Muurahaiskorennot
| Muurahaiskorennot | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Euroleon nostras | ||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||
| |
Muurahaiskorennot (Myrmeleontidae) ovat verkkosiipisten (Neuroptera) lahkoon kuuluva hyönteisheimo. Siihen kuuluu maailmanlaajuisesti yli 2000 lajia ja muurahaiskorentoja tavataan lähes kaikilta mantereilta.
Sisällysluettelo |
Ulkonäkö ja elintavat [muokkaa]
Aikuinen muurahaiskorento muistuttaa ulkoasultaan hieman pientä sudenkorentoa, mutta on helppo erottaa pitkistä, kärjestään kaartuvista tuntosarvista. Korennon vartalon pituus vaihtelee 40–80mm. Korennot käyttävät ravinnokseen joko kukkien siitepölyä tai ovat toukkien tapaan petoja.[1]
Muiden verkkosiipisten tapaan aikuiset korennot ovat aktiivisia lähinnä öisin ja lentävät usein valolle.
Muurahaisleijona [muokkaa]
Muurahaiskorentojen toukkia kutsutaan muurahaisleijoniksi. Nimensä mukaisesti niiden pääasiallisena ravintona ovat muurahaiset, mutta myös muut pienet hyönteiset. Useiden lajien toukat elävät hiekkamailla, jonne kaivavat pyyntikuopan ja odottelevat kuopan pohjalle piiloutuneina sinne putoavia muurahaisia. Jotkin lajit piilottelevat puiden koloissa tai väijyvät maastossa ohikulkevaa saalista. Muurahaiskorennon toukalla on näyttävät leuat, joilla se pitelee saalistaan paikoillaan samalla kun se imee sen kuiviin. Vaihtaessaan paikkaa toukka liikkuu perä edellä ja jättää jälkeensä helposti tunnistettavan jäljen.
Lajit Suomessa [muokkaa]
Suomessa esiintyy kaksi muurahaiskorentolajia: aitomuurahaiskorento (Myrmeleon formicarius) ja pikkumuurahaiskorento (Myrmeleon bore). Skandinaviassa on lisäksi kolmaskin laji, Euroleon europaeus, jota on tavattu esimerkiksi Ruotsin Gotlannista, Öölannista sekä Gotska Sandönilta. Kotimaisista lajeista M. formicarius on verraten yleinen hiekka- ja soramailla koko Etelä-Suomessa, mutta harvinainen M. bore esiintyy ainoastaan etelä- ja lounaisrannikon avoimilla merenrantahietikoilla ja dyyneillä. Myrmeleon bore on yleensä pienempi ja takaruumiin jaokkeet yleensä kaksiväriset. Eroja on molemmilla sukupuolilla myös takaruumiin viimeisessä jaokkeessa.
Lähteet [muokkaa]
- Meinander, M.: The Neuroptera and Mecoptera of eastern Fennoscandia, s. 69-72. Societas pro Fauna et Flora Fennica, Helsinki, 1962. Fauna Fennica 13.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Tree of Life web project (englanniksi)
- Antlionpit.com Muurahaiskorennoille omistettu sivusto (englanniksi)
Sivulta puuttuu