Valkoinen kuningatar
| Valkoinen kuningatar | |
|---|---|
| The White Queen | |
| Tyyli | historiallinen draama |
| Luoja(t) |
Emma Frost Lisa McGee Malcolm Campbell Nicole Taylor |
| Pääosissa |
Rebecca Ferguson Max Irons |
| Alkuperämaa | Iso-Britannia |
| Alkuperäiskieli | englanti |
| Verkko |
 BBC One Yle TV1 |
| Esitetty |
16. kesäkuuta 2013 – 18. elokuuta 2013 |
| Tuotantokausia | 1 |
| Jaksoja | 10 |
| Tuotanto | |
| Ohjaaja(t) |
James Kent Jamie Payne Colin Teague |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Valkoinen kuningatar (engl. The White Queen) on brittiläinen historiallinen draamasarja. Sarja kertoo Ruusujen sodasta ja keskittyy kolmeen vallassa olevaan naiseen Elizabeth Woodvilleen, Margaret Beaufortiin ja Anne Nevilleen.[1] Sarja perustuu Philippa Gregoryn historialliseen romaanisarjaan The Cousin’s War. Televisiosarja perustuu romaaneihin Valkoinen kuningatar (The White Queen, 2009) Punainen kuningatar (The Red Queen, 2010) ja The Kingmaker's Daughter (2012).
Valkoinen kuningatar esitettiin ensimmäisen kerran BBC One-kanavalla vuonna 2013 ja Suomessa Yle TV1 aloitti sarjan esittämisen vuonna 2014.
BBC:n mukaan sarjalle ei ole tulossa jatkoa, vaan sarjasta oli koko ajan tarkoitus tehdä kymmenenosainen.[2] Kuitenkin vuonna 2013 Starz ilmoitti tuottavansa sarjalle jatko-osan The White Princess, joka perustuu Gregoryn samannimiseen romaaniin.[3]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1464 Plantagenet-suvun kaksi haaraa, Lancasterit ja Yorkit, taistelevat Englannin kruunusta niin sanotussa Ruusujen sodassa. Nuori York-sukuun kuuluva Edvard kruunataan kuninkaaksi Warwickin herttuan avustuksella. Kuningas Edvard päättää naida vastoin herttuan tahtoa Lancaster-sukuun kuuluvan aatelisnaisen Elisabet Woodvillen, joka on juuri jäänyt leskeksi. Warwickin herttua tekee kaikkensa estääkseen Elisabethin nousun valtaan, mutta Elisabethin apuna on hänen äitinsä Jacquetta, joka pitää itseään eräänlaisena noitana.
Elisabethin ja Edvardin suurin vihollinen on Lancaster-sukuun kuuluva Margaret Beaufort, joka on syvästi uskonnollinen nainen ja tekee kaikkensa saadakseen poikansa Henry Tudorin valtaistuimelle. Warwickin herttuan tytär Anne Neville joutuu olemaan osa isänsä suunnitelmia vallan kaappaamiseksi. Anne kuitenkin nai kuningas Edvardin nuoremman veljen Richardin, ja pyrkii itse valtaan.
Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Rebecca Ferguson | … | Elisabet Woodville, "Valkoinen kuningatar" ja kuningas Edvardin puoliso |
| Max Irons | … | Kuningas Edvard |
| Janet McTeer | … | Jacquetta Woodville, Elisabethin äiti |
| Amanda Hale | … | Lady Margaret Beaufort, "Punainen kuningatar" |
| James Frain | … | Richard Neville, Warwickin herttua joka tunnettiin nimellä "Kuninkaantekijä" |
| Faye Marsay | … | Anne Neville, Richard Nevillen tytär |
| Tom McKay | … | Jasper Tudor |
| David Oakes | … | George, Clarencen herttua, kuningas Edvardin veli |
| Eleanor Tomlinson | … | Lady Isabel Neville, Clarencen herttuatar, Georgen vaimo ja Lady Anne Nevillen vanhempi sisar |
| Aneurin Barnard | … | Richard, Gloucesterin herttua, kuningas Edvardin veli |
| Ben Lamb | … | Anthony Rivers, Elisabethin veli |
| Rupert Graves | … | Lordi Thomas Stanley |
| Robert Pugh | … | Paroni Rivers, Elisabethin isä |
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valkoinen kuningatar -sarjan tuotantobudjetti oli 22 miljoonaa euroa. Televisiosarja kuvattiin 120:n päivän aikana Belgiassa muun muassa Bruggen ja Gentin kaupungeissa.[4][5]
Sarjasta tehtiin kaksi erilaista versiota: Yhdysvaltojen markkinoille tarkoitettu versio sisältää enemmän alastonkohtauksia kuin Ison-Britannian markkinoille tarkoitettu.[6]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Televisiosarja sai kolme Golden Globe- ja neljä Primetime Emmy -ehdokkuutta ja se voitti People's Choice Award -palkinnon. Sarjaa on kuitenkin myös arvosteltu historiallisten tosiasioiden vääristelemisestä.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The White Queen, a new ten-part drama for BBC One 31.08.2012. BBC Media Centre. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Fletcher, Alex: 'The White Queen' ditched by BBC: Is it axed too soon? 20.8.2013. Digital Spy. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Walker, Tim: The White Queen is to make a comeback The Telegraph. 17.10.2013. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Ben Stephenson: White Queen 29.5.2013. BBC Media Centre. Viitattu 14.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Peter Vantyghem: BELGIUM: Hollywood on the North Sea Vox Europ. 12.10.2012. Viitattu 14.8.2016. (englanniksi)
- ↑ Hastings, Chris: The Blue Queen! How U.S TV bosses persuaded stars of the BBC's historical drama to strip off and have more sex - but only for American audiences Daily Mail. 13.7.2013. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)
- ↑ Lazarus, Susanna: The White Queen's Aneurin Barnard on why historical accuracy can be "pretty boring" Radio Times. 12.7.2013. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 16.5.2017. (englanniksi)