Vaasan työväentalo
| Vaasan työväentalo | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Vaasa |
| Koordinaatit | |
| Valmistumisvuosi | 1905 |
| Purkuvuosi | myyty vuonna 1980 |
| Suunnittelija | A. W. Stenfors |
| Rakennuttaja | Vaasan työväenyhdistys |
 |
|
Vaasan työväentalo oli Vaasan kaupungissa sijainnut työväentalo. Työväentalo myytiin vuonna 1980 Vaasan kaupungille, ja se on edelleen osa Vaasan kaupunginteatterin rakennusta.
Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaasan työväenyhdistys, joka oli aluksi nimeltään Vaasan Suomalainen työväenyhdistys, perustettiin vuonna 1883. Se oli toinen Suomeen perustettu työväenyhdistys. Senaatti vahvisti yhdistyksen säännöt vuonna 1884. Ensimmäisen vuoden aikana yhdistykseen liittyi 57 miestä ja 17 naista. Vuonna 1903 jäseniä oli jo 500. Yhdistys liittyi Suomen Työväenpuolueeseen vasta vuonna 1902. Työväentalon hankintaa varten perustettiin rakennusrahasto jo vuonna 1899.[1]
Vuonna 1904 rakennusrahastoon oli saatu koottua niin suuri pääoma, että työväentalon rakentamiseen voitiin ryhtyä. Vuonna 1905 ostettiin tontti osoitteesta Pitkäkatu 53. Kesällä järjestettiin rakennusrahaston kartuttamiseksi arpajaiset, joiden tuotosta 15 % luovutettiin yhdistyksen kirjastolle. Myös Vaasan kaupunki antoi avustusta työväentalon rakentamiseen. Arkkitehti A. W. Stenfors suunnitteli työväentalon ja toimi rakennustöiden päävalvojana. Taloa alettiin rakentaa alkuvuodesta 1906, ja sen vihkiäisjuhlaa vietettiin lokakuussa. Juhlapäivänä talon harjalla liehui punainen lippu alkavan uuden ajan airuena. Kössi Kaatra lausui uuden työväentalon innoittamana: ”Terve tänne kalliin katon alle, terve uuden uutukaiseen tupaan, terve, kansa, köyhälistön linnaan! Nää seinät nousivat, tää katto kohos’ kuin jättikeko yhteistoimin, -voimin, -haluin, -innoin, kuin kerran kohoo uusi yhteiskunta, min näin nyt laskemme me perustusta.”[2]
Vuonna 1932 työväenyhdistys lakkautettiin ja työväentalo oli suljettuna. Omaisuutensa turvaamiseksi työväenyhdistys oli muuttanut sääntönsä siten, että jos yhdistys lakkautetaan, sen omaisuus luovutetaan Sososialidemokraattiselle puolueelle. Irtain ja kiinteä omaisuus oli myyty perustetulle Vaasan Työväentalo Oy:lle. Kesäkuussa 1932 työväentalon ensimmäiset osat vapautettiin omistajiensa käyttöön. Avatut toimipisteet olivat elokuvateatteri, mankeli, pesutupa ja Pitkänkadun puolella sijainneet liiketilat. Työväentalo oli takavarikon jäljiltä huonossa kunnossa. Lattiat oli revitty, kattolaudoituksia oli purettu ja seiniä kolhittu. Näyttämön varusteet olivat yhdessä kasassa juhlasalin etualalla.[2]Työväentalo myytiin vuonna 1980 Vaasan kaupungille, ja se on edelleen osa Vaasan kaupunginteatterin rakennusta.[3]
Toimintaa työväentalolla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Näyttämötoiminta on ollut alusta alkaen kiinteä osa työväentalon toimintaa. Vaasan työväenyhdistyksen näytelmäseurasta ja Näyttelijöiden toverikunnasta muodostui Vaasan työväenyhdistyksen teatteri. Talolla toimi myös urheilu- ja voimisteluseura Kiisto. Talolla oli myös lukusali ja kirjasto. Iltamia järjestettiin lähes viikoittain. Juttutuvassa keskusteltiin pyhäisin ja keskiviikkoisin päivän kysymyksistä ja periaatteellisista asioista.[1] Vuonna 1912 yhdistykselle tarjottiin mahdollisuutta käynnistää elokuvatoiminta taloudenpidon uudeksi muodoksi. Elokuvatoimintaa varten tehtiin oma rakennus tontille, ja pitkään kestänyt toiminta aloitettiin lokakuussa 1912. Filmit kuljetettiin junalla esityspaikkakunnalta toiselle.[2]