Wikipedia:Ehdokkaat suositelluiksi artikkeleiksi/James Joyce

	Tämä sivu on arkisto alla mainitun artikkelin suositellut artikkelit -äänestyksestä. Älä muokkaa tätä sivua. Uudet kommentit ja mielipiteet asiasta tulee sijoittaa asiaankuuluvien artikkelien keskustelusivuille.
	Äänestyksen tulos oli: Hylätty. --Soppakanuuna 21. toukokuuta 2008 kello 15.10 (UTC)

James Joyce

Wikipedian ainoa suositeltu kirjailija-artikkeli on tällä hetkellä kesäkuussa 2006 suositelluksi äänestytty Margit Sandemo. Tässä olisi nyt mielestäni suositellun arvoinen sivu täydentämään Wikipedian suositeltujen sivujen kirjallisuuspuolta. Mielestäni tämä artikkeli yhdestä 1900-luvun tärkeimmistä kirjailijoista täyttää suositellun sivun kriteerit, joten ehdotankin sitä nyt suositelluksi. --Green Bonsai 7. toukokuuta 2008 kello 12.04 (UTC)

Äänestys päättyy 21. toukokuuta 2008

Kannatan

1. Liikaa sitaatteja, niistä osan voisi poistaa ja siirtää wikisitaatteihin. Sisällöltään kattava, plussaa perintö-kappaleesta. —kallerna™ 7. toukokuuta 2008 kello 13.14 (UTC)
2. Sitaatteja ei ole liikaa (jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin lyhytkin sitaatti vastaa vähintään sataa sanaa), ja muutenkin mainio artikkeli--kalamies 7. toukokuuta 2008 kello 13.53 (UTC)
3. --Soppakanuuna 7. toukokuuta 2008 kello 14.23 (UTC)
4. Oikein hyvää työtä. --Eetvartti ^(Kerro) 7. toukokuuta 2008 kello 14.31 (UTC)
5. Suosittelen. --Ulrika 7. toukokuuta 2008 kello 16.13 (UTC)
   1. Eiköhän tämä mene. Ääni sitaattien karsimiselle. Ja perintökappaleessa voisi mainita Volter Kilven, johon Joyce on vaikuttanut. --Jisis 7. toukokuuta 2008 kello 16.14 (UTC)
   2. Mielestäni sitaattien määrä ei ole ollenkaan dominoiva muun tekstin määrään nähden, ja ne elävöittävät tekstiä. Sen sijaan lähdeluettelo näyttäisi paljon lyhyemmältä, jos muutaman teoksen viittaukset laitettaisiin samaan nippuun. Mutta suositelluksi toki. --Eriklindroos 7. toukokuuta 2008 kello 21.46 (UTC)
   3. Sitaattien määrä ei ongelma. Artikkeli kertoo sopivan laajasti, yksityiskohtaisempaa tietoa kaipaava saa jatkaa tarpeen mukaan matkallaan eteenpäin. --Ras 8. toukokuuta 2008 kello 00.03 (UTC)
6. Menköön. --Siliamaav 8. toukokuuta 2008 kello 09.18 (UTC)
7. --O-V Mikkelä 8. toukokuuta 2008 kello 09.22 (UTC)
8. Hieno. --JannE 8. toukokuuta 2008 kello 10.10 (UTC)
9. --Johney 8. toukokuuta 2008 kello 17.48 (UTC)
10. Kannatan, todella hieno. En ole nähnyt yhtään näin perusteellista henkilöartikkelia (vielä). --JoBeSi 9. toukokuuta 2008 kello 11.34 (UTC)
11. Kannatan –Sankarip (keskustelu) 10. toukokuuta 2008 kello 14.00 (UTC)
12. --Seppo Linnaluoto 11. toukokuuta 2008 kello 09.20 (UTC)
13. Sarjakuva ei periaatteessa eroa kirjoitetusta tekstistä, vaan molemmissa voidaan kertoa tosiasiat tai valehdella ihan yhtä hyvin. Vaikka artikkeli pohjautuukin hyvin pitkälti yhteen lähteeseen, se vain tarkoittaa että kyseinen kirja on riittävän laaja yhden artikkelin tarpeisiin. MOT. --Miihkali ^artikuloi 12. toukokuuta 2008 kello 17.20 (UTC)
14. --Fordson 14. toukokuuta 2008 kello 19.09 (UTC)

Vastustan

1. Huolimattomasti kirjoitettu ja nojaa pääosin yhteen lähteeseen. --Cuprum 7. toukokuuta 2008 kello 16.39 (UTC)
2. Vaikka sarjakuvalähdeteoksen kirjoittaja on varmasti pätevä James Joyce-tuntija, yksi lähdeteos on liian vähän, varsinkin kun on kyse eräänlaisesta tiivistelmästä, jota viihdyttävyyden vuoksi painotetaan tavallista vakavaa perusteosta erikoisemmalla tavalla. Kapea viitepohja syö wikipedian uskottavuutta, eikä siksi muuten melko mukiinmenevä artikkeli sovi edes hyväksi artikkeliksi. Ennen parempaa viitteistystä ehdoton ja jyrkkä ei-ääni.--Ukas 7. toukokuuta 2008 kello 23.11 (UTC)
3. James Joyce on yksi tärkempiä eurooppalaisia moderneja kirjailijoita ja myöskin erittäin tutkittu. On mielestäni vähättelyä perustaa ko artikkeli lähes pelkästään -> (* David Norris ja Carl Flint: Joyce vasta-alkaville ja edistyville. Kustannus Oy Jalava, 1994. ISBN 951-887-075-6. ) vaikka kyseinen kirja (ja kirjasarja) hauska ja tarpeellinen populaarisuudessaan onkin. Hain kokeeksi Helkasta hakusanalla James Joyce ja häntä käsittelevää kirjallisuutta löyty huimasti. Mars mars kirjastoon. Jklak 8. toukokuuta 2008 kello 09.01 (UTC)
4. --Klassikkomies 8. toukokuuta 2008 kello 19.40 (UTC)
5. Lähteet ovat pahasti liian yksipuoliset ja tasoltaan kyseenalaiset suositeltuun sivuun. Käytännössä artikkelissa on yksi lähde ja sekin on kuulemma sarjakuva. Lisäksi teksti on monin paikoin liian löysää: lähes samoja asioita jankataan moneen kertaan jne. Jälleen syntyy kuva, että pituutta on yritetty kasvattamalla kasvattaa. --ML 9. toukokuuta 2008 kello 03.30 (UTC)
6. Per edelliset. James Joyce for dummies ei todellakaan käy primäärilähteestä. --TBone 9. toukokuuta 2008 kello 05.35 (UTC)
7. Katsotaan kirjastokäynnin jälkeen. --Eriklindroos 9. toukokuuta 2008 kello 08.29 (UTC)
8. Jaa, että se siis tosiaan onkin sarjakuvakirjanen. --Ras 9. toukokuuta 2008 kello 14.03 (UTC)
9. Vastustan Kuten Ukas ja ML. --MikkoK 9. toukokuuta 2008 kello 14.17 (UTC)
10. Vastustan Muuten olisin äänestänyt Kyllä, mutta yksi sarjis ei taida riittä lähteiksi.--Kammo22 9. toukokuuta 2008 kello 14.28 (UTC)
11. Hyvin tehty, mutta lähdepainotukset taitavat painaa kielen tälle puolelle. Miksi artikkeli ei ole muuten luokitelty hyväksi, kuten Väinö Linna, jossa siinäkin "synti" on yhden kirjalähteen suosiminen.Kommentin jätti Crash (keskustelu – muokkaukset).
12. Lähdeasia kääntää ennemminkin sinne hyvän puolelle. Hyvä tuo kyllä on.Tetopa 16. toukokuuta 2008 kello 11.03 (UTC)
13. Yllä mainituin perusteluin. --junafani ^(Hccmqqr) 16. toukokuuta 2008 kello 15.37 (UTC)
14. Artikkeli on hieno, suositellun tasoinen ja mielenkiintoinen kokonaisuus merkittävästä kirjailijasta, mutta kolmeen päälähteeseen nojaaminen on hieman liian vähän suomenkielisen Wikipedian hiljalleen de facto -käytännöiksi muodostuvissa lähde- ja viitevaatimuksissa. Vaikea uskoa, ettei muuta lähdemateriaalia ole tarjolla artikkelin tueksi. --Jaakonam 20. toukokuuta 2008 kello 12.07 (UTC)
15. Lähteiden yksipuolisuus. Hyväksi tämä menisi kyllä. --Otso Huuska 21. toukokuuta 2008 kello 13.50 (UTC)

Keskustelu

Sitaatteja tosiaan aivan liikaa. Olisi mukava tietää, mitä imagismi on. En äänestä vielä. Lab-oratory 7. toukokuuta 2008 kello 13.44 (UTC)

Käänsin pienen johdannon imagismista en-wikistä. --Soppakanuuna 10. toukokuuta 2008 kello 09.23 (UTC)

Mitä tarkoittaa "Joycen asema kirjallisuudessa on kuitenkin samanlainen kuin Picasson kuvataiteissa"? Missä mielessä Joycen asema kirjallisuudessa on verrannollinen Picasson asemaa kuvataiteissa? Ja kenen mukaan? Näkemys on ilmeisesti peräisin kirjasta Joyce vasta-alkaville ja edistyville. --Cuprum 7. toukokuuta 2008 kello 13.58 (UTC)

Samaa mieltä. Vertauksen voisi poistaa. --Jisis 7. toukokuuta 2008 kello 22.16 (UTC)

Pitkät suomentamattomat englanninkieliset sitaatit, erityisesty runo, hämmentävät. Ei kai suomalaisen Wikin lukijalta voi olettaa englannintaitoa (tai jos voi, niin mitä virkaa koko projektilla sitten on)? Erityisesti kun Joycen kieli ei vielä ihan sillä peruskouluenglannilla välttämättä vielä avaudu... --Louhikärmes 9. toukokuuta 2008 kello 10.55 (UTC)

Minusta taas artikkeli voisi sisältää ainakin yhden englanninkielisen sitaatin (esim. juuri runon) Joycelta. Se havainnollistaisi hänen kirjoitustyyliään paremmin kuin suomennettu sitaatti. -- Shallow 10. toukokuuta 2008 kello 09.28 (UTC)

Ei se havainnollista mitään, jollei sitä tajua. Siksi mielestäni olisi aiheellista esittää ainakin molemmat rinnan tai muuten jonkinlainen selvitys sitaatin sisällöstä. --Louhikärmes 10. toukokuuta 2008 kello 13.09 (UTC)

Havainnollistaa se ainakin sitä miksi Joyce on "vaikean kirjailijan maineessa" :). Ei niitä englanninkielisiä sitaatteja kyllä kovin montaa minunkaan mielestäni tule olla, suomenkielinen wikipediahan tämä on. -- Shallow 10. toukokuuta 2008 kello 13.13 (UTC)

Kyllä yksi englanninkielinen sitaatti ansaitsee paikkansa artikkelissa siinä missä vaikkapa joku englanninkielinen ääninäyte musiikkiartikkelissa.--Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 13.28 (UTC)

No musiikista saa yleensä jotain irti, vaikkei kieltä tajuaisikaan. Vaihda mielessäsi englannin tilalle vaikkapa inuitti ja mieti miten järkevää silloin olis pamauttaa lukijaa sitaatilla ilman käännöstä. --Louhikärmes 10. toukokuuta 2008 kello 13.45 (UTC)

Millä kielellä vaan alkuperäinen sitaatti kertoo jotain, jota käännös ei pysty välittämään. Jopa japaninkielinen sitaatti toimisi artikkelissa kauniina kuvana. --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 13.50 (UTC)

Totta, siksi sen voikin esittää, mutta vaatii tukevan tekstin silti rinnalleen. --Louhikärmes 10. toukokuuta 2008 kello 13.58 (UTC)

Joo, en minä vastusta runon kääntämistä. Menee vaan helposti taitolajina oman tutkimuksen puolelle ja siksi suosittelen valmiin, hyvän käännöksen käyttämistä. --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 14.01 (UTC)

Tarkennan vielä, että esim. inuiitinkielinen sitaatti olisi suomenkieliselle lukijalle hyödyllistä informaatiota. Siitä näkisi, miten kieltä on kirjoitettu. Aina parempi, jos käännöskin on saatavilla. --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 14.22 (UTC)

Tietenkin sitaatin voi kääntääkin alkukielisen runon rinnalle, muttei se ole välttämätöntä. Jos käännetään, niin joku erityisen onnistunut jo julkaistu käännös. --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 13.34 (UTC)

Kokonaisen runon julkaisemista ei kyllä mielestäni voi perustella sitaattioikeudella, ei alkukielisen eikä suomennoksen. --Ulrika 10. toukokuuta 2008 kello 14.37 (UTC)

Tekijänoikeuksien kannalta en tullut asiaa ajatelleeksi. Terävä huomio. Kolmen vuoden kuluttua Joycen kuolemasta on muuten 70 vuotta, joten sen jälkeen ainakin saa. pitäisikö runosta piilottaa osa siihen saakka? --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 14.55 (UTC)

Ei piilottaminen mielestäni riitä. Kyllä sen sitten löytää sivuhistoriasta, en oikein usko että piilotus on riittävä poisto. --Ulrika 10. toukokuuta 2008 kello 15.01 (UTC)

Oversight-käyttäjä piilottaa ja Agonyn kalenteriin muistutus, että palauttaa kolmen vuoden päästä. --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 15.03 (UTC)

No jos oversight-oikeuksia voi käyttää tuollaiseen, niin sen kuin vaan. --Ulrika 10. toukokuuta 2008 kello 15.12 (UTC)

Niin, tai sitten toteamme, että runoa on käytetty varsin asiallisessa yhteydessä ja annamme olla. --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 15.14 (UTC)

Joycen oikeuksien omistaja on jonkin tässä yhteydessä lukemani jutun mukaan aika tarkka, ja kyllä meidän muutenkin pitää kunnioittaa tekijänoikeuksia, mieluummin liikaa kuin liian vähän, myös siksi ettei Wikipedian maine tahraannu, eli jätin lyhyen sitaatin. --Ulrika 10. toukokuuta 2008 kello 15.48 (UTC)

Ihan hyvä päätös, ja kun sitaattien liiallisuutta oli muutenkin kritisoitu, tästä oli hyvä karsia. --Jisis 10. toukokuuta 2008 kello 16.24 (UTC)

Onko tuo runo miten tyypillinen Joycelle? Voisi olla hyvä valita sitaatti, joka kuvaa parhaiten hänen yleistä kirjoitustyyliään. -- Shallow 11. toukokuuta 2008 kello 11.31 (UTC)

Niin, tai säe. --Jisis 11. toukokuuta 2008 kello 11.40 (UTC)

Ne jotka tuntevat Joycensa paremmin, valitkoon sopivan. Otin vain liiat pois. --Ulrika 11. toukokuuta 2008 kello 12.20 (UTC)

Artikkelin kieltä voisi vielä käydä läpi. Itse löysin nopeasti sitä läpikäydessäni pari kirjoitusvirhettä ja muutamia omituisia ilmauksia. "James Joycen vanhemmat olivat John Joyce ja Mary Jane Murray, joista isä-Johnin elämäntyyliä pidettiin tuhlailevana", "Vuonna 1888 Joyce aloitti koulunkäynnin paikallisessa Clongowes Wood Collegessa, mikä oli Kildaren kreivikunnassa sijaitseva jesuiittojen sisäoppilaitos" jne. -- Shallow 7. toukokuuta 2008 kello 14.11 (UTC)

Pari huomiota:

• Ensin kerrotaan "ja hän kirjoittautuikin Dublinin yliopistoon vuonna 1898 opiskellakseen kieliä, etenkin englantia, ranskaa ja italiaa."' ja myöhemmin kerrotaankin, että "Kielistä Joyce tutustui paitsi latinaan, myös italiaan, ranskaan ja saksaan." Tämä herättää ihmetystä, koska ei ole selitetty lopahtiko englannin kiinnostus latinan ja saksan takia.
• Tahatonta komiikkaa: "Heinäkuussa 1905 Joyce ja Nora Barnacle saivat ensimmäisen yhteisen lapsensa Giorgion. Heinäkuussa 1907 perheeseen syntyi seuraava lapsi, tytär Lucia. Lähivuosina myös Joycen kirjallinen ura alkoi edistyä..."--Jisis 7. toukokuuta 2008 kello 14.29 (UTC)

Kuten tuossa yllä sanottiinkin (Shallow), kieli kaipaisi pientä viilausta, ja jos ehdin, voin sitä tehdäkin. Mutta artikkelina hyvä ja ennen kaikkea kiinnostava. Joycesta on helpompi lukea kuin Joycea :) EDIT: niin, se Volter Kilpi: etkö löytänyt mitään aineistoa jossa puhuttaisiin Alastalon salista ja Joycelta tulleista vaikutteista siihen? Sen käsittely toisi Joycen lähemmäksi suomalaisia. --Ulrika 7. toukokuuta 2008 kello 16.16 (UTC)

Googlella löytyi tämä [1] mutta kelpaakohan lähteeksi. --Jisis 7. toukokuuta 2008 kello 22.16 (UTC)

Miksi ei kelpaisi? Se on asiallinen, paljon käytetty sivusto, jolla on tekijä. Kirjoittaja tosin mainitaan vain pääsivulla: Petri Liukkonen. Sivustoa ylläpitää joku kirjastojen yhteistyöelin, eikä se siis ole mitään hömppää.--Ulrika 8. toukokuuta 2008 kello 03.43 (UTC)

Lisäsin maininnan Kilvestä. --Ulrika 8. toukokuuta 2008 kello 04.07 (UTC)

1. Seuraavista vakavista lähteistä lisää sisältöä ja lähdeviitteitä James Joyce artikkeliin:

Tekijä	Nimike
James Joyce: a critical introduction	Levin Harry
James Joyce: a definitive biography	Sherman Herbert, Gorman
James Joyce: a portrait of the artist	Davies, Gebler Stan
James Joyce: a student’s guide	Hodgart Matthew
James Joyce and his world	Anderson Chester G
James Joyce and modernism : beyond Dublin	Levitt Morton P
James Joyce and nationalism	Nolan Emer
James Joyce and sexuality	Brown Richard
James Joyce and the common reader	Jones William Powell
James Joyce and the cult use of fiction	Smidt Kristian
James Joyce and the difference of language	Milesi Laurent edit
James Joycen Odysseus kielen ja kerronnan sokkelo	Riikonen, Hannu
James Joyce	Hälli, Matti
A James Joyce chronology	Norburn, Roger

Jklak 8. toukokuuta 2008 kello 09.46 (UTC)

Nostatkohan rimaa nyt vähän liian korkealle? Entä jos tekisit sen itse? Minusta artikkeli on nykyisellään käyttökelpoinen, mutta aina voi parantaa, jos jollakin on mahdollisuutta. --Ulrika 8. toukokuuta 2008 kello 10.04 (UTC)

No jos vertaa yleensä artikkelien lähdekritiikkiin SS-äänestyksessä. Pitää olla joku selkeä linja. Varsinkin kun kyseessä on merkittävä kirjailija jota oikeasti on paljon tutkittu. Katsokaappa englanninkielisen James Joyce artikkelin lähteitä ja viitteitä, ja se on suositeltu! En tietenkään tarkoita että kaikkia mainitsemiani lähdekirjoja pitäisi käyttää. Halusin vain osoittaa kuinka helppoa on James Joycesta saada lähteitä. Senkun nousee näytteen äärestä ja menee kirjastoon. Jklak 8. toukokuuta 2008 kello 10.33 (UTC)

Ihme tapa Ulrikalla tyrmätä ihan asiallista kritiikkiä. Mutta hänellä on nyt vain semmoinen tapa, siitä ei kannata välittää. Mutta asiaan: nykyisellään Joyce-artikkelin lähdelista on lähinnä vitsi. Kiinnitin tähän jo aikaisemmin huomiota. Ainakin 2 tai 3 asiallista kirjaa lisää (mielellään 4 tai enemmän, kannataa käyttää harkintaa) lähteisiin niin sitten ylittää ss-kynnyksen. Tällaisenaan ylittää juuri ja juuri ha-kynnyksen. Muuten en artikkelia kommentoi, koska aihe ei minua kiinnosta. Ja lukematta koko artikkelia läpi ei ole tapana äänestää. Moönlnrlsnsohi9h5nm 8. toukokuuta 2008 kello 12.41 (UTC)

Kun nyt menit henkilökohtaisuuksiin, niin millähän tunnuksella olet aiemmin täällä muokannut, kun tuo nykyinen vaikuttaa niin oudolta? --Ulrika 8. toukokuuta 2008 kello 12.49 (UTC)

Vastaus Ulrikalle: En kyllä ymmärrä mitä henkilökohtaista siinä on, jos kerron että muiden käyttäjien ei tule loukkaantua sinun kommenteistasi. No jos kuitenkin jotenkin onnistuit loukkaantumaan, niin siinä tapauksessa anteeksipyyntöni on paikallaan. Sitten vastaus omaan kysymykseesi: aikaisempia käyttäjätunnuksia on useita (ehkä kymmeniä?), haluatko listan? Aioitko käyttää muokkaushistoriaani jonkunlaiseen minun arvosteluuni? Eikös asioiden pitäisi antaa riidellä, eikä persoonien? (meni kyllä ohi aiheesta, mutta menköön. Jos Ulrika haluaa vielä vastata, hän voi tehdä sen omalla keskustelusivullaan, jota kyllä luen) Moönlnrlsnsohi9h5nm 8. toukokuuta 2008 kello 17.43 (UTC)

U:n ja käyttäjän keskinäisestä kinastelusta huolimatta Jklakin asia on perusteltu. On naurettavaa, jos merkittävästä ja tutkitusta kirjailijasta kertova artikkeli perustuu SARJAKUVAAN. Se latistaa suositeltujen sivujen arvoa kertaheitolla. --Ukas 8. toukokuuta 2008 kello 23.29 (UTC)

Öh, voitko täsmentää jo aikaisemmin viittaamaasi. Onko Joyce vasta-alkaville ja edistyville sarjakuvaa tahi jokin muista lähdeteoksista? --Eriklindroos 9. toukokuuta 2008 kello 00.51 (UTC)

Nimenomaan Joyce vasta-alkaville ja edistyville on sarjakuvakirjanen. Nämä "n.n. vasta-alkaville ja edistyville" ovat ihan kivoja ja informatiivisia läpysköjä, muttei niistä ole lähdeteoksiksi ainakaan oikeaan tietosanakirjaan. --Ukas 9. toukokuuta 2008 kello 01.18 (UTC)

En tunne tuota lähdeteosta, mutta minusta tämä artikkeli on mielenkiintoinen ja informatiivinen. Yllättävää että lähde on sarjakuva, täytyy joskus tutustua. Mutta samat tiedot löytyvät tietysti muualtakin, ja painotukset saattavat olla hiukan erilaiset. Koska en ole perehtynyt Joyceen sen enempää, en osaa arvioida, onko artikkelissa vääriä painotuksia, mutta iloitsin siitä, että kirjallisuudesta saataisiin vihdoin toinen suositeltu artikkeli. Häpeän etten ole itse saanut aikaan mitään sen suuntaistakaan, mutta ehkä panokseni Wikipediaan on muilta osin riittävää.--Ulrika 9. toukokuuta 2008 kello 03.25 (UTC)

Se kyllä muuttaa asiaa aika lailla. Ei sen takia, että asiasisältö olisi pielessä, mutta ei ole niin suuri vaiva etsiä tieto ns. oikeista kirjoista --Eriklindroos 9. toukokuuta 2008 kello 08.26 (UTC)

Tämä on yksi esimerkki löysästä tekstistä: "Tilanne näytti synkältä, sillä jo aiemmin Odysseuksen julkaisu Britanniassa oli epäonnistunut. Syynä oli se, etteivät paikalliset kirjapainot halunneet tarttua projektiin. Paikallinen laki nimittäin määräsi, että mikäli kirja todettaisiin lakia rikkovaksi, myös kustantajaa ja kirjapainoa voitaisiin syyttää oikeusistuimessa.[43] Siispä yksikään kirjapaino ei halunnut painaa Odysseusta."

Toisen virkkeen asiasisältö on niin vähäinen, että sen voisi hoitaa sivulauseella "julkaisu Britanniassa oli epäonnistunut, koska paikalliset kirjapainot eivät halunneet tarttua projektiin". Viimeinen virke on täysin turha ja vain toistaa aiemmin kerrottua. Ehkä jonkun mielestä pilkunviilausta, mutta minusta suositellun sivun tekstin soisi olevan melko moitteetonta. --ML 9. toukokuuta 2008 kello 03.40 (UTC)

Lähdeteoksesta

Jarrut päälle kelkankaantäjät! Löysin Googlesta pikavilkaisulla kaksi lähdekirjaa ja sen tekijää käsittelevää lausetta: "Norris's critically acclaimed book, Joyce for Beginners" ja "One of Ireland’s leading Joyce scholars, he is chairman of the James Joyce Centre in Dublin and the author of ‘Joyce for Beginners’." Kiirehdin tuomaan ne tänne, ettei nyt kovin moni turhan hätäisesti muuta kantaansa. Etsin kommentteja lisää, mutta nämä ensiavuksi. EDIT: Tässä lisää: "This refreshing book is written in cartoon form. Despite its seemingly juvenile layout, it actually supplies critical insight, and explicates scenes from all the major works. Joyce’s early days and family are examined, as are the events that influenced his later writings. A recommended read that gives easy access to either intimidated Joyce readers or seasoned admirers." ja "Hardest “For Beginners” book I’ve read, harder than the Postmodernism one. Made me doubt if I’ll ever read Ulysses." --Ulrika 9. toukokuuta 2008 kello 09.00 (UTC)

Ei suositeltuun sivuun pitäisi riittää, että koko artikkeli on kirjoitettu käytännössä yhdestä lähteestä. Tuolla perusteella on hylätty jopa hyvä-kandidaatteja. Se että lähde on jonkinlainen lastenversio, ei paranna tilannetta, vaikka kuinka olisi arvostetun tutkijan kirjoittama. --ML 9. toukokuuta 2008 kello 09.03 (UTC)

En ole edelleenkään tutustunut Norrisin kirjaan, mutta sinä ilmeisesti olet? --Ulrika 9. toukokuuta 2008 kello 09.33 (UTC)

Olen tutustunut juuri tähän ja useaan muuhun n.n. vasta-alkajille ja edistyneille-teokseen. Yleensä teosten kirjoittajat ovat alansa nimekkäitä asiantuntijoita. Piirtäjätkin ovat kuuluisia taiteilijoita/sarjakuvanpiirtäjiä: esim. Franz Kafka-kirjasen piirtäjänä oli Robert Crumb. Niistä saa kohteesta kyllä mielekkään käsityksen, mutta niissä sorrutaan välillä tietynlaisten asioiden painottamiseen viihdyttävyyden ja myynnin edistämiseksi. Minulle ei tulisi mieleenkään käyttää niitä edes yhteen viitteeseen, sillä kohteet ovat nimekkäitä ja heistä löytyy rutkasti vakavasti otettavaa kirjallisuutta ihan millä kielellä tahansa. Tässä äänestyksessä en hyväksyisi mitään yhtä kirjaa, vaan kuulutan laajempaa lähdepohjaa. --Ukas 11. toukokuuta 2008 kello 15.13 (UTC)

Onko muuten kyse tästä henkilöstä en:David Norris (politician)? --TBone 9. toukokuuta 2008 kello 09.26 (UTC)

Kaikesta päättäen on. --Ulrika 9. toukokuuta 2008 kello 09.33 (UTC)