Vahanen-yhtiöt

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Vahanen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vahanen-yhtiöt
(Vahanen Group)
Tunnuslause Rakennetaan onnistumisia
Perustettu Emoyhtiö 1955
Toimitusjohtaja Risto Räty[1]
Kotipaikka Linnoitustie 5, 02600 Espoo, Suomi
Toiminta-alue Suomi
Toimiala Suunnittelu, konsultointi, arkkitehtuuri
Liikevaihto 32,8 M€ (2018)[2]
Henkilöstö noin 500[3]
Emoyhtiö Vahanen International Oy[3]
Tytäryhtiöt

Innovarch Oy, Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy (Vahanen Rakennuttaminen Oy), Vahanen Development Oy, RTC Vahanen Turku Oy, Vahanen Environment Oy, Vahanen-Halme Acoustics Oy, Vahanen Jyväskylä Oy, Vahanen Monitoring Services Oy, Vahanen Rakennusfysiikka Oy,

Vahanen Suunnittelupalvelut Oy, Vahanen Talotekniikka Oy[3]
Kotisivu www.vahanen.com

Vahanen oli suomalainen rakennus- ja kiinteistöalan konsulttiyritys.[4] Vahanen-konsernin liiketoimintaan kuuluu muun muassa lvi- ja sähkösuunnittelua, rakenteiden korjausvaurioanalyysejä ja rakennesuunnittelua.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy 1955̣–1999[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikko Vahanen perusti nimeään kantavan insinööritoimiston vuonna 1955.[6]

Vahasen poika Risto Vahanen tutki Teknillinen korkeakoulun diplomityössään kestävien laastien ominaisuuksia tutkimalla maailman vanhimpien laastien koostumusta esimerkiksi Vatikaanissa. Valmistuttuaan 1980-luvulla Risto Vahanen sai idean tuottaa tutkimustietoa erityisesti rakennusalan materiaaliteollisuuden tarpeisiin.[7]

1990-luvun lamavuosina Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy siirtyi Risto Vahaselle.[6]

Vahasen laboratorio perustettiin vuonna 1994. Yhtiön ja laboratorion varhaisimpia merkittäviä toimeksiantoja olivat esimerkiksi Pietarin lonnaisen vedenpuhdistamon korjaamisen konsultointi ja laadunvarmistus ja Olympiastadionin 1990-luvulla tehtyjen korjausten betonitutkimukset ja korjaussuunnittelu.[7]

Vahanen-yhtiöt 2000–2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuun 2000 alussa Vahasen helsinkiläinen insinööritoimisto osti kymmenen hengen AT-Yhtiö Oy -insinööritoimiston Hämeenlinnasta[8][9]. Ennestään Vahasella oli aluetoimistot Turussa, Oulussa, Tallinnassa ja Pietarissa. Risto Vahanen kokosi omistamansa yritykset konserniksi Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n ympärille, joka työllisti 80 ihmistä. Konsernin omistuksesta 90 prosenttia oli Vahasella ja loput muutamilla avainhenkilöillä.[9] Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy:n toimitusjohtajana aloitti Jyrki Jalli, ja Risto Vahanen siirtyi Mikko Vahanen Oy -yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi.[8]

Vuonna 2005 Vahanen osti Matti Ollilan insinööritoimiston, jonka kanssa se oli saanut yhteisen toimeksiannon Helsingin Musiikkitalon rakennesuunnittelusta edellisenä syksynä. Vahanen oli keskittynyt rakennusfysiikkaan, elinkaaritekniikkaan, uudisrakennusten suunnitteluun ja korjausrakentamiseen. Yritysoston jälkeen konsernilla oli yli 130 työntekijää Suomessa ja 60 henkilöä Viron, Pietarin ja Moskovan yhtiöissä.[6]

Toukokuussa 2008 Vahanen Yhtiöt osti tamperelaisen Vaateri Oy:n, joka oli keskittynyt korjausrakentamisen asiantuntijapalveluihin.[10] Syyskuussa Vahanen osti Innovarchin, joka oli yksi Suomen suurimpia arkkitehtitoimistoja. Innovarch oli keskittynyt uudiskohteisiin, erityisesti kauppakeskussuunnitteluun. Vahasen arkkitehtikuntaa oli työllistänyt korjausrakentaminen, rakennesuunnittelu ja kiinteistöjen tekninen hallinta. 70 suunnittelijaa työllistäneestä yhtiöstä tuli kaupan myötä Suomen suurin arkkitehtipalveluita tarjoava toimisto.[11]

Syyskuussa 2009 Vahanen-yhtiöt osti vantaalaisen talotekniikan asiantuntijayrityksen Instakonin, joka oli suunnitellut muun muassa urheilu- ja vapaa-ajantiloja ja erikoistunut maanalaiseen rakentamiseen ja erikoistilojen lvis-suunnitteluun. Yhtiöllä oli myös toimisto Bukarestissa, Romaniassa ja pieni osuus dubailaisesta konsulttitoimistosta. Lappeenrannasta Vahanen osti insinööritoimisto Planekarin osake-enemmistön.[12] Marraskuussa Vahanen-konsernin ensimmäisenä suvun ulkopuolisena toimitusjohtajana aloitti Veijo Komulainen, Risto Vahanen jatkoi hallituksen puheenjohtajana. Konserni työllisti lähes 400 henkilöä.[13]

Helmikuussa 2010 Vahanen-konserni osti Eduarchin eli Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttisen. Yhtiö oli suunnitellut muun muassa päiväkoteja ja erilaisia koulurakennuksia ja osallistunut useisiin peruskorjaushankkeisiin.[14]

Vahanen-yhtiöt 2016– 2022[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 2016 Vahanen-yhtiöiden konsernijohtajana aloitti Risto Räty. Yhtiö oli yksi suurimmista suomalaisomisteisista rakennus- ja kiinteistöalan asiantuntijaorganisaatioista.[15] Hallituksen puheenjohtajaksi siirtyi Pekka Rantamäki. Konsernin pääomistaja Risto Vahanen jätti paikkansa konsernijohtajana ja hallituksen puheenjohtajana ja kertoi keskittyvänsä jatkossa alan kehitystehtäviin. Sekä Räty että muukin toimiva johto saivat omistusosuuksia yhtiöstä, mutta suurin omistusosuus säilyi Risto Vahasella, joka suunnitteli osuuden säätiöimistä.[16]

Vuonna 2017 konsernin liikevaihto oli noin 30 miljoonaa.[5]

Vuonna 2018 yhtiö hankki Arkkitehtitoimisto Alpo Halmeen, joka oli erikoistunut akustiikan ja äänitekniikan suunnitteluun. Maaliskuussa Vahanen-yhtiöi­hin kuuluva arkkitehtitoimisto Innovarch osti Arkkitehtitoimisto Timo Viikari & Co:n liiketoiminnan. Yhtiö oli erikoistunut vanhojen arvokiinteistöjen korjausrakentamiseen.[5] Vahanen teki myös kaksi muuta yrityskauppaa, se osti Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit -yrityksen ja Talokeskus Yhtiöiltä kestävän kehityksen liiketoiminnan. Konsernin henkilöstömäärä kasvoi noin sadalla.[17]

Vuonna 2019 yhtiö teki kaikkien aikojen ennätystuloksensa. Sen liikevaihto kasvoi lähes 12 prosenttia yltäen 36,7 miljoonaan euroon. Yhtiön käyttökate oli 3,7 miljoonaa euroa ja se työllisti lähes 500 henkilöä.[18]

Helmikuussa 2020 Vahanen osti enemmistön Rakennuttajatoimisto Allianssista, joka oli erikoistunut rakennuttamisen ja projektinjohdon palveluihin liike-, toimitila- ja asuntohankkeissa uudisrakentamisessa, peruskorjauksissa ja konversioprojekteissa. Viisivuotiaan yhtiön suurimpia asiakkaita olivat Varma, Fennia, LähiTapiola ja Avara ja se työllisti 27 työntekijää.[4] Toukokuussa Vahanen fuusioi Vahanen PRO Oy:n ja Rakennuttajatoimisto Allianssi Oy:n. Uuden yhtiön nimeksi tuli Vahanen Rakennuttaminen Oy.[19]

Ruotsalainen suunnittelun konsulttiyhtiö Afry osti lokakuussa 2021 Vahanen-yhtiöiden emo- ja tytäryhtiöt sekä vähemmistöosakkuusyhtiöt. Kauppa vaatii vielä Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnän. Vuonna 2020 Vahanen-yhtiöiden liikevaihto oli 45,6 miljoonaa euroa ja yritykset työllistivät noin 500 henkilöä Suomessa kymmenellä paikkakunnalla sekä Virossa ja Romaniassa.[20]

Organisaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Vahanen toimi 12 paikkakunnalla ja sillä oli noin 500 työntekijää. Vahanen-yhtiöt muodostuu 12 yrityksestä.[3] Konsernin yhtiöitä ovat muun muassa Innovarch Oy, Vahanen Talotekniikka Oy ja Vahanen Rakennusfysiikka Oy. Konserni toimii koko Suomen alueella ja yli puolet sen toiminnasta sijoittuu pääkaupunkiseudulle.[5]

Tuotteet ja palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2020 Vahasen palvelut oli jaettu kuuteen ryhmään:[21]

  • Energia- ja elinkaaripalvelut
  • Kiinteistö- ja kaupunkikehitys
  • Rakennuttaminen ja valvonta
  • Suunnittelu ja arkkitehtuuri
  • Tutkimukset ja tarkastukset
  • Ympäristö

Vahasen rakennusmateriaali- ja haitta-ainetutkimuksiin erikoistuneessa laboratoriossa tehdään teollisuuden tarpeisiin esimerkiksi käyttöikäennakointeja sekä tutkitaan erikoiskohteita, kuten tulipalojen vaurioita, yritysten välisiä reklamaatioita ja selvittelyjä.[7]

Projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vahanen vastasi Musiikkitalon rakennesuunnittelusta
Vahanen on tehnyt Kansallisteatterin peruskorjauksen hankesuunnittelun

Esimerkkejä Vahasen projekteista:

  • 1990-luvulla Insinööritoimisto Mikko Vahanen ky. ja Arkkitehtitoimisto Markku Aalto ky suunnittelivat Helsingin olympiastadion peruskorjauksen[22]
  • Vuonna 2004 Vahanen sai toimeksiannon Helsingin Musiikkitalon rakennesuunnittelusta[6]
  • Vuonna 2010 Helsingin kaupunginhallitus valitsi Vahanen Oy:n koordinoimaan Ormuspellon alueella yhdeksän kaupunkipientalotontin ryhmärakentamisen järjestämistä ja kohteen rakennuttamista.[23]
  • Vuonna 2014 Vahanen sai kahden miljoonan euron arvoisen tilauksen Kazanista. Tatarstanin suurimpiin kuuluva rakennusyhtiö alkoi rakentaa asuntoja Vahasen suunnitteluosaamisen avulla.[24]
  • Vuoden 2018 merkittävimpiä alkaneita asiakasprojekteja olivat Kansallisteatterin peruskorjauksen hankesuunnittelu ja Laakson sairaalan rakennesuunnittelu.[17]
  • Vuonna 2020 Vahanen Suunnittelupalvelut suunnitteli Savukoskelle Urho Kekkosen kansallispuistoon 50-metrisen retkeilyriippusillan. Paikalla aiemmin ollut silta oli romahtanut tammikuussa suuren lumimäärän vuoksi.[25]
  • Kesällä 2020 Vahanen kertoi toteuttaneensa Suomen Betoniyhdistykselle ohjelmiston, jonka avulla voi arvioida betonin kuivumiseen kuluvaa aikaa. Lisäksi ohjelmisto arvioi päällystettäviin rakenteisiin liittyviä riskejä.[26]

Tunnustuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Risto Vahanen valittiin vuonna 2005 vuoden asuntovaikuttajaksi.[27]
  • Marraskuussa 2010 Laatukeskus palkitsi Vahasen PutkiremonttiPlus-palvelumallin Vuoden laatuinnovaatio -palkinnolla. PutkiremonttiPlus on korjausrakentamisen palvelumalli, jossa asunto-osakeyhtiön osakkaat pääsevät vaikuttamaan korjaushankkeen suunnitteluun ja toteutukseen alusta lähtien.[28]
  • Vuonna 2017 Vahanen-yhtiöt voitti kolmatta kertaa Vuoden putkiremontti -kilpailun.[29] Vahanen on voittanut saman kilpailun myös vuonna 2018[30] ja 2019.[31]
  • Vahasen betonilaboratorio on Turvallisuus- ja kemikaaliviraston akkreditointiyksikön Finasin vuonna 2018 akkreditoima.[7]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vesa Tompuri: Kustaa Vaasasta Suureen Pullasotaan Insinööritoimisto Mikko Vahanen 1955-2005

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Uutinen 16.9.2016. Vahanen. Viitattu 26.3.2018.
  2. Tulos 07.03.2018. Vahanen-Yhtiöt. Viitattu 26.3.2018.
  3. a b c d Tietoa Vahasesta Vahanen. Viitattu 30.10.2020.
  4. a b Päivikki Pietarila: Vahanen ostaa Rakennuttajatoimisto Allianssin - ”Näille palveluille on merkittävää kysyntää” Kauppalehti. Viitattu 30.10.2020.
  5. a b c d Jyri Tuominen: Vahanen yhdistää insinöörit ja arkkitehdit – korjausrakentamisen yhtiö kasvaa taas yritysostolla Talouselämä. Viitattu 29.10.2020.
  6. a b c d Antti Mikkonen: Jolon sankarilla 190 palkollista Talouselämä. Viitattu 29.10.2020.
  7. a b c d Tästä työstä on suurpiirteisyys kaukana - rakennuksen kunto selviää millimetrin sadasosien tarkkuudella Rakennuslehti. 21.8.2019. Viitattu 2.11.2020.
  8. a b LYHYESTI | Jolon vanki siirtyi yhtiönsä hallituksen puheenjohtajaksi Helsingin Sanomat. 8.11.2000. Viitattu 29.10.2020.
  9. a b antti mikkonen: yrityskaupat Talouselämä. Viitattu 29.10.2020.
  10. Vahanen Yhtiöt osti tamperelaisen Vaaterin Rakennuslehti. 16.5.2008. Viitattu 30.10.2020.
  11. Hanna Säntti: Vahanen vie arkkitehdit Venäjälle Talouselämä. Viitattu 29.10.2020.
  12. Henrik Muukkonen: Vahanen loikkasi Romaniaan Talouselämä. Viitattu 29.10.2020.
  13. Jarmo Seppälä: Vahanen-konserniin ensimmäinen toimitusjohtaja suvun ulkopuolelta Tekniikkatalous. Viitattu 30.10.2020.
  14. Parlok palasi suomalaisille Talouselämä. Viitattu 29.10.2020.
  15. Talouselämä: Risto Vahanen toteutti vallankeikauksen Talouselämä. Viitattu 29.10.2020.
  16. Risto Vahanen aikoo tehdä radikaalin omistusjärjestelyn Rakennuslehti. 16.9.2016. Viitattu 30.10.2020.
  17. a b Perttu Räisänen: Vahanen kasvoi viime vuonna yrityskauppojen vauhdittamana Kauppalehti. Viitattu 30.10.2020.
  18. Vahanen oli viime vuonna ennätysvireessä Rakennuslehti. 13.2.2020. Viitattu 30.10.2020.
  19. Vahanen fuusioi kaksi yhtiötään Rakennuslehti. 4.5.2020. Viitattu 30.10.2020.
  20. Pietarinen, Harri: Ruotsalainen Afry ostaa Vahanen-yhtiöt Helsingin Sanomat. 25.10.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 6.11.2021.
  21. Palvelut Vahanen. Viitattu 18.11.2020.
  22. Olympiastadionin rakennusvaiheet: Remontista remonttiin Urheilumuseo. 21.3.2017. Arkistoitu 7.11.2020. Viitattu 31.10.2020.
  23. Vahanen vetämään ryhmärakennushanketta Helsingissä Rakennuslehti. 30.6.2010. Viitattu 30.10.2020.
  24. Esko Lukkari: Vahaselle miljoonasopimus Kazaniin Kauppalehti. Viitattu 30.10.2020.
  25. Eeva Törmänen: Savukoskelle rakennettiin 50-metrinen teräksinen riippusilta – osat vietiin paikalle helikopterilla Tekniikkatalous. Viitattu 30.10.2020.
  26. Joona Komonen: Betonin kuivumista ei tarvitse enää arvailla Excelissä: Uuden ohjelmiston voi tilata jo testikäyttöön Tekniikkatalous. Viitattu 18.11.2020.
  27. Risto Vahanen on vuoden 2005 asuntovaikuttaja mtvuutiset.fi. 20.1.2006. Viitattu 30.10.2020.
  28. Kauppalehti: Vahanen kehitti vuoden laatuinnovaation Kauppalehti. Viitattu 30.10.2020.
  29. Tekniikka & Talous: Valmistui etuajassa ja alitti kustannusarvion - vuoden putkiremontti palkittiin Tekniikkatalous. Viitattu 30.10.2020.
  30. Vahanen voitti Vuoden putkiremontti -kisan jo neljännen kerran Vahanen. 6.2.2018. Viitattu 2.11.2020.
  31. Vuoden putkiremontti on perusteellisesti mietitty ja perinteisesti toteutettu Kiinteistöposti. 18.2.2019. Viitattu 2.11.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]