Vuokko Kinnula
| Vuokko Kinnula | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 29. heinäkuuta 1947 Kauhajoki |
| Kuollut | 17. marraskuuta 2012 (65 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Ammatti | keuhkosairausopin professori |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Oulun yliopisto (FK 1971, FL 1974, LL ja LKT 1981) |
| Instituutti | Helsingin yliopisto |
| Palkinnot | SVR R I, Maud Kuistilan palkinto (2011) |
Vuokko Liisa Kinnula (o.s. Torvinen, 29. heinäkuuta 1947 Kauhajoki – 17. marraskuuta 2012 Helsinki[1]) oli suomalainen biokemisti (FL) ja sisätautien ja keuhkosairauksien erikoislääkäri (LKT), joka toimi Helsingin yliopiston keuhkosairausopin professorina ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) ylilääkärinä vuodesta 2003 elämänsä loppuun asti.[1][2]
Torvinen kirjoitti ylioppilaaksi Tuiran yhteiskoulusta (1966). Uudella nimellään Kinnula hän valmistui Oulun yliopistosta ensin biokemistiksi (FK, 1971, FL 1974), jonka jälkeen opiskeli vielä samassa yliopistossa lääkäriksi ja väitteli lääketieteestä (LL 1981, LKT 1981). Hänen englanninkielinen väitöskirjansa oli otsikoitu Hepatic and cardiac energy metabolism during acute and chronic hypoxia in vivo : mitochondrial oxidation capacity and cytochrome concentrations, cytosolic and mitochondrial redox states, phosphorylation state of the adenylate system, activity of the (Na+-K+)-stimulated ATP-ase and triacylglycerol biosynthesis in the rat.[3] Hän erikoistui sisätautien erikoislääkäriksi Oulussa (1987) ja keuhkosairauksien erikoislääkäriksi Helsingin yliopistossa (1989).[2][4] Hän oli Helsingin yliopiston dosentti vuosina 193–2003 ja Oulun yliopiston fysiologian dosentti (1987–1995).[2]
Kinnula työskenteli Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) sisätautien ja keuhkosairauksien apulaislääkärinä (1982-1987), HYKSin sisätautien ja keuhkosairauksien apulaislääkärinä (1987–1989) ja Helsingin yliopiston keuhkosairauksien apulaisopettajana (1989–1992). Tänä aikana hän toimi vuosina 1989-1991 ja 1992 yhdysvaltalaisen Duken yliopiston vierailevana professorina. Ennen Helsingin yliopiston professuuriaan Kinnula toimi HYKSin keuhkosairauksien erikoislääkärinä (1993–1994), Oulun yliopiston sisätautiopin virkaa tekevänä apulaisprofessorina (1995–1996) ja keuhkosairausopin professorina (1996–2003).[2]
Kinnula oli Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritari. Hänelle myönnettiin Maud Kuistilan palkinto vuonna 2011.[5]
Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kinnulan tieteellinen tuotanto käsitti vuoteen 2007 mennessä noin 230 tutkimusjulkaisua ja muuta kirjoitusta keuhkosairauksista ja keuhkovauriomekanismeista. Hän oli yksi Duodecimin julkaiseman Keuhkosairaudet-kirjan toimittajista ja kirjoittajista.[2]
- Riitta Kaarteenaho, Pirkko Brander, Maija Halme, Vuokko Kinnula: Keuhkosairaudet. Duodecim, 2013. ISBN 978-951-656-575-3.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Vuokko Kinnula (tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 10.12.2012. Viitattu 4.4.2021.
- ↑ a b c d e Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 4 huhtikuuta 2021), s. 294
- ↑ Vuokko Kinnula: Hepatic and cardiac energy metabolism during acute and chronic hypoxia in vivo : mitochondrial oxidation capacity and cytochrome concentrations, cytosolic and mitochondrial redox states, phosphorylation state of the adenylate system, activity of the (Na+-K+)-stimulated ATP-ase and triacylglycerol biosynthesis in the rat (ISBN 951-42-0585-5; PhD thesis/ Univ. of Oulu; julkaistu sarjassa Acta Universitatis Ouluensis, Series D, Medica, ISSN 0355-3221; no. 27) 1978. Oulu: University of Oulu (teostiedot via kansalliskirjasto). Viitattu 4.4.2021. (suomeksi)
- ↑ Maija Halme, Riitta Kaarteenahom Pirjo Koistinen, Kimmo Kontula, Tarja Laitinen, Witold Mazur & Tuula Toljamo: Kannustava professori tutki keuhkoahtaumaa (tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 10.12.2012. Viitattu 4.4.2021.
- ↑ Maud Kuistilan palkinto Maud Kuistilan Muistosäätiö, mkmsaatio.fi. Viitattu 4.4.2021.
| ||||||||||
