Kirvakorennot
Sivulta puuttuu | Kirvakorennot | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||
| Drepanepteryx phalaenoides | ||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Alaheimot ja suvut | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||
 Kirvakorennot Wikispeciesissä |
Kirvakorennot (Hemerobiidae) on laaja verkkosiipisiin lukeutuva hyönteisheimo. Suomesta on tavattu 30 siihen kuuluvaa lajia.[1]
Sisällysluettelo |
Rakenne [muokkaa]
Aikuinen kirvakorento on hoikka, tyypillisesti 6–15 mm pituinen hyönteinen, jolla on suhteellisen kookkaat verkkosilmät.
Kirvakorennot muistuttavat ulkonäöltään harsokorentoja, mutta eroavat näistä paitsi tyypillisesti ruskeankirjavasta värityksestään, ennen kaikkea siipisuonituksen perusteella. Kirvakorentojen siivissä on tiheässä pitkiä pitkittäissuuntaisia suonia, jotka muodostavat ainakin kaksi tai useampia siiven tyvestä ulospäin suuntautuvaa sektoria. Siivet ovat muodoltaan pyöreähköt. Sitä vastoin harsokorentojen siipisuonitus on verkkomainen ja siivet selvästi enemmän pitkänomaiset. Eläimen ruskeansävyinen väri ei itsessään ole riittävä tuntomerkki, sillä monien harsokorentojen talvehtivat muodot ovat väriltään rusehtavia.[2]
Käyttäytyminen [muokkaa]
Naaras munii munat kasvien lehdille, johon ne kiinnittyvät suoraan, ilman harsokorentojen munille tyypillistä varsiosaa.
Sekä toukat että aikuiset yksilöt ovat aktiivisesti saalistavia petoja, jotka käyttävät ravinnokseen erityisesti kirvoja ja punkkeja. Kirvakorentoja käytetäänkin apuna biologisessa torjunnassa.[3][4]
Muiden verkkosiipisten tapaan kirvakorennot ovat pitkälti yöaktiivisia ja lentävät mielellään kirkkaiden valojen luokse.
Lähteet [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
- Tree of Life web project (englanniksi)
- ITIS: Hemerobiidae (englanniksi)
