Tunnus (morfologia)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tunnus ilmaisee morfologista kategoriaa. Sen avulla sanan perusvartalosta muodostetaan alivartaloita. Suomen kielessä on nomineilla monikon tunnus, joka on nominatiivissa t, muissa taivutusmuodoissa i: talo-t, talo-i-ssa. Verbeissä on pääluokan, moduksen (tapaluokan) ja tempuksen (aikamuodon) tunnus. Aktiivilla ei ole tunnusta, passiivilla on tunnus -ta(an)/tä(än), -da(an)/dä(än), joka on voinut assimiloitua eli sulautua edellisen äänteen kanssa (tullaan, mennään). Imperfektillä on tunnus i: men-i-mme. Potentiaalin tunnus on -ne: laula-ne-e. Konditionaalin tunnus on -isi: tul-isi-t. Tunnuksia voi olla peräkkäin: lauletta-isi-in.

Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.