Warcraft III

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Warcraft III: Reign of Chaos

Kehittäjä Blizzard Entertainment
Julkaisija Blizzard Entertainment
Julkaistu 2002
Lajityyppi Strategia
Pelimuoto Yksinpeli ja moninpeli
Alusta Windows, Mac OS ja Mac OS X
Tallennusväline CD

Warcraft III: Reign of Chaos on Blizzard Entertainmentin kehittämä ja julkaisema reaaliaikanen strategiapeli. Peliä pidetään yleisesti yhtenä parhaimmista strategiapeleistä, ja se oli suuri menestys Blizzard Entertainmentille; se sai kriitikoilta erittäin hyvän vastaanoton ja peliä myytiin yhteensä 4.5 miljoonaa kappaletta[1]. Peli on Warcraft-sarjan kolmas osa. Pelille on myös julkaistu lisäosa Warcraft III: The Frozen Throne.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Perusidea

Warcraft III -pelikuvaa ihmisten kylästä.

Vanhojen osien tapaan taisteluja käydään erilaisten joukkojen avulla; tälle osalle ominaista on sankarien suurempi merkitys ja kolmiulotteinen grafiikka. Pelin alussa pelaajan on rakennettava itselleen kylä ja aloitettava resurssien kerääminen ja joukkojen tuotanto. Rakentaminen tapahtuu työläisillä kulta- ja puuresurssien avulla. Erilaiset rakennukset mahdollistavat uusien joukkojen kouluttamisen. Jokainen yksikkö vie tietyn määrän kylän ruokavaroja. Ruokavaroja tuotetaan asutuksilla. (Farm, Orc Burrow, Moon Well tai Ziggurat riippuen rodusta). Puu- ja kultaresurssien hankkiminen onnistuu työläisten (Peasant ihmisillä, Peon örkeillä, Wisp virvatulilla tai epäkuolleiden Acolyte kerää kultaa ja Ghoul puuta) keräämällä niitä kultakaivoksista ja metsistä kukin omilla keinoillaan. Puut ja kultakaivokset ovat kuitenkin ehtyviä resurssien lähteitä, joten joskus pelaajan täytyy rakentaa ylimääräinen tukikohta taatakseen tarpeelliset resurssit uusien rakennusten ja joukkojen valmistamiseen.

Roolipelaamisen henkeä peliin tuovat sankarit. Sankarit saavat kokemuspisteitä neutraalien hirviöiden (Creeps) tai vihollispelaajien joukkojen tuhoamisesta. Tarpeeksi kokemuspisteitä tuottaa uuden tason, jolloin sankarista tulee yleisesti vahvempi ja sille saa lisäksi valita jonkin uuden erikoistaidon. Erikoistaito voi esimerkiksi vahingoittaa vihollisia tai parantaa omien joukkojen terveyttä tai kestävyyttä. Tasolta viisi lähtien sankari saa kokemusta ainoastaan muiden pelaajien joukkojen tappamisesta, kuudennella tasolla sankari saa ylivoimaisen erikoiskyvyn (Ultimate Ability), ja suurin mahdollinen taso on 10. Sankareita voi kuitenkin tehdä lisää, mutta enintään kolme sankaria pelaajaa kohti.

[muokkaa] Rodut

Pelissä on neljä pelattavaa rotua. Jokaisella rodulla on kolme (Frozen Throne [suom. Jäätynyt Valtaistuin]-lisäosassa neljä) sankaria, omat joukot rakennuksineen ja omat erikoisominaisuutensa.

  • Ihmiset (Humans)
Ihmiset ovat ahkeria rakentajia. Muista roduista poiketen ihmisten työläiset voivat rakentaa samaa rakennusta yhdessä, jolloin rakennus valmistuu nopeammin. Yksin rakentaminen on varsin hidasta. Heidän joukkoihinsa kuuluvat myös pienet kääpiöt (dwarves) sekä joitakin haltiayksiköitä (elves). Ihmiset eivät ole erityisen voimakkaita millään osa-alueella, mutta heidän kaikki joukkonsa ovat kohtalaisen vahvoja ja erikoiskykyjä on helppo käyttää, joten he soveltuvat mainiosti aloittelevalle pelaajalle. Sankareita ovat Paladin [suom. Temppeliritari], Archmage [suom. Arkkivelho] ja Mountain King. [suom. Vuorenkuningas] (Frozen Throne [suom. Jäätynyt Valtaistuin]-lisäosassa saatavilla uusi sankari: Blood Mage. [suom. Verimaagi])
  • Örkit (Orcs)
Sotaisilla örkeillä on pelin kestävimmät (ja kalleimmat) joukot, ja heidän shamanistiset taikurinsa omaavat voimakkaita erikoiskykyjä. Heidän joukkoihinsa kuuluvat myös peikot (Trolls) ja taureenit (Tauren). Örkkien työläiset (Peon) voivat asettua ruokaa tuottavien kolojen (Orc Burrow) sisälle, jolloin he voivat käyttää niiden puolustusjousia. Sankareita ovat Far Seer (Selvännäkijä), Tauren Chieftain (Taureenien sotapäällikkö) ja Blademaster (Miekkamestari). (Frozen Throne-lisäosassa saatavilla uusi sankari: Shadow Hunter (Varjometsästäjä).)
  • Yöhaltiat (Night Elves)
Luontoa rakastavat yöhaltiat ovat sovussa luonnon kanssa. Yöhaltioiden työläiset voivat kerätä puuta kuluttamatta itse puita ja voivat epäkuolleiden tavoin kerätä kultaa lähtemättä kaivoksesta. He voivat myös siirtää puisia rakennuksiaan ja taistella niillä, mutta nämä liikkuvat hitaammin kuin tavalliset joukot. Lähes kaikki yöhaltioiden joukoista ovat hyvin heikkoja ottamaan vastaan iskuja, mutta heidän riveissään kulkee myös voimakas vuorijättiläinen (vain Frozen Throne-lisäosassa)(Mountain Giant), joka on koko pelin kestävin hahmo. Sankareita ovat Priestess of the Moon (Kuun papitar), Demon Hunter (Demoninmetsästäjä) ja Keeper of the Grove (Lehdon vartija). (Frozen Throne [suom. Jäätynyt Valtaistuin]-lisäosassa saatavilla uusi sankari: Warden (Vanginvartija).)
  • Epäkuolleet (Undead)
Pahamaineiset epäkuolleiden työläiset voivat manata monta rakennusta samaan aikaan käyttämättä työläisten aikaa niiden rakentamiseen. He voivat yöhaltioiden tavoin kerätä kultaa pimeillä loitsuilla lähtemättä kaivoksesta. Ruokaa tuottavat Zigguratit voi päivittää hyökkäämään lähestyvien vihollisten kimppuun. Lisäksi osa heidän joukoistaan voi palauttaa terveytensä täyteen syömällä kuolleiden ruumiita ja kuolleistamanaaja (necromancer) osaa herättää kuolleita joukkoja henkiin luurankoina, jotka tuhoutuvat hetken kuluttua. Epäkuolleiden armeijaan kuuluu kuolleitten ihmisten ohella myös paljon epäkuolleita hirviöitä, kuten Abominaatio ja Frost Wyrm. He ovat kaikissa osa-alueissa voimakkaita, mutta niistä löytyy heikkouksia. Sankareita ovat Death Knight (Kuoleman ritari), Dread Lord (Pelon herra) ja Lich ("epäkuollut velho"). (Frozen Throne [suom. Jäätynyt Valtaistuin]-lisäosassa saatavilla uusi sankari: Crypt Lord (Kryptaherra).)

[muokkaa] Tarina ja visuaalinen kerronta

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Pelin tarinaan on panostettu entistä enemmän verrattuna pelisarjan edellisiin osiin. Pelin juoni sijoittuu 15 vuotta toisen sodan päättymisestä ja se perustuu epäkuolleiden maailmanvalloitusaikeille, joka selviää jo parin ensimmäisen kentän jälkeen. Pääasiallisesti pelin paha osapuoli ovat epäkuolleet ja heidän joukkojaan komentava demoni Archimonde. Archimondella on lisäksi useita kätyreitä, kuten Mannoroth, Kel'Thuzad ja Mal'Ganis. Myöhemmin selviää, että epäkuolleiden ryhmittymä Scourge ei ole yksinomaan demonien puolella, vaan yrittää parhaansa mukaan vapautua heidän hallinnastaan, Lich Kingin suunnitelman avulla.

Pelin "hyvää" osapuolta ovat muut rodut: ihmiset, yöhaltiat ja örkit. Vaikka ihmiset, haltiat ja örkit eivät pidä toisistaan, kaikilla on yhteinen päävihollinen: epäkuolleet. Taistelujen repiessä Azerothia mm. ihmisvaltakunnista Lordaeron jää palavana tuhkana savuamaan kuningas Terenaksen oma pojan, Arthaksen, murhattua isänsä ja johdettuaan epäkuolleet omaa kotimaataan ja kansaansa vastaan. Örkit taas pakenevat Azerothin mantereelta Kalimdoriin osa ihmisistä perässään, Archimonde palaa Azerothiin ja lopputaistelu käydään Maailman Puun (The World Tree) juurella demonien armeijoita vastaan.

Warcraft III -pelikuvaa: Pimentopeikkojen palkkasoturit ja yöhaltiat sotaretkellä

Pelissä välianimaatiot on yleisesti tehty pelin omalla grafiikkamoottorilla, mutta myös muutama tietokonegrafiikalla tehty video on mukana. Näihin kuuluvat alkuvideo ja kampanjoiden läpäisemisvideot. Äänimaailmaan on alkuperäisiä ääniä otettu mm. Warcraft II:sta. Hauskasti yksiköt ärsyyntyvät ja alkavat valittaa, jos niitä klikkailee liian useasti, ja muutenkin ääninäyttely on todella hyvää työtä. Huumoria ei ole unohdettu edes tavallisista kommenteista yksikköjä komennettaessa.

[muokkaa] Örkkien Esinäytös

Tarina alkaa kun sotapäällikkö Thrall näkee oudon unen, jossa ennustetaan maailmanloppua. Sen jälkeen seuraavana aamuna ensimmäisestä Warcraftista (Warcraft I : Orcs and Humans) tuttu Medivh neuvoo Thrallia komentamaan Lauman (Horde) muuttamaan länteen, jossa he voivat puolustautua maailmanlopulta. Kun Lauma on kerääntynyt muuan sotilas kertoo että Sotalaulun klaanin (Warsong Clan) päällikkö Grom Hellscreamistä ei ole tietoa. Lauma järjestää etsintäpartion etsimään Gromia läheheisestä Ihmisten keskitysleiristä, josta hänet löydetään vangittuna. Kun Grom on pelastettu he jatkavat matkaa laivoilla, jotka on varastettu ihmisiltä.

[muokkaa] Ihmisten kampanja

Tarina keskittyy temppeliritari (paladin) Arthasin, kuninkaan pojan ympärille. Kampanjan alussa hän saa käskyn Uther Lightbringeriltä (Arthasin esimies ja opettaja) tuhota Blackrock-klaanin örkit Lordaeronin mailta. Vähitellen he alkavat löytää Lordaeronin mailta ruttoa, joka muuttaa ihmiset epäkuolleiksi (Undead). Arthas kohtaa ruttoa tutkiessaan Kel'Thuzadin, manaajan joka johtaa Kirottujen Kulttia (Cult of the Damned). Arthas tappaa hänet, mutta ennen kuolemaansa Kel'Thuzad kuitenkin kertoo Arthakselle ettei hänen kuolemansa ole oleva hänelle hyödyksi, koska hän on itse asiassa vain pieni nappula suuressa pelissä, ja että jos hän todella haluaa lopettaa tämän ruton leviämisen, hänen tulee tappaa kultin todellinen johtaja, demoni Mal'Ganis.

Arthas ja Uther törmäävät ristiriitaan heidän saadessa selville, että rutto on levinnyt suurkaupunki Stratholmeen. Pelastaakseen kaupungin asukkaat Arthas ehdottaa että he tappaisivat heidät, ennen kuin rutto muuntaa jokaisen asukkaan epäkuolleeksi hirviöksi. Siinä vaiheessa heidän välinsä murtuvat ja Uther jättää Arthasin tekemään likaisen työnsä loppuun. Kun Arthas on joukkoineen tuhonnut Stratholmen kaupungin hän kohtaa demoni Mal'ganiksen, joka kertoo Arthasille, että hänen tulisi seurata häntä kauas pohjoiseen, mantereelle nimeltä Northrend. Arthas valmistelee laivaston pitkää matkaa varten. Samaan aikaan Uther ja Jaina Proudmoore tapaavat raunioituneessa Stratholmessa ja Jaina kertoo Utherille mihin Arthas on mennyt, jonka jälkeen Uther lähtee pois kaupungista. Tämän jälkeen profeetta Medivh tulee kertomaan Jainalle, että Jainan tulee johtaa ihmiset Kalimdoriin.

Tämän jälkeen tavataan Arthas Northrendissä, missä hänen joukkonsa valmistautuvat lähtemään liikkeelle etsimään sopivaa paikkaa tukikohdakseen. Löydettyään sopivan paikan kääpiöt alkavat ampua heitä luullen heitä epäkuolleiksi ja kääpiöiden johtaja Muradin Bronzebeard kertoo Arthakselle, että kääpiöiden retkikunta jäi epäkuolleiden piiritettäväksi ja näin Arthas kerää joukkonsa ja onnistuu murtautumaan epäkuolleiden piiritysjoukkojen läpi. Kääpiöiden avulla he lyövät epäkuolleet pois alueelta ja perustavat uuden leirin epäkuolleiden lerin tilalle. Pian tämän jälkeen saapuu ihmisten lähetti kertomaan, että Lordi Uther sai kuningas Terenaksen (Arthaksen isän) myöntymään siihen, että ihmiset lähtevät Kalimdoriin ja että tämä retkikunta täytyy vetää pois. Kerrottuaan tämän lähetti jättää Arthaksen retkikunnan, joka päättää, että he lähtevät takaisin kotiin. Kun Arthas kuule tämän hän päättää, että laivat on upotettava, jottei yksikään pääse kotiin ennen kuin Arthas on saanut tapettua Kauhuherra (dreadlord) Mal'ganiksen, jonka surmaamisesta on tullut Arthakselle pakkomielle. Ottaen mukaansa Muradinin hän kerää joukon palkkasotureita upottamaan laivoston, mutta kun laivat on upotettu, Arthas väittää, että palkkasoturit upottivat kaikki laivat ja kostoksi ihmiset hyökkäävät palkkasotureiden kimppuun.

Pian tämän jälkeen Arthas tajuaa, että hänen joukkonsa on joutunut epäkuolleiden piirittämiksi ja päättää hakea maagisen miekan Frostmournen, (Hallansurun), jota kääpiöt tulivat hakemaan. Päästyään viimeinkin Frostmournen luo Muradin lukee riimut, joissa sanotaan miekan olevan kirottu. Siitä huolimatta Arthas nostaa miekan,ja siitä lähtevät sirpaleet tappavat Muradinin. Arthas ei kuitenkaan tiennyt, että miekkalla oli kyky varastaa elävien sieluja. Päästyään takaisin tukikohtaansa hän kerää armeijansa ja käy epäkuolleiden kimppuun ja kohtaa Mal'ganiksen ja tappaa tämän. Jätettyään muun retkikunnan kuolemaan Northrendin jäisille aroille Arthas vastasi Frostmournen ääneen vaeltamalla Northrendin jäiseen helvettiin, jossa hän tapasi uuden mestarinsa, Kalmakuninkaan (Lich King), Ner'zhulin, joka on Frostmournen takoja. Tämän jälkeen Arthas palaa kotiinsa suurin suosionosoituksin, mutta nyt, kun miekka on ottanut hänestä vallan, Arthas tappaa isänsä Kalmakuninkaan käskyjen mukaan.

[muokkaa] Epäkuolleitten kampanja

Pian Arthaksen tapettua isänsä hänestä tulee kuolonritari (Death Knight) ja hänen esimmäinen tehtävänsä on kerätä epäkuolleiden (Undead) työläiset. Onnistuttaan tässä kauhuherra (Dreadlord) antaa Arthakselle uuden tehtävän: hänen täytyy kaivaa Kel'thuzad pois haudastaan ja etsiä ruukku, jossa säilytetään hänen isänsä tuhkia. Hän löytää sen ja tappaa samalla Utherin, joka yrittää estää Arthaksen aikeet. Tyhjennettyään ruukun hän laittaa Kel'thuzadin ruumiin siihen ja lähtee korkeahaltioiden (High elves) maahan saadakseen Kel'thuzadin takaisin henkiin auringon kaivon (Sunwell) avulla. Ennen kuin hän pääsee haltioiden pääkaupunkiin Silvermoon Cityyn (Hopeakuun kaupunki), hän kohtaa paikallisen armeijan päällikön Sylvanas Windrunnerrin (Sylvanas Tuulenjuoksijan), ja monien taistelujen jälkeen Arthas haavoittaa häntä vakavasti. Kuitenkin tappamisen sijaan hän muuttaa Sylvanaksen joukot Bansheeksi (henkiolento) ja Sylvanaksen pimeän ja jään taitavaksi epä-kuolleeksi soturiksi ja näin Sylvanaksesta tulee ikuisesti katkera epäkuolleita (Undead) kohtaan. Saavuttuaan Silvermoon Cityyn Arthas onnistuu herättämään Kel'thuzadin henkiin ja hän kertoo Arthakselle, että heidän täytyy mennä Blackrock (Mustakivi)-örkkiklaanin luo, jotta Kel'thuzad saisi demoniportin kautta neuvot siihen, miten Archimonde saataisiin Lordaeroniin. Voitettuaan Blackrock klaanin Archimonde kertoo demoniportin avulla, että heidän täytyy valloittaa maagien kaupunki Dalaran, jossa on tarpeeksi magiaa Archimonden tulon varmistamiseksi. Pitkällisten taistelujen jälkeen Dalaran saadaan valloitettua ja Archimonde onnistutaan kutsumaan Lordaeroniin ja näin Burning Legion (Palava Legioona) saapuu Lordearoniin. Archimonden saavuttua hän tuhoaa Dalaranin kokonaan.

[muokkaa] Örkkien kampanja

Sillä aikaa kun epäkuolleet tekivät tuhojaan Lordaeronissa, örkit pakenivat kauas länteen, mantereelle nimeltä Kalimdor. Örkkien sotapäällikkö(warchief)Thrall oli ennen epäkuolleitten hyökkäystä saanut varoituksen profeetta Medivhiltä, että demonit ovat palaamassa. Thrall ei oikein ymmärtänyt mistä on kysymys, mutta hän kuitenkin teki niin kuin profeetta pyysi: keräsi örkit ja lähti Kalimdoriin. Monen viikon purjehduksen jälkeen läpi myrskyisen meren, örkit saapuivat perille. Myrsky oli kuitenkin hajottanut heidän laivastonsa ja heidän täytyy yhdistää kaikki soturinsa, jotta he voisivat kohdata kohtalonsa tässä uudessa maassa.

Kalimdor oli monella tapaa maa, jollaista he eivät olleet ennen nähneet. Maa oli autiomaan tapainen ja sitä asuttivat monenlaiset oudot olennot, kuten kentaurit, harpyijat ja taurenit. Thrall tapaa taurenien päällikön Cairne Verisorkan(Bloodhoof)ja kertoo tälle keitä hänen kansansa ovat ja syyn miksi he olivat tulleet Kalimdoriin. Cairne kertoo Thrallille salaperäisestä Oraakkelista, joka voisi kertoa hänelle örkkien kohtalon. Mutta vastineeksi Thrallin pitää auttaa taureneita pääsemään Mulgore-nimiseen maahan, jossa taurenit voisivat aloittaa uuden elämän, poissa kentaurien ikeestä.

Tämän tehtyään örkit hyvästelevät Cairnen ja muut taurenit, ja suuntaavat pohjoiseen kohti Hyjal-vuorta, Kivikynnen kärkeä(Stonetalon Peak), jossa Oraakkelin kerrotaan sijaitsevan. Matkalla he törmäävät Grom Hellscreamin johtamaan Warsong-klaaniin ja Lordaeronista paenneisiin ihmisiin. Ihmiset ovat sulkeneet ainoan pohjoiseen johtavan tien, ja Thrallin aikomuksena on mennä siitä läpi ilman verilöylyä. Hän antaa Gromille tarkan käskyn, että ihmisiin ei saa koskea, mutta siitä huolimatta Grom käy ihmisten kimppuun Warsong-klaaninsa kanssa.

Lopulta örkit onnistuvat saamaan kaksi zeppeliiniä, joilla he lentävät Kivikynnen kärkeen. Mutta ensin Thrall lähettää Gromin pohjoiseen Ashenvalen metsään rakentamaan örkeille asuinpaikkaa. Valitettavasti metsässä asuvat yöhaltijat eivät olleet iloisia örkkien tulosta. Tästä huolimatta Gromin onnistuu kerätä suuri määrä puuta, jota rakentamiseen tarvittiin. Tällä välin Lordaeronissa Palava Legioona (Burning Legion) oli tehnyt Lordaeronista selvää. Yksi suurimmista legioonan demoneista oli Mannoroth, joka oli aikoinaan ollut örkkien herra. Kauhulordi Tichondrius tulee kertomaan Mannorothille, että örkit eivät enää olleet Lordaeronissa vaan paenneet Kalimdoriin. Mannoroth vannoo ottavansa örkit omakseen vielä kerran. Archimonde puolestaan on sitä mieltä, että örkeistä voisi olla heille hyötyä.

Tuhottuaan loput Lordaeroniin jääneistä ihmisselviytyjistä, Tichondrius ja Mannoroth lähtevät Kalimdoriin korruptoimaan örkit. Gromin aiheuttama hakkuu oli tullut heille onnenpotkuna, sillä örkit olivat herättäneet yöhaltijoitten puolijumalan, Cenariuksen vihan, joten Mannoroth täyttää Ashenvalessa olevan lähteen verellään. Örkkien juotua sitä heistä tulee jälleen kerran Legioonan kätyreitä. Näillä voimilla Gromin johtamat örkit tappavat Cenariuksen, ja tämän jälkeen Mannoroth ilmestyy heille kertoen totuuden. Grom yrittää kieltää kuuluvansa Mannorothin komentoon jälleen, mutta ei pysty, koska hän ei enää tuntenut omaa voimaansa.

Sillä välin Thrallin johtamat örkit yrittävät päästä Oraakkeliin. Thrall tapaa jälleen Cairnen ja taurenit, jotka suostuvat auttamaan örkit Oraakkelin luokse. Örkit taistelevat läpi ihmisten asettamien puolustusten ja onnistuvat saavuttamaan kärjen. Samalla he näkevät myös ihmisten johtajan Jaina Proudmooren, joka etsii myös Oraakkelia. Päästyään luolaan sekä örkit ja ihmiset taistelevat luolan vartijoiden läpi Oraakkelille. Oraakkelin sijaan paikalla oli profeetta Medivh, joka kertoo, että Palavan legioonan (Burning Legion) invaasio oli alkanut, ja että ainoastaan ihmiset ja örkit yhdistyneinä pystyisivät lyömään Legioonan ja pelastamaan maailman tuholta.

Profeetta myös kertoo Thrallille, että Grom Hellscream on jo kaatunut demonien vaikutusvallalle ja on näin ollen Legioonan käskyläinen. Tämä oli ensiaskel örkkien lopulliseen kadotukseen. Thrall vannoo pelastavansa Gromin ennen kuin olisi liian myöhäistä. Grom nimittäin oli avain örkkien kohtaloon. Näin sekä ihmiset että örkit yhdessä lähtevät etsimään Gromia, jonka he löytävät Karumaiden(Barrens)reunalta pohjoisesta.

Ainoa tapa pelastaa Grom oli kaapata hänen sielunsa maagiseen Sielujalokiveen(SoulGem) ja tuoda se Jainan luomalle rituaalikehälle. Kovan taistelun jälkeen Thrall onnistuu kaappaamaan Gromin sielun ja tuomaan sen rituaalikehälle. Sitten yhteisvoimin ihmiset ja örkit poistavat legioonan korruption hänestä. Näin Grom pelastui, mutta kaikki ei ollut vielä ohi. Jotta he pystyisivät pelastamaan rotunsa, Thrall ja Grom lähtevät läheiseen kanjoniin kohtaamaan Mannorothin. Taistelun aikana Mannoroth onnistuu tyrmäämään Thrallin, mutta samalla Grom syöksyy kohti Mannorothia kirveensä kanssa ja onnistuu tuhoamaan tämän. Haavoittuneena Grom hyvästelee Thrallin ja kuolee haavoihinsa. Gromin kuoleman seurauksena Thrall päästä virstojen päähän kuuluvan karjaisun, joka on merkki siitä, että örkit ovat viimein vapaita Palavan Legioonan otteesta.

[muokkaa] Yöhaltioiden kampanja

Sen jälkeen, kun Mannoroth oli voitettu, liittoutuneet ihmiset ja örkit matkaavat syvemmälle Ashenvalen metsään tuhoamaan demoniuhkaa. Yöhaltioiden johtaja, Tyrande Whisperwind katsoo ihmiset ja örkit roduiksi, jotka vain havittelivat metsää itselleen. Niinpä hän komentaa yöhaltiat taistelemaan heitä vastaan ja kostamaan puolijumala Cenariuksen kuoleman. Tyrandella ei ollut mitään tietoa siitä, että Palava Legioona (Burning Legion) oli korruptoinut örkit tappamaan Cenariuksen.

Ensimmäisen kamppailun aikana Legioona saapuu Ashenvaleen ja Tyrande kohtaa demonilordi Archimonden, jonka Yöhaltiat (Night Elves) olivat voittaneet (Burning Legion) kerran 10000 vuotta sitten.

Kerätäkseen joukkoja demonijoukkojen lyömiseen Tyrande matkaa herättämään muinaisissa luolissa uinuvat tietäjät (Druid). Löydettyään Cenariuksen Torven Tyranden onnistuu myös herättää Malfurion Stormrage, joka on samalla yksi vahvimmista tietäjistä ja Tyranden puoliso. Tyrande haluaa myös vapauttaa Malfurionin veljen, Illidan Stormragen, joka on ollut Kumpuvankiloissa vangittuna yli 10 000 vuotta. Malfurion kieltää Tyrandea vappauttamasta Illidania, mutta Tyrande näkee Illidanin vapauttamisen yhtenä ratkaisuna demonien tuhoamiseen ja vaeltaa Kumpuvankiloihin vapauttamaan tämän. Illidanille annettaan komento lähteä Felwoodiin komentamaan Yöhaltioita hyökkääviä demoneja vastaan.

Felwoodissa Illidan kohtaa Kuolonritari Arthaksen, jonka epäkuolleiden herra Kalmakuningas (Lich King) on lähettänyt etsimään mahtavaa velhoartifaktia, Gul'Danin kalloa. Arthas pyytää Illidania tuomaan kallon hänelle, sillä se heikentäisi legioonan voimaa ja olisi täten hyödyksi Yöhaltioille legioonan tuhoamisessa. Illidanin onnistuu varastaa kallo legioonalta, mutta sen sijaan, että toisi sen Arthakselle, hän tuhoaa kallon ja ottaa sen voiman itselleen. Kallon voima tekee Illidanista monin kerroin voimakkaamman, ja niin hänen onnistuu tappaa Kauhuherra Tichondrius, yksi legioonan johtajista. Kallon voima on kuitenkin tehnyt Illidanista demonin, jota Arthas oli juuri halunnutkin.

Malfurionin ja Tyranden saapuessaan tapaamaan Illidania he järkyttyvät siitä, miksi Illidan on muuttunut kallon voiman seurauksena. Raivoissaan Malfurion karkoittaa veljensä Yöhaltioiden maista, joten Illidan katkeruuksissaan lähtee, eikä ikinä palaa Kalimdoriin. Yöhaltiat eivät silti ole vieläkään voittaneet taistelua, sillä Archimonde on vielä jäljellä.

Malfurion näkee unen korpista, joka kutsuu Malfurionin ja Tyranden Cenariuksen kuuaholle. Malfurion ja Tyrande lähtevät paikalle, jossa he tapaavat örkkien sotapäällikkö Thrallin ja ihmisten johtaja Jaina Proudmooren, jotka ovat molemmat myös saanet kutsun korpilta. Tällöin profeetta Medivh ilmestyy heille ja kertoo hänen itsensä olevan syypää legioonan paluuseen, sillä hän oli vuosia sitten demoniherra Sargeraksen riivaamana luonut portin, jota kautta sekä örkit että demonit saivat pääsyn Azerothiin. Lopuksi Medivh julistaa, että ainoastaan örkkien, yöhaltioiden ja ihmisten yhteinen liitto voi pelastaa kaiken elävän legioonalta ja tuhota Archimonden.

Örkit, ihmiset ja yöhaltiat kaikki muodostavat liiton, ja ryhtyvät yhdessä suunnittelemaan Maailmanpuun puolustusta. Jos Archimonde onnistuisi imemään puun energiat itseensä, hänestä tulisi voittamaton. Malfurion Stormrage asettaa Archimondelle ansan, jonka valmistelemiseen örkkien, ihmisten ja yöhaltioiden on puolustettava Maailmanpuuta legioonan demonijoukkoja vastaan tietyn aikaa. Archimonden onnistuu kuitenkin lyödä läpi örkkien, ihmisten ja yöhaltioiden jokaisen puolustuksen, mutta kaikeksi onneksi Malfurion ehtii juuri ja juuri saada ansan valmiiksi. Kun Archimonde ryntää Maailmanpuulle ja juuri kun tämä yrittää imeä puun energiat itseensä, Malfurion puhaltaa Cenariuksen torveen, jolloin tuhannet metsän henget tunkeutuvat Archimondeen ja räjähtävät, tuhoten legioonan johtajan lopullisesti.

Palava Legioona (Burning Legion) oli voitettu jälleen kerran Medivhin seuratessa tätä kaikkea. Hän tuli takaisin varmistamaan, että olisi tulevaisuus opettamaan maailmalle, ettei se enää tarvinnut vartijoita, sillä Medivh itse oli Viimeinen Vartija. Ja nyt, kun hänen työnsä oli tehty, hän otti viimeinkin oman paikkansa menneisyyden legendojen ja sankareiden seurasta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

[muokkaa] Moninpeli

Moninpelaaminen tapahtuu Battle.net-palvelun kautta. Siellä pelaajat voivat keskustella keskenään, liittyä satunnaisesti peliin tai vaikkapa pelata fanien tekemiä Warcraft III -kenttiä.

Pelaajat voivat taistella keskenään tai jopa tiimeinä toisiaan vastaan. Yksi ottelu onnistuu maksimissaan 12 pelaajan kesken.

[muokkaa] The Frozen Thronen tarina

Warcraft III: The Frozen Throne

Kehittäjä Blizzard Entertainment
Julkaisija Blizzard Entertainment
Julkaistu 2003
Lajityyppi Strategia
Pelimuoto Yksinpeli ja moninpeli
Alusta Windows, Mac OS ja Mac OS X
Tallennusväline CD

[muokkaa] Päätarina

Tarina alkaa sillä, kun vanginvartija Maiev Shadowsong jahtaa Illidan Stormragea, joka petti veljensä ja koko kansansa muuntautumalla demoniksi käytäen Guldanin kallon voimia tappaakseen Archimonden kenraalin Tichondriuksen. Kun hänen veljensä näki mitä Illidan oli tehnyt itselleen, tämä karkotti Illidanin ikuisiksi ajoiksi yöhaltioiden mailta. Ei kuitenkaan kulunut kauan, kun Illidan palasi kosto silmissään.

Illidan pakeni laivalla rikoutuneille saarille ja avasi Sargeraksen haudan apunaan käärmemäiset nagat, meren kansa. Maiev jahtasi Illidania ympäri Azerothia, kunnes lopulta Dalaranin raunioissa käydyssä taistelussa Sargeraksen haudasta löytynyt Sargeraksen silmä tuhoutui. Illidan jäi vangiksi ja samalla paljastui että Maiev oli saanut Malfurion Stormragen Dalaranin taisteluun valheella, väittäen Tyranden kuolleen Illidanin takia.

Malfurion päästi veljensä vapaaksi huomatessaan Maievin petoksen vaimonsa kuoleman suhteen ja lähti tämän kanssa pelastamaan vaimoaan. Tyrande pelastui ja he päästivät Illidanin vapaaksi, joka pakeni Outlandiin, muinaiseen Draenoriin, Örkkien alkuperäiseen kotimaahan. Illidan yritti paeta Kil'jaedenia, joka etsi häntä, koska tämä epäonnistui yrityksessään tuhota Lich Kingin jäätynyt valtaistuin Northrendissa. Illidan sai liitolaisekseen nuoren verihaltijaprinssin Kael'Thasin lupaamalla magiaa verihaltijoiden olemassaolon säilyttämiseksi. Illidain valtasi verihaltijoiden ja nagojen kanssa Mustan temppelin ja kruunautti itsensä Outlandin ja siellä olevien örkkien ja demonien johtajaksi. Kil'Jaeden ei kuitenkaan ollut hukannut Illidanin jälkiä, vaan ilmestyi tälle pian taistelujen jälkeen.

Illidan lupasi demonille menevänsä itse Northrendiin surmaamaan epäkuolleiden johtajan Ner'zhulin itse, eikä epäonnistuisi tällä kertaa. Samaan aikaan entinen ihmisprinssi ja ensimmäinen Kalmakuninkaan (Lich King) kuolonritareista (Death Knight) Arthas teurasti viimeisiä Lordaeronin ihmisiä, mutta Ner'zhul (toisessa sodassa draenorin sotapäällikkö, vanhin shamaani ja Shadowmoon klaanin päällikkö, joka johti suurimman osan Draenorin Örkeistä Twisting Netherin avaamistansa porteista, joiden energia repi Draenorin kappaleiksi, Tämän takia KIl'Jaeden muutti hänet Kalmakuninkaaksi) ilmestyi hänelle ja ilmoitti olevansa vaarassa. Arthas lähti kohti Northrendiä samalla, kun hänen voimansa vähenivät Ner'zhulin mukana. Arthaksen jälkeisessä Lordaeronissa syntyi sisällissota epäkuolleiden joukoissa, kun Sylvanas Windrunnerin johtamat Hyljätyt (forsaken) ja demoniherrojen johtamat Epäkuolleet (undead) taistelivat vallasta.

Lopulta yksi demoneista, Varimathas petti muut demoniherrat, omat veljensä jäädäkseen henkiin ja auttoi Sylvanaksen valtaan. Hyljätyt asettuivat Tirisfalin raunioihin, kun muu Lordaeron pysyi ruton vallassa. Northrendissä Arthas yhdisti voimansa Anub'arakin Azjol-Nerubin epäkuolleen kuninkaan kanssa ja taistelivat reitinsä läpi Azjol-Nerubin jossa viimeiset Nerubianit koittivat voittaa Lich Kingin lähettämät hämähäkkiensodassa kuolleet, nyt hänen palveluksessaan olevat Nerubianit Crypt Fiendsit ja hallitaas Azjol-Nerubiania. Northrendissa käydyssä kohtalokkaassa taistelussa Jääkruunulla valtavat joukot kohtasivat toisensa. Illidan, verihaltiat ja nagat iskeytyivät kohti valtaistuinta puolustavia epäkuolleita, jotka olivat hätää kärsimässä. Taistelun tiimellyksessä Arthas tuli muiden epäkuolleiden apuun ja voitti lopulta ratkaisevassa kaksintaistelussa Illidanin, murskaten muiden vihollisten vastarinnan.

Arthas astui askelmat ylös Jääkruunun ympärillä olevaa jäävuorta, kunnes saapui huipulle. Hänen edessään avautui Ner'zhulin jäinen vankila, josta hänen maanpäällisistä jäännöksistään oli jäljellä vain hänen legendaarinen kypäränsä ja rintapanssarinsa. Ner'zhul puhui Arthasille antaen hänelle viimeisen käskyn näin: "Palauta miekka. Sulje ympyrä. Vapauta minut tästä vankilasta!". Arthas iski jään murskaksi miekallaan Hallansurulla (Frostmourne) ja asetti Ner'zhulin kypärän ja rintapanssarin yllensä. Tällöin Arthasin ja Ner'Zhulin henget yhdistyivät, muodostaen täydellisen olennon, kuten Ner'zhul oli suunnitellutkin jo vuosikymmeniä. Tänäkin päivänä uusi Lich King valmistelee jäisellä valtaistuimellaan tulevaa koko Azerothin valloitusta. Ja edelleenkin hänen päässään, ja ehkä muuallakin kaikuvat sanat:"Nyt, me olemme Yhtä!".

[muokkaa] Örkkien sivutarina

The Frozen Throne-lisäosassa örkkien sivukampanja on erossa muusta pelistä. Tarina on samantyylinen tietokokoneroolipelin tunto, kuin Blizzardin toisessa menestyspelissä, Diablossa. Tarinan päähahmona on Rexxar-niminen petomestari, joka auttaa Laumaa (Horde) suojelemaan sen uutta kotia, Durotaria, erilaisilta vihollisilta. Örkkien sivutarina luotiin siksi, että pelin tekijät eivät löytäneet örkeille sopivaa tarinaa, joka sopisi Frozen Thronen päätarinaan.

Kalimdorin villissä luonnossa, Rexxar (ja hänen uskollinen karhunsa Misha) tapaa örkkien viestinviejän, jonka kimppuun hyökätään. Viestinviejä haavoittuu kuolettavasti, mutta antaa viestinsä Rexxarille juuri ennen kuolemaansa. Rexxar antaa viestin Thrallille, Lauman sotapäällikölle. Rexxar viipyy Orgrimmarin kaupungissa jonkin aikaa, tehden erilaisia palveluksia Laumalle ansaitakseen itselleen majapaikan. Lopulta hän saa selville, että ihmisiä on saapunut Durotarin alueelle sota mielessään. Ihmisjohtaja Jaina Proudmooren isä, Suuramiraali Daelin Proudmoore, on ottanut tyttärensä hallinnassa olevat Theramoren saaret omaan hallintaansa ja sen sotajoukot omikseen, jotta voisi vihdoinkin tuhota örkit. Rexxar alkaa keräämään erilaisia liittolaisia Laumalle, joista osa on tuttuja jo Toisen Suuren sodan ajalta, ja toiset täysin uusia. Rexxar suuntaa Theramoren pääsaarelle päättämään Laumaa uhkaavan uhan. Amiraali tapetaan, ja örkit lähtevät saarelta rauhassa, jättäen saaret jälleen Jainan haltuun. Mutta rauha Lauman ja Liittouman välillä näyttäisi olevan ikuisesti rikki taistelun myötä...

[muokkaa] Kenttäeditori

Warcraft III:n mukana toimitetaan kenttäeditori (engl. World Editor), jonka avulla on mahdollista luoda omia kenttiä ja skenaarioita. Editorissa voi luoda ja muokata esim. maastoa, yksiköitä ja rakennuksia. Blizzardin battle.net-palvelussa pelaajat voivat jakaa tekemiään kenttiä toisten pelaajien kanssa. Kenttäeditoriin lisättiin lukuisia uusia ominaisuuksia The Frozen Throne-lisäosassa. Editori ei ole Blizzardin virallisesti tukema.

[muokkaa] Sanastoa

Creep = Neutraali hirviö kartalla.

Creeping = Neutraalien hirviöiden tappamista ympäri kenttää. Hyvä tapa kehittää sankareita, mutta kannattaa olla varuillaan, sillä kaikki hirviöt eivät ole heikkoja.

Lure = Hirviöiden houkuttelemista kauemmas niiden aloituspaikasta, jolloin ne juoksevat ihannetilanteessa alkupaikan ja juoksun päämäärän välissä, kykenemättä tuolloin tekemään vastahyökkäystä.

Rush = Tyypillinen nopea hyökkäys, joka tapahtuu parilla yksiköllä ja/tai sankarilla.

Micro = Microamisella tarkoitetaan yksittäisen sotilaan komentamista taistelutilanteessa, esim. huonokuntoisen soturin siirtämistä suojaisaan asemaan tai yksikön käskyttämistä loitsimaan loitsuja.

Tech = Tukikohdan päärakennuksen kehittäminen. Tech-tasoja on kolme, yksi jokaista päärakennuksen tasoa kohti.

Fast Expand/Expand = Taktiikka, joka perustuu ylimääräiseen, nopeasti alkupelissä vallattuun uuteen kultakaivokseen.

Creep Jack = Kun toinen pelaaja on "creepamassa" ja vastapelaaja saapuu joukoillaan samalle alueelle saaden näin suuren edun taistelussa, koska vihollisella on tällöin kaksi vastusta.

Focus Fire = Focus Fire eli Focus tarkoittaa omien joukkojen käskemistä yhden vihollisen soturin kimppuun. Etuna tässä taktiikassa on luonnollisesti se, että tämä yksittäinen vihollinen saadaan nopeasti pois pelistä.

Harass = Eli häirintä, yleensä sankarilla tehtävää vihollisen talouden tai armeijan häirintää, ja mahdollisesti suurten tuhojen aiheuttamista.

Massing = Pelaaja keskittyy pelkästään yhden joukkotyypin tuottamiseen. Yleensä joukkotyyppiä ei vaihdeta toiseen kesken pelin.

Crittaus = Hero jolla on kykynä "critical strike" voi iskeä vastustajaansa moninkerroin enemmän.

Tower Rush = Hyökkäystaktiikka jolloin rakennettaan hyökkääviä torneja vastustajan tukikohtaan. Yleensä käytössä vain pelin alkuvaiheilla.

[muokkaa] Lähteet

  1. Cieniawa, Lee (2002-09-08). Armchair Empire - Warcraft III: Reign of Chaos. The Armchair Empire. Luettu 2007-08-29.

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Aiheesta muualla


Henkilökohtaiset työkalut