julkaisuvuoteen ja genreen. Pääpaino tulisi tietenkin olla jo valmiiksi olemassa oleviin luokkiin lisäämisellä, uudet sitten tarpeen mukaan. --Vilhokki (keskustelu) 10. syyskuuta 2017 kello 11.34 (EEST)[vastaa]
Mites vois selvittää Raumalla olevan / olleen teoksen "Ihminen ja työ" paikan. Aila Salon teos vuodelta 1975 on ainakin ollut Hollmingin entisellä telakka-alueella, jossa on sittemmin ollut myllerrystä. Tekijä on tehnyt Raumalle muutakin, esim. kuuluisan "Vaikeuksien kautta voittoon" Vesitornin kupeessa.
61.1305°N, 21.4545°E. Olisiko tuo paikka, ainakin Google street viewillä (joka tosin on vm. 2009) pääsee sitä katselemaan, mutta ilmakuvissa joita löysin siinä kohtaa on joku stiplu. Rauman sataman kartassa paikka on kutakuinkinkin numeron 42 kohdalla. --Htm (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 00.06 (EEST)[vastaa]
Kiitos puusilmän auttamisesta, siinähän se :)
Arvailin paikaksi aivan noita seutuja, mutta ei vaan tarttunut teos silmään kuukkelikatunäkymiä rullailemalla eikä satelliittikuvaa katsomalla. Kuvittelin teoksen pienen suttuisen löytämäni kuvan perusteella jotenkin erilaiseksi enkä katsonut kadun perälle... --Aulis Eskola (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 00.46 (EEST)[vastaa]
Kun Suomen presidentinvaalit 2018 -linkin päälle laittaa hiiren, niin siihen tulee Tuula Haataisen kuva, ja jotain tietoa vaaleista. Miksi juuri Haatainen? Eikö edellisten vaalien voittaja Niinistö, tai joku neutraali kuva olisi parempi, jos nyt kuva yleensä pitää olla? --176.93.52.22420. syyskuuta 2017 kello 23.43 (EEST)[vastaa]
Ehdokkaat tietolaatikossa tällä hetkellä aakkosjärjestyksessä, muuta syytä Haataisen ensimmäisyydelle ei ole. Kun ehdokkaat saavat äänestysnumeronsa, silloin tietolaatikossa ensimmäiseksi siirtyy numeron 2 saava ehdokas (näin oli viime vaalienkin aikaan [5]). Ja kun vaalien tulos lopulta selviää, ensimmäiseksi siirtyy vaalien voittajan kuva (näin siis myös viime vaaleista kertovassa artikkelissa [6]). Minkään puolueen suosimisesta ei siis ole kyse. --Nironen (keskustelu) 20. syyskuuta 2017 kello 23.56 (EEST)[vastaa]
IP taisi tarkoittaa Wikipedian uutta ominaisuutta: kun kohdistaa kursorin linkin "Suomen presidentinvaali 2018" päälle klikkaamatta linkkiä, niin ilmestyy pikkuikkuna, jossa on linkitetyn artikkelin määritelmä ja artikkelissa ensimmäisenä esiintyvä kuva. Tuossa kyseisessä artikkelissa ensimmäinen kuva on Suomen lipun kuva, mutta koska se kuva tulee mallineen kautta ja tuo "linkin pikkuikkuna" -ominaisuus ei ilmeisesti tunnista mallineen kautta tulevia kuvia, niin ominaisuus poimii artikkelista ensimmäisen [[Tiedosto:Esimerkki.jpg]]-tyylisen kuvan eli tässä tapauksessa Haataisen kuvan. 88.113.105.10921. syyskuuta 2017 kello 01.25 (EEST)[vastaa]
"Minkään puolueen suosimisesta ei ole kyse" on kenties väärin päätelty. Järjestys, ja siten näkyvä kuva, on ollut toinen kunnes käyttäjä on järjestellyt puolueet uusiksi. Puolueiden uudelleenjärjestely mallineessa yhteenvetoa kirjoittamatta kaikinpuolin vaikuttaa oman suosikin nostolta näkyvimmälle paikalle.
Ylläoleva vaikuttaa henkilökohtaiselta hyökkäykseltä. Aakkosjärjestys on järkevä järjestys riippumatta siitä, onko yhteenvetoa kirjoitettu. Ja siitä huolimatta, että joku sortuisi törkeästi haukkumaan minuakin demariksi tai demareita suosivaksi, vaihdoin aakkosjärjestyksen myös tekstiin (yhteenvedon kirjoittaen), koska mitään muuta loogista järjestystä siinä ei ollut (aikajärjestys virallisen ehdokkuuden asettamisajan mukaan voisi olla järkevä järjestys mutta sitä ei artikkelin vielä äsken olemassa olleessa versiossa noudatettu). --Lax (keskustelu) 21. syyskuuta 2017 kello 09.29 (EEST)[vastaa]
Hups.. Pahoittelut asianomaisille, mulla ei ole mielenkiintoa riidellä ihmisistä, vain asioista. Silmäilin tuota viime yönä jotenkin puolueiden järjestystä ajatellen ja en tajunnut että se aakkostettiin henkilöiden nimien mukaan eli ollen ihan asiallinen muokkaus. Muokkausyhteenvedon puute ei tietenkään auttanut asiaa. --Seeggesup?22. syyskuuta 2017 kello 01.56 (EEST)[vastaa]
Etusivulla on (noin) 18 ihmisnimeä, mutta siellä on vain kolme naisen nimeä. Kuvia on neljä, joista vain yksi on naisen kuva. Onko naiset niin merkityksettomiä ettei kannata mainita? Onko Wikipedia niin miesvaltainen ettei edes naiset uskalla laittaa etusivulle naislinkkejä? --85.76.71.6023. syyskuuta 2017 kello 10.08 (EEST)[vastaa]
No tämä on Wikipedia ja asiaan pysty vaikuttamaan. Etusivun uutisboksin muokkaamiseen tarvitaan neljäpäivää vanha käyttäjätunnus, mutta jos kerrot jonkun sellaisen uutisen joka sinusta siellä voisi olla, niin käyn lisäämässä. Todennäköisesti uutisboksi oma keskustelusivu on parempi paikka uutisten ehdottamiseen kuin kahvihuone, mutta joka tapauksessa soveltuvat uutiset tuskin loppuvat kesken. Samoin knoppeja ehdottamalla ja tapahtui sinä päivänä sivuja täydentämällä saa tasapainotettua etusivun sukupuolivalikoimaa myös aika helposti. Maailman parantaminen on ainoastaan tekemistä vaille valmis. :) --Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 10.19 (EEST)[vastaa]
Ongelma on paljon etusivua syvemmällä. Muokkaajayhteisö on äärimmäisen (cishetero)miesvaltainen, ja artikkelikantakin on sen mukainen. Etusivulle on hankala laittaa linkkejä tasapuolisemmin kun miehistä on niin valtavan paljon enemmän linkitettäviä artikkeleja. Omasta mielestäni etusivulla on myös yleensäkin liikaa ihmisiä ja liian vähän luontoa, tiedettä ja taidetta.--Fotogurachan (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 10.24 (EEST)[vastaa]
Wikipedian etusivun henkilökuvista vain se yksi naista esittävä kuva on valittu sukupuolen vuoksi ("maailman rikkain nainen"). Kuvalliset miehet ovat etusivulla saavutustensa vuoksi. Jos joku suomalainen nainen olisi voittanut yhdeksän olympiakultamitalia, tai jos joku vuonna 1975 eduskuntaan valittu nainen ei olisi jättäytynyt oma-aloitteisesti pois eduskunnasta, noiden kahden kuvan tilalla olisi nyt naisen kuva. --Savir (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 10.27 (EEST)[vastaa]
Kuten sanoin, ongelma on paljon etusivua ja koko Wikipediaakin syvemmällä. Tottakai naisilla on vähemmän ”saavutuksia”, kun miehet ovat suuren osan ihmiskunnan historiaa päättäneet mikä on saavutus ja mikä ei sekä pakottaneet naiset pysymään kotona hoitamassa lapsia. Kun koko maailma on mitä on, Wikipedian on sitä hankala korjata.--Fotogurachan (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 10.35 (EEST)[vastaa]
Wikipedian "äärimmäinen miesvaltaisuus" johtuu siitä, että miehet kirjoittavat itseään kiinnostavista aiheista mutta naiset eivät kirjoita mistään. Wikipedian etusivulla pyritään esittelemään ensisijaisesti laadukkaita artikkeleita. Etusivulla esiteltäisiin paljon nykyistä enemmän naisista kertovia ja naisia kiinnostavista aiheista kertovia artikkeleita, jos naiset vaivautuisivat parantelemaan niitä. --Savir (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 11.02 (EEST)[vastaa]
Etusivulla ei ole mitään typeriä sukupuolikiintiöitä, vaan artikkelit valitaan laadun mukaan. Koska historian suurmiehethenkilöt ovat pääosin miehiä ja heistä on parempilaatuisia artikkeleita, miehistä kertovia artikkeleita on enemmän. Kyse ei ole syrjinnästä. --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 23. syyskuuta 2017 kello 11.31 (EEST)[vastaa]
Wikipediassa olisi nykyistä enemmän naisista kertovia artikkeleita, ellei käyttäjä Fotogurachan toistuvasti kyseenalaistaisi niiden merkittävyyttä. Ainakin useimmat sinun viime aikoina kyseenalaistamistasi henkilöartikkeleista ovat olleet juuri naisista kertovia. --Savir (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 12.30 (EEST)[vastaa]
Niin. Minusta Wikipedia ei ole oikea paikka kenekään ei-tunnetun ihmisen tunnettuvuuden ja uran edistämiseksi, ja eläville henkilöille pitäisi minusta olla paljon nykyistä tiukemmat merkittävyyskriteerit. Olen mielestäni kyseenalaistanut myös lukemattomia miehistä kertovia sivuja. Yritinhän sitä paitsi myös sanoa edellisessä kommentissa, että ongelma ei oikeastaan ole Wikipedian korjattavissa. Sukupuolten epätasapainoisuus syntyy siitä kun koko ihmiskunta ja sen rakentama maailma suosii miehiä merkkihenkilöiksi. Kun koko maailma on näin vinoutunut, ovat siitä kertovat tietosanakirjatkin väistämättä vinoutuneita.--Fotogurachan (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 13.06 (EEST)[vastaa]
Hyvä Savir, yksittäisiä käyttäjiä ei pidä syyllistää. Kun itse aloitin täällä, päätin kirjoittaa vain naisista, jos siten saisi artikkelivalikoimaa vähän tasapuolisemmaksi, sillä olin huomannut joskus jotain asiaa etsiessäni, että naisista on vaikeampi löytää tietoa. Usein ongelma voi olla siinä, mistä itsekin sanot ylempänä, että miehet kirjoittavat itseään kiinnnostavista aiheista (=miehistä, paitsi naisista jos he ovat pornonäyttelijöitä), mutta naiset kirjoittavat sekä miehistä että naisista. Jokainen voisi tehdä henkilökohtaisen ryhtiliikkeen syyllistämättä ketään muuta. --Ottilia Puttonen (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 14.45 (EEST)[vastaa]
Mielestäni ei voi sanoa, että Liliane Bettencourt olisi etusivulla vain sukupuolensa tähden. Ranskan rikkain henkilö (ja yksi koko maailman rikkaimmista) olisi etusivun arvoinen myös ilman maailman rikkaimman naisen titteliä. Fotogurachanin mainitsema henkilöiden yliedustus johtuu kaiketi siitä, että henkilöistä on usein helppo kirjoittaa vähemmälläkin asiantuntemuksella, joten Wikipedian muokkaajat kirjoittavat mielellään henkilöartikkeleita. Tieteestä tai taiteesta kirjoittaminen vaati yleensä enemmän asiantuntemusta ja on siksi haastavampaa. Toki henkilöaiheet voivat olla yliedustettuina etusivulla myös siksi, että keskivertolukijan arvellaan kiinnostuvan helpommin niistä kuin vaikka kliinisistä tiedeuutisista. --Risukarhi (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 13.33 (EEST)[vastaa]
Zachen lisäys oli erinomaisen aiheellinen ja kertoo osittain mistä on kysymys. Etusivulla on myös osio "Viikon kuolleita" ja siinä on aika paljon roomalaiskatolisisa piispoja. Voihan ne puolestani siinä olla, mutta maailma on edelleen miesten maailma, vaikka mitä sanottaisiin. Sovittua merkittävyyskynnystä on vaikea laskea naisten osalta, ja monissa asioissa kuten politiikassa, tieteessä, urheilussa ja taiteessakin lienee miesvaltainen enemmistö. En usko että naiskiintiö toimisi Wikipediassa niin kauan kuin maailma on tällainen. --Höyhens (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Kyllä naisetkin kirjoittavat Wikipediaan ja usein itseään kiinnostavista aiheista. Jos naiskirjoittajaa kiinnostava aihe kuuluu miesaiheiden joukkoon, kukaan ei juurikaan käy kimppuun. Sen sijaan naisaiheesta kirjoittava naiseksi epäilty tai todettu nainen saa helposti kimppuunsa lauman happamia ukonkurppia tiukkoine vaatimuksineen merkittävyydestä. Jos kyseinen nainen kaikesta huolimatta aikoo jatkaa muokkaamista, tämä lauma seuraa jonossa hänen muokkauksiaan kuin hai laivaa. Ja vielä: tässä keskustelussa on mainittu roomalaiskatoliset arkkipiispat, jotka tuntuvat olevan merkittäviä ilman mitään kyseenalaistuksia. Samoin joukkueurheilussa merkittävyyteen riittää, että on käynyt mestaruussarjapelin aikana kentällä kääntymässä, mitään muuta tilastomerkintää ei vaadita. Wikimediasäätiö teki muutama vuosi sitten tutkimuksen eli kyseli naisiksi tunnustautuneilta muokkaajilta heidän kokemuksiaan syrjinnästä, häirinnästä tai vainoamisesta. Säätiö piti jossain määrin ongelmallisena muokkaajien sukupuolijakauman vinoutumisesta verrattuna yhteiskuntaan yleensä, sellaisena kuin se nykyään nähdään.--188.238.223.11823. syyskuuta 2017 kello 14.20 (EEST)[vastaa]
Tämä pitää osittain paikkansa, osittain ei. Olen itse yksi noista ”happamista”, joka käy kimppuun tiukkojen merkittävyysvaatimusten kanssa, vaikken ole mikään mies. En itse valikoi kyseenalaistettavia sivuja kohteen sukupuolen perusteella, mutta joissakin näissä tuleekin sitten vastaan se mainittu Wikipedian miesvaltainen muokkaajayhteisö. Itse haluaisin vetää suuren osan noista joukkueurheilija-artikkeleista ulos, mutta Wikipedian muokkaajayhteisö puolustaa niitä niin kovasti ettei se onnistu, enkä siksi edes yritä enää. Wikipedian miesvaltainen muokkaajayhteisö on todella onnistunut jopa rakentamaan mielestäni täysin järjettömän säännön, jossa urheilijan pelaaminen jossakin mestaruussarjassa muka riittää merkittävyyteen, vaikka henkilö ei ollenkaan täyttäisi normaaleja merkittävyyskriteerejä laajasta käsittelystä riippumattomissa luotettavissa lähteissä.--Fotogurachan (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Olen pitänyt itseäni kovasti tasapuolisena henkilöartikkelien aloittajana, mutta niin vain tämänkin vuoden tuotoksissani miehet johtavat lukemin 47–11. Mistä tuli mieleen, että miksi kölninveden artikkelissa väitetään (lähteettömästi tietenkin) sen käyttäjiksi etenkin miehiä? –Kotivalo (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 16.32 (EEST)[vastaa]
Omat lukemani kaikista tekemistäni henkilöartikkeleista ovat 53–34, eli miehiä on tullut suosittua ja se paljastanee myös oman sukupuoleni. Pahinta tuossa on, että en ole koskaan tietoisesti miettinyt artikkelieni aiheiden sukupuolta, eli sovinismini on niin syvällä luonteessani, että se näkyy myös tiedostamattomissa päätöksissäni.--MAQuire (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 16.47 (EEST)[vastaa]
Henkilöartikkelit muodostavat vähemmistön Wikipedian kaikista artikkeleista, joten niiden sukupuolijakauma on melko toissijainen asia. Se on vain symbolinen ongelma, pelkkä suhdeluku, johon media herkästi tarttuu kun eivät jaksa tehdä syvällisempää analyysia. Eivät naiset lue vain naisista kirjoitettuja henkilöartikkeleja ja miehet miehistä kirjoitettuja. Monen miespuolisen muusikon, taiteilijan ja kirjailijan artikkelia lukevat kai useammin naiset kuin miehet, ja miehisemmillä aloilla kuten urheilussa ja politiikassa toimineiden naisten artikkeleja useammin miehet kuin naiset. Jos Wikipediassa on sukupuoliongelma, se on siinä, että naisia kiinnostavia artikkeleja ei muokata yhtä paljon kuin miehiä kiinnostavia. Mutta en tiedä pitääkö sekään paikkaansa. --Savir (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 17.00 (EEST)[vastaa]
Höyhensin kommentti on asian ytimessä. Olen itsekin miettinyt tätä, kuinka paljon Wikipedian pystyy ja kuinka paljon sen kannattaa edes yrittää muuttaa maailmaa. Jonkin verran tässä on mahdollisuutta, sillä yhteisö voi sopia merkittävyyskriteereistä, millä perusteilla artikkeleja tehdään. Mutta ollaan äkkiä vaarallisilla vesillä, jos aletaan suosia tiettyjä artikkelien aiheita muiden kustannuksilla. Esimerkkinä mielestäni on ok, jos yhteisö sopii, että tosi-TV-kilpailijoista ei tehdä artikkeleja, mutta televisiosarjanäyttelijöistä tehdään. Tämä siis merkittävyysperusteella, kaikki artikkelien aiheet eivät ole sopivia Wikipediaan. Mutta se ei ole enää ok, jos yhteisö sopisi, että vapaan lähdekoodin ohjelmistoista kirjoitetaan vapaasti artikkeleja, mutta kaupallisista ohjelmistoista huomattavasti tiukemmin kriteerien. Vaikka se olisikin yhteisön poliittisen kannan mukaista. --Jannex (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 16.52 (EEST)[vastaa]
Mitenköhän tämä lukema on suhteessa potentiaalisiin henkilöartikkeleihin miehistä ja naisista? Veikkaisin että aika samoissa lukemissa ollaan, mutta tietysti ero kapenee koko ajan, kun merkittäviä naisia suhteessa miehiin tulee enemmän. Naisten osuus henkilöartikkeleista vastaa siis sitä, mitä se oikeasti on lähdekirjallisuudessa. Jos naisten osuus henkilöartikkeleista haluttaisiin saada keinotekoisesti esimerkiksi 50 prosenttiin tai lähelle sitä, se tarkoittaisi, että aika useasta miehestä jätettäisiin artikkeli kirjoittamatta. –Makele-90 (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 17.12 (EEST) EDIT: lisäyksiä kommenttiin. –Makele-90 (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 17.22 (EEST)[vastaa]
Hyvä kysymys. En osaa vastata kokonaisuudessaan kysymykseen, mutta ainakin omissa lempiaiheissani eli historiassa ja urheilussa vinoumaa on jo lähteissä. Jos miettii sen syytä, niin naisethan ovat olleet politiikassa useimmissa kulttuureissa vasta korkeintaan reilut sata vuotta. Urheilussakin todella usein naisten sarjat ovat nuorempia kuin miesten. Ja monessa lajissa ero ei ole kaventunut vieläkään, vaan syystä tai toisesta miehissä on käynnissä ammattilaissarja, kun taas naisissa mennään harrastuspohjalta. Tällöin merkittävyyskriteerejä ei voi hyvällä tahdollakaan pitää samana. Luulen, että nämä selittävät ainakin osan artikkelimäärän vinoutumasta. --Jannex (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 17.28 (EEST)[vastaa]
Mun mielestä henkilöt ja kappalemäärät on hiukan huono mittari siinä, että mitataan onko vääristymiä. Se mitä todennäköisesti haluttaisiin mitata on, että onko painotusvääristymiä sisällössä jossa Wikipedian kannalta ei pitäisi olla vääristymiä. Yksi tälläinen on ollut henkilöartikkeleiden kohdalla se, että onko naispuoleisia tieteilijöitä koskevat artikkelit systemaattisesti huonompia kuin artikkelit enwikissä keskimäärin. Vastaus oli enwikissä, että kyllä olivat ja en:wikiproject female scientist pyrki parantamaan näitä artikkeleita ja tällä hetkellä on päästy tilanteeseen jossa naispuoleisia tieteilijöitä koskevat artikkelit olivat keskimäärin parempia kuin artikkelit enwikissä keskimäärin. (säätiön blogikirjoitus, Halfakerin kirjoitus aiheesta (pdf)) --Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 17.41 (EEST)[vastaa]
Edelleen jos halutaan mitata etusivun linkkivalintoja sukupuolen mukaan, niin väittäisin olevan suhteellinen helppoa valita tapahtui päivänä X laatikkoon saman verran naisia sekä miehiä, koska joka ikiselle päivälle on kummastakin sukupuolesta huomattavasti enemmän sellaisia henkilöitä joita siihen perustellusti siihen voi pistää kuin mitä siihen käytännössä mahtuu. (tein sivulle Wikiprojekti:SPARQL haun jolla näkee tänään syntyneet naiset)--Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2017 kello 17.53 (EEST)[vastaa]
Eräässä vanhassa keskustelussa oli linkki tällaiseen sivuun, jossa on säännöllisesti päivittyvä laskelma naisten osuudesta 40:n suurimman kieliversion henkilöartikkeleissa. Tuon mukaan suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkeleista naisia käsitteleviä olisi tällä hetkellä 17,8 prosenttia (en-wikissä prosenttiosuus on 17,1 ja sv-wikissä 20,3). Tiedot on kerätty artikkelien Wikidata-kohteista, joihin on merkitty henkilön sukupuoli, eli laskelmassa eivät liene mukana aivan kaikki suomenkielisen Wikipedian henkilöartikkelit. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 16.31 (EEST)[vastaa]
Kävin itse paikan päällä katsomassa tuota, koska arvelin taiteilijan nimen tai signeerauksen löytyvän itse teoksesta. Tuosta teidän valokuvasta sitä ei erota, mutta vasemmassa alakulmassa olevien lyhteiden yläpuolelle on kuin onkin kaiverrettu nimi Eino Räsänen (etunimen loppu jää piiloon, mutta eiköhän se Eino ole). Alemmassa ritilässä tonkkien ja ihmisten jalkojen välissä on myös vuosiluku, joka näytti olevan 19X9 – en saanut selvää vuosikymmenestä, mutta viimeinen numero oli mielestäni joka tapauksessa 9. Jos joku voisi käydä paikan päällä suurentavan objektiivin tai vaikka taloustikkaiden kanssa, niin siitä saisi varmaan paremmin selvän. --Risukarhi (keskustelu) 15. syyskuuta 2017 kello 17.40 (EEST)[vastaa]
Onko Wikimedia Suomi sivuuttanut Wikipedian? Jokainen voi tietysti kysyä missä haluaa, mutta jos täällä Wikipediassa Wikipediaan kuuluva asia otetaan esille vain linkittämällä Wikimedia Suomen keskustelusivulle, joku on käsittänyt asiat väärin, ilmeisesti minä. – Pyrin itse kuvaamaan tekijän nimen, jos aavistuskin sellaisesta teoksessa tai sen vieressä näkyy. Aina ei tietysti muisti pelaa. Hyvähköstä kamerasta ja telestä on varmasti apua Huutokonttorin reiefin tietojen kuvaamisessa. Ja auringonpaisteesta oikeaaan vuorokaudenaikaan. --Abc10 (keskustelu) 15. syyskuuta 2017 kello 19.00 (EEST)[vastaa]
Tiirailin ja kuvasin. Käyttämässäni kuvakulmassa etunimestä jää piiloon vain o-kirjain ja vuosiluku näyttäisi olevan 1959, joten tämän ja tämän s. 18 mukaan rakennus oli reliefin tekohetkellä satamalautakunnan alaisen satamalaitoksen hallinnassa. Reliefin nimeen tämä havainto ei tietenkään tuonut valaistusta.--Htm (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 21.39 (EEST) Ja kuva .[vastaa]
Tämähän on mahtavaa! Wikipedistit ratkaisivat Huutokonttorin reliefin arvoituksen! Olen käynyt itse paikalla parikin kertaa sitä katsomassa, mutta enpä hoksannut tekijän nimeä tuosta paikasta etsiä. Mitali ja kunnia siis Risukarhulle ja Htm:lle! Teoksen nimi löytyy nyt helposti arkistoaineistosta, voisi aloittaa vaikka vuoden 1959-1960 lehtihausta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 16.45 (EEST)[vastaa]
Räsänen on voittanut [8] ekan palkinnon Helsingin kaupungin kuvanveistokilpailussa v. 1958. Hänen teoksiaan ei näy taidemuseon luettelossa (ei uusilla eikä vanhoilla sivuilla). Martikkelissa on kilpailut ainakin osittain nimetty tarkemmin esim. korkokuvakilpailu (Taivallahden kansakoulu, josta lunastus 1957. Ahtaajia kuvaava reliefi ei vaikuta todennäköiseltä ehdotukselta kansakoulun seinään). - Löysin äsken Jätkäsaaren pelastusaseman peruskorjauksen ja muutoksen hankesuunnitelman liitteet vm. 2008, joissa sana reliefi mainitaan 4 kertaa ja todetaan että pronssinen reliefi on, se on suojattava huolellisti ja kunnostettava kaupunginmuseon ohjeiden mukaan, kts. [9]. Ja kun vielä surffasin löytyi kunnlliskertomus vuodelta 1958 [10] ja siinä sivu 258, alalaita (Räsänen mainittu).--Htm (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 18.06 (EEST) Niin siis tuossa kunnalliskertomuksessa puhutaan Katajanokasta, ei Jätkäsaaresta.[vastaa]
Etsin kirjastossa käsiini Suomen Taiteilijaseuran julkaiseman Suomen taide -vuosikirjan 1958–1959 ja siellä mainitaan (s. 167–168), että Helsingissä on paljastettu toukokuussa 1959 Eino Räsäsen reliefi Satama "satamamiesten huoltorakennuksessa Katajanokalla". Lyön vaikka vetoa, että kyse on samasta reliefistä. Nyt pitäisi vaan saada selville, milloin ja miksi se on siirretty Katajanokalta Jätkäsaareen (ja missä nimenomaisessa rakennuksessa se on ollut Katajanokalla). Nimi on siis pelkkä Satama. --Risukarhi (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 18.36 (EEST)[vastaa]
No voi herrijee että te olette hyviä! Koko kaupungin kattava byrokraattikaarti ei saanut selville kesän mittaan niin paljon kuin te. Tuosta siirrosta voisi ottaa selvää, reliefistä voisi kirjoittaa artikkelin. Oiskohan niin, että Katajanokalta alkoi satamatyöt ja satamajätkätkin loppua ennen Jätkäsaarta ja reliefi siirtyi jätkien mukana. Huutokonttori oli kai myös "huoltorakennus" eli Jätkäsaaren sataman sosiaalitila.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 18.45 (EEST)[vastaa]
Helsingin Sanomat perusti äskettäin verkkosivuilleen HS Aikakone -nimisen palvelun, jossa on skannatut versiot kaikista lehden vanhoista numeroista yli sadan vuoden ajalta. Pläräilin niitä kursorisesti läpi toukokuulta 1959 ja mitäpä löytyikään toukokuun 7. päivän lehdestä sivulta 22 – suttuinen, mutta tunnistettava kuva reliefistä (tässä linkki niille, joilla on Hesarin verkkolehden maksulliset tilaajatunnukset). Kuvateksti kuuluu: "Viime vuonna julisti Helsingin kaupunki kilpailun kuvanveistäjille reliefin hankkimiseksi Katajanokalle satamamiesten huoltorakennukseen. Voittajaksi selviytyi kuvanveistäjä Eino Räsänen ehdotuksellaan "Satama". Nyt on 2,5X1,7 metrin suuruinen reliefi nostettu paikalleen ja kuvassa sitä patinoivat kuvanveistäjä Räsänen (oik.) ja taidevalaja Olavi Koistinen". Kuva on rajattu pelkkään reliefiin, joten siitä on mahdotonta tunnistaa itse rakennusta, mutta seinä näyttäisi olevan punatiiltä ja reliefi ilmeisesti sijoitettu ensimmäisen kerroksen korkeudelle (elleivät miehet sitten seiso telineellä). --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 15.56 (EEST)[vastaa]
Muusikko-infoboxissa on parametri Musicbrainz, mutta se on vapaasti muokattava ja siinä käytetään ainakin niissä, jotka katsoin, lähteenä Wikipediaa. Pitäisikö parametri poistaa siitä? Perustelen kysymystäni sillä että tietolaatikko on se jonka lukija ensimmäiseksi näkee, ja siinä pitäisi olla vain luotettavia linkkejä, ja käytäntöjen mukaan vapaasti muokattavat eivät ole luotettavia. --Tpe1 (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 10.40 (EEST)[vastaa]
Keskustelu sopisi parhaiten mallineen omalle keskustelusivulle, jossa onkin jo paljon ollut keskustelua siitä mallineesta ja sen parametreistä. Tuo mainittu parametri näyttää olleen mallineessa yli kymmenen vuoden ajan, kun nopeasti katsoin. Yleisellä tasolla on niin, että parametrin poistaminen mallineesta vaikuttaa kaikkiin sivuihin, joissa mallinetta käytetään. Jos parametri vain poistetaan, niin tieto häviää kaikista sivuista näkyviltä, mutta jää koodin sisälle kuitenkin. Missään ei kai sanota, että artikkelien pitää sisältää vain luotettavia linkkejä. On olemassa "Aiheesta muualla" -osio, johon pannaan usein erilaista lisäinformaatiota artikkelin aiheesta. Siellä voi olla yrityksen kotisivuja tai muita erilaisia nettisivuja. Jos mallineessa on tietokenttien lisäksi erillinen "katsohan myös tätä" -kenttä, niin kai siinäkin tapauksessa oletetaan, että Wikipedian lukijalla täytyy myös olla osavastuu siitä, miten lukemansa ymmärtää. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 12.48 (EEST) Muutettu kommenttia lisäämällä pari linkkiä tekstiin. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Ilmeisesti kyse on {{muusikko}}-mallineesta? Minun puolestani linkin voi siitä poistaa, mutta syy tähän ei ole se onko linkki luotettava. Minusta tietolaatikossa voi olla linkkejä aihettakäsitteleviin sivuihin aika laajasti ja MB on ihan hyvä sivusto linkittää. Se on kuitenkin tietolaatikon kannalta tarpeeton ja linkki voisi minusta olla artikkelin lopussakin eikä noita MB linkkejä hirveän monessa tietolaatikossa ole. --Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 13.01 (EEST)[vastaa]
Tämä keskustelu oli alun perin kahvihuoneen osastossa "Käytännöt", josta siirsin sen tänne. Jos puhutaan vain yksittäisen mallineen yksittäisen parametrin hyödyllisyydestä, siirrän keskustelun mallineen omalle keskustelusivulle. Sitä ennen voisi kuitenkin ottaa kantaa yleisemmin siihen, millaisia erilaisia "aiheesta muualla" -tietokenttiä mallineissa sallitaan. Sinänsä kai on ollut niin, että paljon sallitaan, joten keskustelu asiasta lienee tarpeetonta. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 13.06 (EEST)[vastaa]
Siis MusicBrainz on musiikkitietokanta, jolla pystyy tunnistamaan levyjä ja biisejä. Se, että siinä on wikipediasta otettua tekstiä tiivistelmänä alussa on nice to have asia ainakin kyseisen sivuston kannalta, mutta se ei se mikä musicbrainz on tai mihin sitä käytetään. --Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 13.46 (EEST)[vastaa]
Minä en tiedä takuuvarmasti, mihin sitä käytetään etkä sinäkään luultavasti, mutta luultavasti linkin kautta sinne menevät lukevat tekstiä ja ottavat sen todesta. Monet tietenkin ottavat todesta Wikipediankin tekstin, mutta täällä on kai jossain joku vastuuvapauslauseke, että vastuu on lukijalla (esimerkiksi kun peräkylän artistia mainitaan maailmankuuluksi ilman lähdettä). --Tpe1 (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 14.20 (EEST)[vastaa]
Hiljaiseksi meni. Ehdotan että MusicBrainz poistetaan infoboxista ja siirretään Aiheesta muualla -osioon, josta se ei pistä niin silmään. Teen työn, jos jossain on luettelo missä kaikissa sitä on käytetty ja joku poistaa parametrin. --Tpe1 (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 15.29 (EEST)[vastaa]
Keskustelulle on annettava aikaa. Vinkkasin tästä keskustelusta eräälle satunnaiselle käyttäjälle, joka voi olla nukkumassa tai valvomassa muuta elämää. Vaikka kyseessä on lopultakin keskustelu, joka kuuluisi mallineen omalle keskustelusivulle, niin täällä yleisessä kahvihuoneessa se saa enemmän lukijoita. Siitä huolimatta "puoli päivää peipposesta" ei juuri koskaan riitä minkään "hiljaisen konsensuksen" toteamiseksi. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 15.41 (EEST)[vastaa]
Joko jossain on SalkkariBrainz? Kyllä tämän voi minustakin ottaa pois, Strynin perustein. Olkoon sitten auktoriteettitunniste, jos kerta sisältää epäluotettavaa Wikipedian tekstiä. jni (k) 25. syyskuuta 2017 kello 19.15 (EEST)[vastaa]
Kiitokset Pxosille kutsusta keskusteluun, tosin eipä itselläni ole tähän mitään mullistavaa lisättävää. En pidä parametriä kovinkaan tarpeellisena, vaikka muutaman kerran olenkin ko. sivuston linkin muusikkoartikkeliin lisännyt, kun sellainen on kerran ollut tarjolla. --Sblöbö (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 21.47 (EEST)[vastaa]
The stand of Wikipedia, on Saturday morning of 2016.Group photo of (some of) the wiki-volunteers of 2016.
Hello! Here's from the Wikipedians in Sweden! We are preparing our presence at the Göteborg Book Fair, where we are going to have a stand on Saturday and Sunday. This fair is a big opportunity, each year, to spread info about Wikipedia to a general audience, to meet readers, activate people and take photos of writers and other people that visit the book fair. This year Finland (and Ireland) are the two guest countries at the fair, and a lot of writers, politicians etc from Finland will visit.
Wikipedia has been present at the book fair since at least 2005, in one form or another. We have a lot of wiki activities around the time of the fair, including weekly wiki-competitions on related subjects. Here is the link to the "Bokmässan project" of last year, with links to competitions, visiting writers etc. And this week we're arranging the third Finland-related weekly competition of 2017 – there's more to come.
Here is the link to this year's project page. We have just begun listing the visiting writers etc from Finland, to take photos and write articles about, and it will shortly be much longer (mostly based upon this catalogue).
As Wikipedia is a collaborative effort, we're asking you in Finland what you would like us to do. Do you know which writers (visiting the fair) are most important to take photos of? Or do you know other interesting people that will visit Göteborg and the book fair? Maybe some of you even plan to visit Göteborg and the fair (we can arrange private lodging)? That would be really nice. All the best!--Paracel63 (keskustelu) 24. elokuuta 2017 kello 19.52 (EEST)[vastaa]
Käyttäjä Paracel siis kysyy, mitä haluaisimme ruotsalaisten wikipedistien tekevän Göteborgin kirjamessuilla. Messut ovat 28.9.-1.10. ja jossa heillä on messuosasto lauantaina 30.9. ja sunnuntaina 1.10. Kirjamessujen vierauilijamaat ovat tänä vuonna Suomi ja Irlanti. Messuille tulee paljon suomalaisia kirjailijoita ja julkisuuden henkilöitä. Toiveita voi esittää, esimerkiksi keitä messuilla vierailevia suomalaisia kirjailijoita tai muita kiinnostavia henkilöitä voisi kuvata messuilla? Jos joku on kiinnostunut käymään Göteborgissa kirjamessuilla, yksityismajoitusta kuulemma löytyy. Eli ajatukset ovat tervetulleita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. elokuuta 2017 kello 13.07 (EEST)[vastaa]
Ruotsin wikipedistit voisivat painattaa kortteja niistä patsaista, joista saivat tekijänoikeusrikostuomion ja sitten myydä niitä korvausten maksua varten. Ehdottakaa tuota.--LCHawk (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 23.15 (EEST)[vastaa]
We are also curious to know, that if you print postcards of those photos you had to remove for copyright issues (printing postcards was supposedly OK) and sell them for fundraising, do you offer a service that you send them either to us or to a third party as we wish if we pay you ? --Tappinen (keskustelu) 28. elokuuta 2017 kello 00.02 (EEST)[vastaa]
Tove Ørsted is coming to the book fair to represent Wikimedia Finland. We are asking you to host her and help to build even better co-operation between our chapters. Tove is well informed in OpenGLAM scene and she has been very active in the field. Could you please organize entrance tickets and help her find accomodation? --Minna Turtiainen (keskustelu)
Eikös henkilökohtainen viestintä toimisi paljon paremmin muualla kuin tietosanakirjan kahvihuoneessa? Messuille tulevan henkilön majoitus ja liputus jotenkin mielestäni kuuluisivat muualle kuin tänne. Eikö organisaatiolla ole muita keskustelukanavia? --Pxos (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 10.23 (EEST) Lisäys:Projektista näyttää olevan oma sivu, missä sanotaan, että kannattaisi ilmoittautua viimeistään 31.8. jotta saa varmasti ilmaisen lipun. Nyt on tiistai ja messut alkavat torstaina. Luulen, että järjestäjät eivät juurikaan enää seuraa suomenkielisen Wikipedian kahvihuoneen keskustelua, kun kerran kaikki tapahtuu muualla. --Pxos (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 10.30 (EEST)[vastaa]
Kiitos vain kaikille talkoisiin osallistuneille. 88.113.105.109 12. syyskuuta 2017 kello 23.59 (EEST)
.
