Verenpisarat
Wikipedia
| Verenpisarat | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Siroverenpisara (Fuchsia magellanica) | ||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||
| |
Verenpisarat (Fuchsia) on horsmakasvien suku, jonka monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Sukuun kuuluu ainakin sata lajia,[1] ja lisäksi on jalostettu useita lajikkeita. Useimmat lajit ovat kotoisin Etelä-Amerikasta, mutta lajeja on myös Meksikossa, yksi Tahitilla ja neljä Uudessa Seelannissa.[2]
Verenpisarat ovat pensaita tai puita, jotka pudottavat lehtensä talveksi viileässä ilmastossa mutta kasvavat ikivihreinä lämpimämmillä alueilla. Niillä on tyypillinen, erikoisen muotoinen kukka, jossa terälehdet muodostavat alaspäin suuntautuvan torven ja sen kantaan kiinnittyneen kruunun.[3] Suurimmat verenpisarat ovat 12-15 m korkeita puita.[4]
Verenpisaran hedelmät ovat meheviä, ja yhtä lajia kasvatetaan lähinnä marjojensa takia.[5] Koristekasveina kasvatettavat verenpisarat ovat kookkaita, n. 50 cm korkeita kasveja. Ne kasvavat pensaan muodossa, ja niiden kukat ovat melko isot, fuksianpunaiset.
[muokkaa] Lajeja
- Fuchsia fulgens – tuliverenpisara
- Fuchsia magellanica – siroverenpisara
- Fuchsia procumbens – kääpiöverenpisara
[muokkaa] Lähteet
- ↑ National collection (lajiluettelo)
- ↑ Fuchsia The Cultivation of New Zealand Trees and Shrubs
- ↑ Fuchsia Photos
- ↑ Fuchsia excorticata Kenneth i Stockholm
- ↑ Country fam and Garden

