Verkkosiipiset

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Verkkosiipiset
Chrysoperla carnea
Chrysoperla carnea
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Verkkosiipiset Neuroptera
Linnaeus, 1758
heimot
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Verkkosiipiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Verkkosiipiset Commonsissa
Nemopteridae - Nemoptera sp.

Verkkosiipiset (Neuroptera) eli harsosiipiset on hyönteislahko, johon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 5000 lajia. Ne ovat petoja sekä toukkina että aikuisina. Suomessa verkkosiipisiä on tavattu 54 lajia.

Aikuiset verkkosiipiset ovat melko pienikokoisia ja jotkin lajit muistuttavat pientä sudenkorentoa. Etenkin monien kirvakorentojen siivet ovat itse eläimeen verrattuna kookkaat ja lahkon nimi tulee siipien monimutkaisesta ja tiheästä suonituksesta. Etu- ja takasiivet ovat samannäköiset ja korennolla on purevat suuosat. Aikuinen korento on usein pahanhajuinen.

Ravinnokseen verkkosiipiset käyttävät pääsääntöisesti kirvoja sekä muurahaisia. Verkkosiipisten toukat eroavat ulkonäöltään suuresti aikuisesta korennosta ja ovat maalla eläviä petoja. Ne naamioituvat usein keräämällä ympärilleen syömiensä kirvojen tyhjiä kuoria, sammalta tai muuta roskaa. Kirvakorentojen toukkia käytetään apuna biologisessa tuholaistorjunnassa. Oman erikoisen ryhmänsä muodostavat muurahaiskorennot, joiden toukka – muurahaisleijona – kaivautuu maahan jättäen vain saaliin pitelemiseen tarkoitetut leuat esille. Muodonvaihdos on täydellinen.

Verkkosiipisistä on fossiiliaineistoa permikaudelta lähtien. Joissakin lähteissä kaislakorennot ja käärmekorennot luetaan mukaan verkkosiipisiin, mutta nykyään niiden katsotaan muodostavan omat lahkonsa.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.