Vesijärven valuma-alue (Päijänne)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Vesijärven valuma-alue (vesistöaluetunnus 14.24) on Kymijoen vesistön (14) Suur-Päijänteen alueessa (14.2) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Valuma-alueen suurin järvi on Vesijärvi, jonka pinta-ala muodostaa 21 % koko valuma-alueesta. Vesistön valuma-alueen alarajana on Vääksynjoki, jossa reitin vedet tulevat seuraavaksi Asikkalanselän alueelle (14.21). Joen rinnalla on Vääksyn kanava, joten Vesijärvi on teknisesti ottaen bifurkaatiojärvi.[1][2][3]

Yleistä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesijärven valuma-alueen pinta-ala on 513,72 neliökilometriä ja sen järvisyys on 22,35 %. Valuma-alueen pituus ja leveys on noin 30 kilometriä. Se jää ensimmäisen ja toisen Salpausselän väliin, jolloin Vääksynjoki on murtanut reitin toisen Salpausselän kautta Päijänteeseen. Vesijärven valuma-alue sijaitsee Suur-Päijänteen alueella (14.2) Päijänteen alueen (14.22) eteläpuolella. Sen itäpuolella sijaitsee Kymijoen alue (14.1). Sillä on yhteinen vedenjakaja Suomenlahteen laskevilla Porvoonjoen vesistön (18) ja sen länsipuolella sijaitsevan Kokemäenjoen vesistön (35) kanssa. Vesistöalue sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa Hollolan, Lahden ja Asikkalan alueilla.[1][2][3]

Pääuoman kulun ja pituuden määritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen vesireitistä tai pääuomasta ei ole ollut saatavilla lähdetietoa. Sen voi kuitenkin päätellä hyödyntämällä vesistöviranomaisten julkaisemia tietoja. Yleensä Suomessa valitaan pääuomaan jokihaaroista se, jonka virtaama on suurempi. Aina ei virtaamatietoja ole saatavilla, joten virtaamien sijaista voidaan käyttää valuma-alueen pinta-alatietoja. Lähiseutujen pinta-alat ovat yleensä verrannolliset purkautumiskohdan virtaamiin. Vesijärven valuma-alueen pääjärvi on Vesijärvi, jonka kautta kaikki vesi päätyy sen laskujokeen Vääksyyn. Järven keskellä on pitkä niemi, joka jakaa vesireitin kahtia läntiseen Laitialanselkään ja Komonselkään. Näiden vesireittien valuma-alueet ovat vesistöviranomaisten VALUE-verkkopalvelun [4] mukaan vastaavasti 204 ja 240 neliökilometriä. Komonselkä johtaa kohti Lahtea, joka sijaitsee kuitenkin ensimmäisellä Salpausselällä. Komonselän kaakkoispuolella aukeaa Enonselkä, josta haarautuu pohjoiseen Kelkonpohjan lahti. Näihin suuntiin johtavien reittien valuma-alueet ovat vastaavasti 75 ja 106 neliökilometriä. Kelkonlahteen laskee Myllyoja ja lahden eteläpuolelle Vähäselkään Haritunjoki, joiden valuma-alueet ovat Ekholmin [2] julkaisun mukaan 32 ja 58 neliökilometriä. Pääuomaan voidaan siksi valita Väksynjoen ja Vesijärven kaakkoisen reitin varrelta Komonselkä ja sen perään Vähäselkään laskeva Haritunjoki. Joki haarautuu yläjuoksulla kahdeksi latvahaaraksi, joiden valuma-alueet ovat Ruokosuonojalla 9,3 ja Koskionojalla 19,9 neliökilometriä.[4][2][3]

Myöskään pääuoman pituudelle ei lähdetietoa. Sekin voidaan selvittää kokoamalla se vesistöviranomaisten julkaisemista tiedoista. Tässä käytetään hyväksi Paikkatietoikkuna -verkkopalvelun uomatietoja. Vääksynjoki on 1,1 kilometriä pitkä, Vesijärven osuus Haritunjoelle on kartasta lyhintä reittiä kulkien 18,5 kilometriä (Paikkatietoikkunan verkkopalvelussa 20,0 km), ja sen päälle Haritunjoen kokonaispituus on 10,4 kilometriä. Viranomaisten tietoja hyödyntäen pääuoman vesireitin pituudeksi tulee 31,6 kilometriä.[5][4]

Vesistön jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat kahdeksan aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä [1][2]:

  • Häränsilmänojan valuma-alue (14.248)
  • Paimelan Myllyojan valuma-alue (14.242)
  • Matjärven valuma-alue (14.247)
  • Haritunjoen valuma-alue (14.243)
  • Hammonjoen valuma-alue (14.246)
  • Kiikunojan valuma-alue (14.245)
  • Kotojärven valuma-alue (14.244)

Vesistöalueen maankäyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueesta on metsämaata, avoimia kangasmetsiä ja kalliomaita 51,0 %, maatalousalueita 18,3 %, kosteikkoja ja soita on 1,9 % ja rakennettuja alueita on 8,3 %. Maa-alueiden lisäksi on vesistöinä 20,5 %.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Vesijärven valuma-alue (14.24) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.5.2019.
  2. a b c d e Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  3. a b c Vääksynjoki, Vääksy (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 19.3.2023.
  4. a b c d Vesijärven valuma-alueen maankäytön määritys, VALUE - Valuma-alueen rajaamistyökalu KM10, Suomen ympäristökeskus, viitattu 19.3.2023
  5. Vesijärven valuma-alue Karttaikkuna. Paikkatietoikkuna. Viitattu 19.3.2023.