Vasemman rannan Ukraina
Vasemman rannan Ukraina (ukr. Лівобережжя) on historiallinen, maantieteellinen ja hallinnollinen alue Ukrainassa. Aluetta rajaa lännessä Dneprjoki.[1]
Alueesta tuli 1600–1700-luvulla merkittävä Ukrainan taloudellinen, poliittinen ja kulttuurinen keskus. Se koostui hallinnollisesti kymmenestä kasakoiden hallintoalueesta (Starodubin, Tšernihivin, Nizhynin, Prylukyin, Hadiatšin, Kiovan, Perejaslavin, Myrhorodin ja Pultavan rykmentit), jotka muodostivat Kasakkahetmanaatin. Toisinaan on Sloboda-Ukrainan, jossa oli samanlainen yhteiskunta- ja talousjärjestys, katsottu kuuluvan Vasemman rannan Ukrainaan, vaikka se ei koskaan kuulunut hallinnollisesti hetmanaattiin ja sen historiallinen kehitys oli erilainen. Vasemman rannan alueita on yleisesti pidetty Ukrainan etnisen alueen ytimenä. Aiempi Vasemman rannan Ukraina kattaa nykyisin Tšernihivin ja Pultavan alueet, Kiovan alueen vasemman rannan ja Tšerkasyn alueen, Kiovan kaupungin ja sen oikean rannan alueet, pohjoisosan Dnipropetrovskin alueesta ja luoteisosan Sumyn alueesta. Starodub sisältyy nykyisin Venäjän federaation Brjanskin alueeseen.[1]
Oikean rannan Ukrainan vastaisen rajan muodosti Dneprin vesiväylä. Näin joesta tuli rajavyöhyke, ja Vasemman rannan Ukraina joutui suuntautumaan poliittisesti ja taloudellisesti Moskovaan. Dneprin merkitys palautui vasta vuoden 1795 jälkeen, kun Oikean rannan Ukraina oli liitetty Venäjään.[1]
Vasemman rannan synty maantieteelliseksi ja poliittiseksi kokonaisuudeksi tapahtui kasakoiden ja Puolan välisen sodan (1648–1657) sivujuonteena. Tällöin Andrusovon rauhansopimuksen perusteella (1667) Dnepristä tuli Venäjän ja Puolan vaikutusvaltavyöhykkeiden raja.[1]
Venäjän ja Puolan välinen niin sanottu ikuinen rauha (1686) vahvisti aiemman Andrusovon rauhansopimuksen ja Puolan vaatimuksen, joka kohdistui Oikean rannan Ukrainaan. Venäjä sai valtaansa Vasemman rannan Ukrainan.[1]
Vasemman rannan Ukrainan autonomia oli 1700-luvulla hauras, ja hetmanaatin historia päättyi 1782. Vuosina 1796–1802 Vasen ranta oli Vähä-Venäjän kuvernementin hallinnollinen alue.[1]
Vasen ranta ei enää muodosta hallinnollista yksikköä, mutta Venäjän vallan ajasta on yhä olemassa jäänteitä. Alueen säätyläistön merkitys ukrainalaisessa älymystössä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkupuolelle oli suhteettoman suuri. Samalla tavalla alueen talonpoikaisväestössä vapaat talonpojat ja valtion talonpojat muodostivat merkittävän osan maalaisväestöstä, ja siellä oli vähemmän maaorjuutta kuin Galitsiassa ja Oikean rannan Ukrainassa. Alueen tyypillinen piirre olivat erilliset maatalot.[1]