Tyndareus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tyndareus oli kreikkalaisessa mytologiassa Spartan kuningas, Oibaloksen ja Gorgofonen[1] tai Periereen ja Gorgofonen[2] poika. Tyndareuksen puoliso oli Leda, jonka kanssa heillä oli lapset Helena, Polydeukes, Kastor, Klytaimnestra, Timandra, Foibe ja Filonoe.

Tyndareuksen vaimon Ledan vietteli Zeus joutsenen hahmossa. Leda sai kaksi munaa, joista kummastakin kuoriutui kaksi lasta. Toisesta tulivat Polydeukes ja Helena, Zeuksen lapset, ja toisesta Kastor ja Klytaimnestra, Tyndareuksen lapset.

Tyndareuksen veli Hippokoon anasti vallan Tyndareukselta ja karkotti hänet, mutta Herakles tappoi Hippokoonin ja tämän pojat, mukaan lukien Lykonin, ja nosti Tyndareuksen takaisin valtaan. Tyndareuksen toisen veljen nimi oli Ikarios, josta tuli Penelopen isä.

Thyesteen anastettua vallan Mykenessä surmatun hallitsijan Atreuksen pojat Agamemnon ja Menelaos saapuivat maanpakoon Spartaan. Heidän vartuttuaan Tyndareus auttoi heitä kaatamaan isänsä surmaajat, ja antoi Klytaimnestran Agamemnonille puolisoksi. Helenan kohdalla kosijoita oli kuitenkin huomattavasti enemmän, koska häntä pidettiin maailman kauneimpana naisena.

Kun Helenan tuli aika astua avioon, monet kuninkaat ja prinssit ympäri maailmaa saapuivat pyytämään hänen kättään tai laittoivat lähettiläänsä tekemään sen puolestaan. Kilpakosijoiden joukossa olivat Odysseus, Menestheus, Aias, Diomedes, Patroklos sekä Idomeneus, mutta suosikki oli Menelaos, joka joidenkin lähteiden mukaan ei itse saapunut paikalle, vaan häntä edusti hänen veljensä Agamemnon. Kaikki paitsi Odysseus toivat mukanaan paljon myötäjäislahjoja.

Tyndareus ei uskaltanut valita voittajaa kosijoista tai edes lähettää ketään pois peläten loukkaavansa heitä ja aiheuttavansa siten riitaa kosijoiden keskuudessa. Odysseus lupasi ratkaista ongelman, jos Tyndareus vain auttaisi häntä Penelopen, Ikaroksen tyttären kosiskelussa. Tyndareus suostui tähän heti, ja niin Odysseus ehdotti, että ennen valinnan tekemistä kaikkien kosijoiden tulisi vannoa juhlallinen vala, jossa nämä lupaavat puolustaa valittua puolisoa ketä tahansa vastaan, joka yrittää riitauttaa valinnan. Tämä ratkaisu osoittautuikin toimivaksi, ja niin Helena ja Menelaos naivat toisensa. Tyndareuksen kuoleman jälkeen Menelaoksesta tuli Spartan kuningas, koska ainoat miespuoliset vallanperijät, Kastor ja Polydeukes, olivat kuolleet ja nostettu Olympos-vuorelle.

Joitakin vuosia myöhemmin Paris, Troijan prinssi, saapui Spartaan naidakseen Afroditen hänelle lupaaman Helenan. Helena rakastuikin häneen ja lähti vapaaehtoisesti Spartasta Pariksen mukaan jättäen taakseen Menelaoksen ja Hermionen, heidän yhdeksänvuotiaan tyttärensä.

Menelaoksen onnistunut yritys hakea Helena takaisin saa aikaan Troijan sodan. Sodan loputtua Orestes tappaa Tyndareuksen tyttären ja samalla oman äitinsä Klytaimnestran kostaen isänsä murhan. Tyndareuksen mainitaan edelleen olleen syyttämässä Orestesta tyttärensä kuolemasta[3], mutta toinen lähde mainitsee Tyndareuksen jo olleen tässä vaiheessa kuollut.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 3.1.4 (engl. käännös).
  2. Apollodoros: Bibliotheke ('Kirjasto') 1.9.5 (engl. käännös).
  3. Hyginus: Fabulae cxix (engl. käännös).
  4. Pausanias: Periegesis tes Hellados ('Kreikan kuvaus') 8.34.1 (engl. käännös).