Tolteekit
Tolteekit hallitsivat Meksikon laaksoa noin 980–1160, kunnes chichimeekit kukistivat heidät. Tolteekit olivat nahuatlia puhuva alkujaan kiertelevä metsästäjä-keräilijäkansa, joka saapui Meksikon ylängölle pohjoisesta. Tolteekit olivat sukulaistensa asteekkien tapaan sotilaskansa, joka uhrasi ihmisiä. Itse asiassa he olivat alueen ensimmäinen äärettömän sotainen kulttuuri.
Tolteekit saivat vaikutteita vuoden 750 jaa tienoilla kukistuneesta Teotihuacánista. Tolteekkien tai heidän edeltäjänsä epäillään ryöstäneen Teotihuacánin. Tolteekit saivat paljon vaikutteita Teotihuacanista. Tolteekkien mahti kasvoi suureksi 900-luvulla. Vaikka tolteekit olivat sotilaskansa, chichimeekit kukistivat heidät 1160.
Tiedot tolteekkien historiasta perustuvat osin arkeologisiin löytöihin, osin vaikeasti tulkittavaan ja epämääräiseen perimätietoon.
Tolteekkien kulttuuri
Tolteekkeja pidetään taitavina rakentajina. Heidän tyylinsä oli jäykempää kuin edeltäjäkulttuuri Teotihuacánin. Heidän valtakuntansa kantamaa oli muinaista Texcoco-järveä ympäröineellä Meksikon keskiylängöllä. Tolteekit kävivät jatkuvasti sotia. He valtasivat itselleen veroa maksavia alueita. Tolteekkivaltiota johti soturiylimystö. Soturiylimykset olivat jakautuneet oli jakautunut moneen klaaniin, mm, kotkan, kojootin ja jaguaarin klaanit. Tolteekeilla oli kaksi kilpailevaa jumaluutta, Quetzalcoatl, sulkakäärme ja Tezcatlipoca, "savuava peili", sodan ja tyrannian jumala. Tolteekkien valtakunnan laajuuta ei tiedetä: jotkut tutkijat väittävät sen ulottuneen niille alueille, jolta tolteekkityyliä on löydetty, eli suureen osaan eteläistä Meksikoa. Toiset sanovat tolteekkien hallineen vain Meksikon laakson pohjoispuolta.
Tolteekkityyliä on löydetty melko kaukaa koillisesta ja luoteesta muun muassa taraskien alueelta. Heidän valtakuntansa ulottui Jukatanille ja Guatemalaan asti. Tolteekkikeramiikkaa on löydetty jopa Costa Ricasta asti.
Tolteekkien pääkaupunki oli Tollan (Tolan, Tolán, Tollán). Yleensä sen uskotaan sijainneen Mexico Citystä luoteeseen nykyisen Meksikon Hidalgon osavaltiossa Tula de Allenden kaupungin lähellä. Siellä on noin 12 km² laajuinen alue, jossa asui muinoin 30 000 - 40 000 asukkasta. Myös myöhempää atsteekkipääkaupunkia Tenochtitlania on ehdotettu Tollaniksi.
Tolteekkien historia
Noin 450 jaa. tienoilla todella suureksi imperiumiksi kasvanut Teotihuacán hallitsi tolteekkien myöhempää kantapaikkaa Tulaa noin 300–600 jaa. Seudulle saapui noin 600–750 jaa. Coyotlatelco-keramiikka, joka muistutti muun muassa pohjoisessa olevan Pueblan keramiikkaa.[1] Coyotlatelco-keramiikkaa on löydetty myös palaneen Teotihuacánin alueelta.[2] Tämä lienee liittyneen vieraiden nahuatlia puhuneiden heimojen saapumiseen alueelle.
Tolteekkien vanha kaupunki, niin sanottu Pikku Tula, Tula Chico syntyi noin 700 jaa. ja siellä lienee asunut tolteekkeja ja alueen alkuperäisiä asukkaita. Se perustettiin Teotihuacanin vaikutteiden alla, mutta El Tajín, Xochicalco ja kikimeekit vaikuttivat sen ulkonäköön.[3] Toisten mielestä misteekit ja zapoteekit vaikuttivat tolteekkeihin.[4]
Teotihuacán romahti noin 700–750 jaa ehkä tolteekkien, ehkä Xochicalcon, ehkä muiden ryöstämänä, kapinoihin tai kuivuuteen. Teotihuacánin suurvallan romahdettua Xochicalco-kaudella noin vuosina 750–870 ei alueella ollut pariinsataan vuoteen merkittävää imperiumia. Xochicalcon uskotaan vaikuttaneen tolteekkien vallan syntyyn, muun muassa sillä perusteella, että kuuluisa tolteekkijohtaja Topiltzin Ce Acatl Quetzalcoatl syntyi perimätiedon mukaan Xochicalcossa.
Tolteekit omaksuivat Teotihuacánin uskonnosta ja rakennustaiteesta useimmat piirteet. He laajensivat voimakkaasti Quetzalcoaltlin, sulkakäärmejumalan, kulttia. Perimätiedon mukaan noin 923–947 jaa. hallinnut tolteekkikuningas Topiltzin Ce Acatl Quetzalcoatl kannatti sulkakäärmejumalan kulttia. Hänen vastustajansa jotka kannattivat sotaisaa Tezcalipocaa voittivat hänet 900-luvun alussa sisällissodassa, ja Topilzin Ce Acatl Quetzalcoatl pakeni luultavasti Jukatanille. Arkeologisten kaivausten mukaan näihin aikoihin alettiin rakentaa Suurta Tulaa jonkin matkan päähän pikku Tulasta. Chaco Canyonin pueblo rakennettiin näihin aikoihin USA:n lounaisosissa, ja se vei lähistöltä louhittua turkoosia tolteekkien maahan. Tolteekkeja vaelsi jopa mayakaupunki Chichén Itzáan asti, jossa alkoi kukoistaa maya-tolteekki-kulttuuri, viimeinen mayojen nousu. Tolteekit vaikuttivat myös mayojen niin sanotun Puuc-tyylin kehitykseen.
Tula kukistui noin vuonna 1169 chichimeekkien hyökkäykseen.[5] Kaupunki paloi ja sen pyramidi B:n kiviveistoksia rikottiin.
Joskus välillä 1100–1200 nousi uusi tolteekkivaltio entisen raunioille: kikimeekki-imperiumi laajeni soturikuniongas Xochlatlin johdolla koko Meksikon laaksoon.[6]
Noin 1250 jaa tämäkin tolteekkivaltio romahti uusien kikimeekkien hyökkäyksiin ja viimeiset tolteekkiruhtinaat pakenivat Cholulaan.
Tolteekkivaikutetet jatkuivat yhä Quichen mayojen, itzojen ja Calakielin alueella.
Tolteekit olivat merkittävä kansa, päätellen siitä että astekkijohtajat väittivät olevansa heidän jälkeläisiään Culhuacanin johtajien kautta.
Oletettuja tolteekkijohtajia
- Chalchiuh Tlatonac – Tolteekkien pääkaupungin Tulan perustaja, ensimmäinen tolteekkikuningas
- Mixcoamazatzin
- Huetzin
- Mixcoatl Totepeuh
- Ihuitimal
- Topiltzin Ce Acatl Quetzalcoatl - Mixcoatlin poika, kuuluisin tolteekkikuningas
- Matlacxochitzin
- Nauhyotzin
- Matlacoatzin
- Tlilcoatzin – kuoli noin 1000 (?)
- Huemac – viimeinen tolteekkikuningas, kuoli maanpaossa noin 1100, kuusi vuotta Tulan kukistumisen jälkeen
Katso myös
Lähteet
- ↑ Sulkakäärme ja jaguaarijumala osiot Xoxhicalco ja Tula
- ↑ http://resonateview.org/places/writings/toltec/toltec-origins.htm
- ↑ http://resonateview.org/places/writings/toltec/toltec-origins.htm
- ↑ http://www.encyclopedia.com/doc/1E1-Toltec.html
- ↑ http://www.crystalinks.com/toltecs.html
- ↑ http://resonateview.org/places/writings/toltec/toltec-origins.htm