Kuninkaantekijä
Kuninkaantekijä (engl. kingmaker) on Britanniasta lähtöisin oleva politiikan käsite. Sillä viitataan sellaiseen henkilöön, joka pystyy oman poliittisen vaikutusvaltansa avulla nostamaan jonkun toisen henkilön valta-asemaan[1].
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuninkaantekijä-termi liitettiin ensimmäisenä Warwickin 16. jaarliin Richard Nevilleen[1]. Nevillellä oli merkittävä rooli, kun kuningas Henrik VI syrjäytettiin ja hänen tilalleen nousi Edvard IV. Myöhemmin Neville kuitenkin kääntyi Edvardia vastaan ja oli mukana palauttamassa Henrik VI:ta takaisin valtaistuimelle. Nevilleä kutsuttiin kuninkaantekijäksi ensimmäisen kerran tiettävästi vuonna 1599, lähes 130 vuotta kuolemansa jälkeen. Käsitteen vakiintuminen kesti kuitenkin kauan ja se tuli yleiseen käyttöön englannin kielessä vasta 1800-luvulla.[2]
Alkujaan kuninkaantekijällä viitattiin nimenomaan sellaiseen henkilöön, joka käytti poliittista valtaansa muiden eduksi sen vuoksi, ettei hän itse voinut esimerkiksi lainsäädännön takia ryhtyä kuninkaaksi ja hän tarvitsi täten sijaishallitsijaa. Nykyään käsitteellä viitataan kuitenkin laajemminkin sellaisiin henkilöihin, jotka käyttävät omaa vaikutusvaltaansa edistääkseen muiden poliittisia pyrkimyksiä. 2000-luvulla käsite on liitetty muun muassa intialaiseen Sonia Gandhiin ja brittiläiseen Nick Cleggiin.[2]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Definition of kingmaker in English Oxford Dictionary. Arkistoitu 27.2.2017. Viitattu 27.2.2017. (englanniksi)
- ↑ a b What is a 'kingmaker'? BBC News Magazine. 15.3.2010. Viitattu 27.2.2017. (englanniksi)