Wakizashi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Wakizashi Edo-kaudelta.

Wakizashi (jap. 脇差) eli toverimiekka on japanilainen lyhyt pisto- ja lyömämiekka. Se on yksiteräinen ja lievästi kaareva. Pituudeltaan wakizashi on 30–60 cm, keskimäärin 50 cm. Wakizashin terä voidaan lyhyytensä ansiosta takoa katanan terää ohuemmaksi ja siksi se kahlaa pehmeässä kohteessa huomattavasti katanan terää paremmin.

Samurailuokkaan kuuluneet miehet kantoivat aina wakizashia vyöllään, jopa sisätiloissa, joihin katanaa (pidempi samuraimiekka) ei ollut lupa tuoda. Wakizashi, kannettuna yhdessä daitōn eli japanilaisen pitkänmiekan kanssa, muodostivat daishōn. Näiden kahden kantaminen yhdessä oli samuraiden etuoikeus.

Toisin kuin katana, jota suuren osan Japanin historiasta saivat kantaa vain samurait, wakizashia saivat kantaa myös naiset ja samurailuokan alapuolella olevat miehet. Usein wakizashi ja tantō (japanilainen tikari, joka muodoltaan muistuttaa katanaa ja wakizashia) olivat kiertelevien kauppiaiden ainoa puolustuskeino ryösteleviä kapinallisia ja rosvojoukkoja vastaan. Wakizashi oli tantōn lisäksi ainoa ase, jota käytettiin seppukussa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]