Tuntematon Lauri Törni

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tuntematon Lauri Törni
Kirjailija Juha Pohjonen
Oula Silvennoinen
Kieli suomi
Genre Elämäkerta
Kustantaja Otava
Julkaistu 2013
Sivumäärä 416 s.
ISBN 9789511236481
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Tuntematon Lauri Törni on Lauri Törnistä kertova vuonna 2013 ilmestynyt kirja. Se ovat kirjoittaneet dosentti Juha Pohjonen ja tutkijatohtori Oula Silvennoinen. Kirja herätti ilmestyessään kohua.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjonen ja Silvennoinen tuovat teoksessaan esille näkemyksen, jonka mukaan Törni oli kiistattoman lahjakas sotilas, mutta hänestä on Suomessa annettu virheellinen kuva. Törniin liittyviä hämmentäviä, ristiriitaisia ja kielteisiä piirteitä on lakaistu piiloon ja maanpetostuomiota siloteltu. Tutkijat kritisoivat eri kirjoittajia siitä, että he ovat luoneet vääristeltyä kuvaa Törnin vaiheista ja rakentaneet hänestä omien ihanteidensa mukaista sankarimyyttiä.[2] Erityisesti kritiikki kohdistuu Törnistä neljä kirjaa kirjoittaneisiin Petri Sarjaseen ja Kari Kalloseen, joiden väitetään sekoittaneen Törni-teoksiinsa silkkaa mielikuvitusta.[3]

Kari Kallonen tarkisti myöhemmin julkaistussa teoksessaan Törnistä esitetyt väitteet. Hän huomauttaa Silvennoisen ja Pohjosen kirjan sisältävän lukuisia virheitä, muun muassa Törnin syntymäaika ja kuolinmaa ovat virheellisiä. Tutkijat myös muun muassa väittivät, että Törni lähetettiin SS-vapaaehtoispataljoonasta häpeällisesti kotiin alkoholinkäytön ja tappelemisen vuoksi, mutta Kansallisarkistosta löytyvästä todisteesta selviää, että rangaistuina olivat aivan toiset henkilöt.[4]

Törnin saamaa maanpetostuomiota Saksan puolelle siirtymisestä Lapin sodan aikana 1944 Silvennoinen pitää perusteltuna ja Törnin syyllisyyttä täysin kiistattomana. Hänen mukaansa Törnin oikeudenkäyntiä ei voi liittää poliittisiin sotasyyllisyys- ja asekätkentäoikeudenkäynteihin, kuten Törnin ihailijat ovat tehneet pitäen tuomiota aiheettomana. Törnin tuomio perustui Suomen rikoslakiin ja sotaväen rikoslakiin, eikä Silvennoisen mukaan asiassa ole merkkejä poliittisesta painostuksesta. Törni itse kertoi oikeudessa lähteneensä Saksaan seikkailunhalusta, mutta Silvennoisen arvion mukaan hänen on täytynyt ymmärtää toiminnan tähtäävän vallankaappaukseen Suomessa.[2]

Teoksessa esitetyn mukaan Törni oli kaksijakoinen luonne: selvin päin pidetty, sävyisä ja sulkeutunut, mutta alkoholin vaikutuksesta aggressiivinen, arvaamaton ja jopa ympäristölleen vaarallinen. Törni käytti runsaasti alkoholia, ja se oli hänelle ongelma. Pohjosen ja Silvennoisen mukaan Törniä ei ajanut isänmaanrakkaus tai ihanteellisuus kuten mediassa on kerrottu, vaan toiminnanhalu ja sotiminen, jotka Törni itsekin kertoi motiiveikseen. Sotien jälkeen hän ei enää kyennyt sopeutumaan siviilielämään.[2]

Kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Diplomaatti ja kirjailija J. Michael Cleverley, joka on kirjoittanut Törnistä teoksen Lauri Törni, syntynyt sotilaaksi (2003), kritisoi Pohjosen ja Silvennoisen teosta vähän uutta tietoa esittävänä, virheitä sisältävänä ja asenteellisen valikoivana.[5] Cleverleyn mukaan teos jättää kertomatta, että Yhdysvaltain armeijan komentajat arvioivat Törnin kaikissa puolivuotisarvioissa parhaiden upseeriensa joukkoon ja häntä luonnehdittiin erittäin älykkääksi, korrektisti käyttäytyväksi sekä synnynnäiseksi johtajaksi. Cleverleyn mukaan Törni oli todellista sankariainesta.[5]

Jussi Niinistön mielestä kirja ei tuo esiin mitään uutta Törnistä. Hänen mukaansa ikäviä asioita, kuten Törnin alkoholinkäyttöä tai maanpetostuomiota, ei ole Suomessa aikaisemmin siloteltu. Hän arvelee kirjan kirjoittajien haluavan esiintyä myytinmurtajina edistääkseen kirjan myyntiä. Niinistön mukaan yhdysvaltalaisille Törnin menneisyys Saksan SS-joukoissa on kuitenkin ollut vaikea sulattaa.[6]

Vesa Karonen sekä kiittää että kritisoi Pohjosen ja Silvennoisen kirjaa. Kritiikkiä saa ehkä turhakin pikkutarkkuus sekä esimerkiksi virhe kuolinpaikassa. Kiitosta saa se, että tutkijat ovat tehneet "perinpohjaisen elämäkerran, jossa selvitetään toden ja keksityn osuudet", ja ampuvat alas sankaritarinoita.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ari Welling & Sari Toivonen: Perinnekilta: Lauri Törni ei ollut natsi Yle Uutiset. 24.10.2013. Yleisradio. Viitattu 3.11.2013.
  2. a b c Antti Pilke: Historioitsija: Lauri Törni sekaantui natsikumouksen ajamiseen Suomeen Yle uutiset. 20.10.2013. Viitattu 20.10.2013.
  3. Määttänen, Markus: Juha Pohjonen ja Oula Silvennoinen: Tuntematon Lauri Törni (kirja-arvio) Aamulehti.fi. 24.10.2013. Tampere: Alma Media. Arkistoitu 14.10.2014. Viitattu 28.2.2016.
  4. Kari Kallonen: Kansallisarkistosta löytyi todiste – tutkijat mustasivat Lauri Törnin mainetta keksityillä väitteillä Päivän Lehti. 15.5.2019. Viitattu 22.2.2021.
  5. a b Cleverley, J. Michael: Sotilaan pimeä puoli. (kirja-arvio) Suomen Kuvalehti, , nro 43/2013, s. 61. Otavamedia.
  6. Tiina Hirsimäki: Niinistö: Lauri Törnin menneisyyttä ei ole siloteltu Yle Uutiset. 21.10.2013, päivitetty 22.10.2013. Yleisradio. Viitattu 3.11.2013.
  7. Vesa Karonen, Sankarisotilas Lauri Törnin legenda törmää todellisuuteen, (digilehden tilaajille9 Hs.fi, 27.10.2013