Tuomas Määttä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuomas Määttä
Henkilötiedot
Syntynyt17. huhtikuuta 1996 (ikä 28)
Jääpallon pelaaja
Lempinimi Tumppi
Pituus 178 cm
Paino 68 kg
Seura Venäjä SKA-Neftjanik
Pelinumero 99
Pelipaikka keskikenttäpelaaja
Urheilijan ura
Junioriseurat
Suomi Botnia
Seurat
Vuodet Seura O (M)
2011–2016 Suomi Botnia
2016–2020 Ruotsi Edsbyns IF 136 (112)
2020- Venäjä SKA-Neftjanik 153 (171)
Maajoukkue
Suomi Suomi 45 (22)

Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 13.5.2023.
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 22.4.2019.

Tuomas Santeri Määttä (s. 17. huhtikuuta 1996) on suomalainen jääpalloilija, joka edustaa Venäjän pääsarjassa pelaavaa SKA-Neftjanikia. Pelipaikaltaan Määttä on keskikenttäpelaaja.[1] Hän on kuulunut myös Suomen jääpallomaajoukkueeseen.[2][3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Botnia (2011–2016)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Määttä edusti Botnia-69:ää, jonka Bandyliigassa pelaavassa edustusjoukkueessa hän debytoi kaudella 2011–2012.[1] Myöhemmin hän toimi myös joukkueen kapteenina.[4] Ruotsiin hän siirtyi Suomen-mestaruuteen päättyneen kauden 2015–2016 jälkeen. Mestaruuskaudella Määttä voitti Bandyliigan pistepörssin niin runkosarjassa kuin pudotuspeleissäkin.[5]

Edsbyns IF (2016–2020)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määttä edusti ruotsalaista Edsbyns IF:ää yhteensä neljän kauden ajan. Kolme kausista päättyi Ruotsin mestaruuteen. Kauden 2019-2020 päätteeksi Määttä valittiin ensimmäisenä suomalaisena vuoden pelaajaksi Ruotsissa.[6] Edsbyns IF-kausina Määttä valittiin Vuoden jääpalloiijaksi Suomessa 2017,[7] 2018[8] ja 2020[9].

SKA-Neftjanik (2020–)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesällä 2020 Määttä siirtyi Venäjän Superliigaan SKA-Neftjanikiin.[10]. Määttä solmi seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen keväällä 2021.[11] Pronssiin päättyneen kauden 2020–2021 jälkeen Määttä valittiin toisena suomalaisena Sami Laakkosen jälkeen Superliigan 22:n parhaan pelaajan joukkoon.[12]

Määttä oli ehdolla vuoden 2020 urheilijaksi.[13]

Määtän toinen kausi SKA:n riveissä päättyi tappioon pronssiottelussa Kuzbass Kemerovoa vastaan. Välierien aikana Määttä joutui kritiikin kohteeksi päädyttyään osaksi Venäjän sotatoimia Ukrainassa tukevaa Z-muodostelmaa.[14] Määttä kertoi ottelun jälkeen tilanteen tulleen vastaan nopeasti ja ettei hän ollut etukäteen tietoinen muodostelman merkityksestä.[15]

Määttä päätti kesällä 2022 jatkaa uraansa Venäjällä ja näin ollen hänet suljettiin pois Suomen maajoukkueesta.[16] Määtän mukaan jatkosopimus oli allekirjoitettu jo 1. helmikuuta ja hän päätti kunnioittaa voimassa olevaa sopimusta vaikka sai tarjouksia myös muilta seuroilta.[17]

Kausi 2022-2023 alkoi SKA-Neftjanikin osalta Venäjän cupin mestaruudella. Määttä teki loppuottelussa HK Jeniseitä vastaan neljä maalia.[18] Superliigakauden päätteeksi Määtän SKA juhli Venäjän mestaruutta.[19] Määtästä tuli samalla neljäs pelaaja Petteri Lampisen, Sami Laakkosen ja Mika Mutikaisen jälkeen, joka on voittanut Venäjän mestaruuden. Mestaruuskauden päätteeksi Määttä solmi uuden kaksivuotisen sopimuksen SKA:n kanssa.[20] Mestaruuskauden osalta Määttä valittiin myös toista kertaa Superliigan 22:n parhaan pelaajan joukkoon.[21]

Kauden 2023-2024 alussa Määtän kaksoisveli Tommi saapui vahvistamaan SKA-Neftjanikin joukkuetta.[22] Seura ei kuitenkaan kyennyt toistamaan edellisen kauden menestystään. Venäjän Cupissa joukkue tippui puolivälierissä ja Superliigassa joukkueen loppusijoitus oli neljäs.[23] Kausi oli kuitenkin Määtälle henkilökohtaisella tasolla hyvä. Kauden päätteeksi hänet valittiin kolmatta kertaa Superliigan 22:n parhaan pelaajan joukkoon.[24]

Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määttä on edustanut Suomea neljä kertaa MM-kilpailuissa vuosina 2016–2019. Vuonna 2016, jolloin Suomi saavutti hopeaa, Määttä valittiin toimittajien valitsemaan kisojen tähdistöön.[25]

Määttä suljettiin pois Suomen maajoukkueringistä Jääpalloliiton hallituksen päätöksellä elokuussa 2022 hänen jatkaessa pelaajauraansa Venäjän pääsarjassa huolimatta Venäjän käymästä hyökkäyssodasta Ukrainassa.[26][27]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Määttä on kotoisin Vantaalta.[28] Myös Määtän veljet Teemu ja Tommi ovat jääpalloilijoita. Poikien isä Esa Määttä on menestynyt ex-jääpalloilija ja valmensi Botnia-69:n Suomen-mestariksi vuonna 2016[29].

Saavutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilökohtaisesti

  • Venäjän Superliigan kausittain valitun 22 parhaan pelaajan joukossa: 2020-2021, 2022-2023

Seurajoukkueessa:

  • Suomen mestaruus: 2016 (Botnia)
  • Suomen Cup: 2016 (Botnia)
  • Ruotsin mestaruus: 2017, 2018 ja 2020 (Edsbyns IF)
  • Ruotsin Cup: 2019 (Edsbyns IF)
  • Venäjän Superliigan mestaruus: 2023 (SKA-Neftjanik)
  • Venäjän Superliigan pronssi: 2021 (SKA-Neftjanik)
  • Venäjän Cup: 2022 (SKA-Neftjanik)
  • Venäjän Super Cup: 2021, 2022 (SKA-Neftjanik)

Maajoukkueessa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b http://www.botnia69.kotisivukone.com/joukkue1/pelaajat.html?p=78044
  2. http://www.finbandy.fi/sjpl/doc/MOpelaajat.pdf
  3. http://www.finbandy.fi/sjpl/doc/MOmaalit2016.pdf
  4. http://www.finbandy.fi/fi/?p=7207[vanhentunut linkki]
  5. http://www.botnia69.kotisivukone.com/uutiset.html?a100=49811
  6. https://yle.fi/urheilu/3-11291360
  7. http://www.finbandy.fi/fi/2017/05/tuomas-maatta-vuoden-jaapalloilija/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. http://www.finbandy.fi/fi/2018/05/tuomas-maatta-vuoden-jaapalloilija-2/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. http://www.finbandy.fi/fi/2020/09/kauden-2019-2020-parhaat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. https://yle.fi/urheilu/3-11292839
  11. http://www.rusbandy.ru/news/14852/
  12. http://www.rusbandy.ru/news/14928/
  13. Holma, Joel: Vuoden urheilija -ehdokkaat julkistettiin Yle Uutiset. 14.12.2020. Viitattu 15.12.2020.
  14. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000008674708.html
  15. https://www.is.fi/urheilu/art-2000008677919.html
  16. Juha Kanerva: Suomen maajoukkuetähti päätti jatkaa uraansa Venäjällä – urheilupomo täräyttää nyt tiukan linjauksen Ilta-Sanomat. 27.7.2022. Viitattu 28.7.2022.
  17. https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/5e39d0fd-fe5e-4129-875b-0a908d47fae0
  18. http://www.rusbandy.ru/news/16150
  19. http://www.rusbandy.ru/news/16653
  20. http://www.skabandy.ru/index.php?r=post&id=1160
  21. http://www.rusbandy.ru/news/16715/
  22. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomen-maajoukkuepelaaja-siirtyy-venajalle/8742908#gs.8a0bem
  23. http://www.rusbandy.ru/news/17442/
  24. http://www.rusbandy.ru/news/17505/
  25. http://www.botnia69.kotisivukone.com/uutiset.html?40395
  26. Venäjällä pelaaville suomalaisveljeksille tyly uutinen Ilta-Sanomat. 22.8.2023. Viitattu 22.8.2023.
  27. Kanerva, Juha: Suomen maajoukkuetähti päätti jatkaa uraansa Venäjällä – urheilupomo täräyttää nyt tiukan linjauksen Ilta-Sanomat. 27.7.2022. Viitattu 28.7.2022.
  28. https://yle.fi/urheilu/3-12067372
  29. http://www.botnia69.kotisivukone.com/uutiset.html?a100=50682
  30. http://www.finbandy.fi/fi/2021/05/jaapallokauden-parhaat-valittu-maatta-ja-simola-vuoden-parhaat/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. Suomen alle 17-vuotiaat voitti jääpallon maailmanmestaruuden yle.fi. 3.2.2013. Oy Yleisradio Ab. Viitattu 7.2.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.